12.05.2011 / Tartto, Viro
12.05.2011 DR1B-kokoelma Tartton asemalla. Kolme junaa kohtaa iltapäivisin, näistä oikeanpuoleinen jatkaa Oravaan aivan Viron kaakkoisnurkkaan. Varikolta kurkistaa vielä neljäs DR1B:n ohjaamovaunu
Kommentit
| 22.06.2013 07:47 | Timo Salminen: | Kyllä se taipuu aivan astevaihtelullisena: Tartto > Tarton. Kyseessä on siis vanha eteläviron kielen muoto ja taivutus muuten, mutta suomalaiset vain lisäävät loppuun tuon oman n:nsä. Nämä tällaiset junakohtaustilanteet ovat valitettavasti nykyään harvemmassa kuin 1990-luvulla, koska junavuoroja on sen jälkeen niin paljon harvennettu. |
|
| 22.06.2013 09:05 | Timo Salminen: | Pieni lisäys, jottet ota toistuvia oikeinkirjoituskommenttejani henkilökohtaisesti. Noin yleisellä tasolla pistää eri yhteyksissä silmiin sellainen omituinen ilmiö, että sekä suomalaiset että virolaiset kirjoittavat toistensa paikan- ja henkilönnimet jatkuvasti enemmän tai vähemmän pieleen. Kielet ovat olevinaan sen verran lähellä toisiaan, että niiden kai ajatellaan menevän oman kielen perusteella oikein, mutta näinhän ei välttämättä ole. Logiikka niissä onkin kyllä usein sama, mutta se ei välttämättä näytä päältä katsottuna samannäköiseltä. | |
| 22.06.2013 14:20 | Joni Lahti: | Huolimatta kielten sukulaisuudesta erityisesti erisnimien taivuttaminen on tosi vaikeaa siinä vieraassa kielessä. Sain itse lahjaksi kirjan, jossa omistuskirjoituksessa sukunimeni on taivutettu muotoon Lahtile (ei siis Lahdelle tai Lahelle astevaihtelun perusteella). Sormi menee taas meikäläiseltä suuhun, kun pitää taivuttaa virolainen nimi Kallas. Ise sana kallas (ranta, äyräs jne) kun taipuu astevaihtelussa muotoon kalda (gen.) jne. Mutta erisnimi Kallas taipuu mitä ilmeisimmin niin, että genetiivi kuulukin Kallase ja siitä muut sijamuodot. - Eli ei kannata pelästyä! Ei ole helppoa, mutta tärkeintä on, että asia tulee ymmärretyksi. |