13.06.2013 / Zürich, Sveitsi
13.06.2013 Zürichissä näkyi myös SNCF:n TGV-juna 4402. Olisiko tämä ollut aikoinaan ennätyskokeessa, koska veturin kyljessä komeili numerot 574,8 km/h ?
Kommentit
| 21.06.2013 23:38 | Jorma Toivonen: | Tuolloin Zürichissä oli melkoisen lämmin sää, lähes +30°C. SBB:n henk.kuntaa oli rantautunut laiturialueille jakelemaan virkistäviä kosteuspyyhkeitä ohikulkijoille/matkustajille - eivätkä laskelleet montako "savettia" kenenkin kouraan mahtui. | |
| 23.06.2013 16:02 | Roland Sivonen: | 2007:n enntätysajon juna tämä oli. Siinä oli molemmat veturit ja kaksikerrosvaunut saadakseen parhaan aerodynamismin. | |
| 10.10.2013 21:52 | Leo Jussila: | Ja veturin väritys sekä numero vastaa myös ennätysjunaa: http://www.youtube.com/watch?v=EOdATLzRGHc Veturin numero näkyy videon kohdassa 0:30. |
|
| 11.10.2013 13:04 | Kimmo T. Lumirae: | Jorma: erään kuljetusmuodon toimintatavat tuntien eräässä Sveitsistä katsoen kaukaisessa maassa olisi varmaan saanut voimassaolevaa aikuisten junalippua ja kuittausta vastaan 1 per asiakas. | |
| 11.10.2013 13:09 | Kimmo T. Lumirae: | Ennätysasiasta näkyy hyvin se, että ranskalaiset, kuten saksalaisetkin, ovat tehneet nopeuskoeajot periaatteessa vakiokalustolla. Niihin on kuitenkin tehty teknisiä muutoksia mm. välityssuhteeseen, joka on tietysti järkevääkin: miksi vakiokalusto pitäisi olla 600 km/h välityksellä, jos sillä ajetaan 300 km/h? Johan tuo vaikuttaa ajomoottorien kuormitukseen ja kiihtyvyyteenkin aika oleellisesti. Ajolankakaan ei ollut vakio ja sen sanottiin kuluneen loppuun nopeusajon aikana. Sen sijaan vetureiden nopeusennätystä 357 km/h ÖBB:n 1016/1116 - Taurus -veturilla tehtäessä Siemens erityisesti korosti, että veturi oli täysin vakiokuntoinen. Tauruksen normaali sn:hän on 220 tai 230 lähteestä riippuen. |
|
| 11.10.2013 13:19 | Topi Lajunen: | Ranskan nopeuskoeajossa myös ajolangan jännite oli nostettu normaalista jonnekin pitkälti päälle 30 kV. | |
| 11.10.2013 19:41 | Markku Blomgren: | Mitenköhän päämuuntaja on kestänyt kohotetun jännitteen, vai onko sitä kohotettu vasta junan ollessa liikkeellä? Eihän se muutenkaan ollut täysimittainen juna siinä ennätysajossa. Taurus varmasti ollut vakiokuntoinen, joskin jotain on varmaan pitänyt tehdä tekniikalle, jotta ohjausjärjestelmä on suostunut kovaan vauhtiin. |
|
| 11.10.2013 20:50 | Kimmo T. Lumirae: | Eiköhän siinä hiukka pelivaraa ole laskettu; 25 kV järjestelmän normaali syöttöjännite on noin 27,5 kV ja sitä on kohotettu jollain vippaskonstilla ehkä 10-20%. Samalla nousee tietysti taajuusmuuttajille syötetty jännite ja näin niistä saadaan enemmän tehoa; en näe, mitä merkitystä olisi ollut sillä, että jännitettä olisi kasvatettu kesken ajon, joskaan ei kai sekään mahdotonta olisi. Epäilemättä Tauruksessa softa ei ollut ihan vakio, vaikka muuten tekniikkaan ei olisikaan ollut koskettu. |
|
| 11.10.2013 22:16 | Lasse Hinkkanen: | Jännite saadaan nostettua syöttöaseman päämuuntajan käämikytkimellä. Tuollaisessa koeajossa jännite saattaa pudota syöttöjakson loppupäässä hyvinkin alas, jota syöttöaseman käämikytkimen automatiikka ei havaitse. | |
| 11.10.2013 22:44 | Kimmo T. Lumirae: | Onko suomalaisissa syöttöasemien muuntajissa käämikytkimiä? Julkisuudessa olleissa kytkentäkaavoissa niitä ei mielestäni ole ollut. | |
| 20.10.2013 21:26 | Lasse Hinkkanen: | Kyllä jokaisella syöttöasemalla on käämikytkin suomessa. Vanhemmissa järjestelmissä käämikytkin on 25kV puolella, mutta Siemensin järjestelmässä se on 110kV puolella. | |
| 20.10.2013 21:44 | Kimmo T. Lumirae: | Selvä, mutta minkä vuoksi? | |
| 26.10.2013 19:11 | Lasse Hinkkanen: | Käämikytkin on syöttöaseman päämuuntajassa sen takia että jännite saattaa pudota kuormitettaessa. Jos kaksi tavarajunaa on samalla syöttöaseman alueella ja molemmat ottavat paljon tehoa, niin käämikytkin nostaa tai laskee jännitettä automaattisesti tarvittaessa. Lisäksi 110KV verkko heiluu jatkuvasti teollisuuskäyttöjen takia. Syöttöjakson loppupäässä vaikuttavaa jännitettä ei käämikytkimen automatiikka ei kuitenkaan voi tietää, jolloin silellä voi joskus jännite pudota aika alas. Veturin laitteet toimivat 19kV asti, mutta veturi ei enää vedä kovinkaan lujasti. | |
| 26.10.2013 20:24 | Kimmo T. Lumirae: | Joo, kiiitos, uskotaan, nyt on tietoa kahdestakin lähteestä. Siellä näköjään on sellainen. Sr1:ssähän avautuu apukäyttöjen kontaktorit muistaakseni juuri 19 kV:ssa, suojellen näin apukäyttömoottoreita ylivirroilta. Sr2 pienentää vetotehoa jossain 20 kV nurkissa. |