01.08.2013 / Koskenkorva
01.08.2013 Seinäjoelle palaileva Dv12 2558 Kyrönjoen ylittävällä sillalla. Silta on vuodelta 1911 ja edustaa rakenteellisesti harvinaista käännettyä paraabeelia. Samanlaisia on/on ollut tietääkseni vain Halikonjoen sillan alkuperäinen pääjänne sekä Kyrönsalmen sillan sivujänne Savonlinnassa.
Kommentit
| 12.08.2013 19:08 | Pasi Seppälä: | Vähän pyrkii pullahtamaan sillankaaret veturin painon alta pois. Eikun oikeesti hieno laajakulmavedos. Olisko joku 10mm lasi? | |
| 12.08.2013 21:04 | Ari O. Rantanen: | Hieno kuva! Mulla ei tosin käy järkeen tuo paraabelisilta...?! Miten ihmeessä tuo voi toimia ja ylipäätänsä eikö tuo jo haittaa mahdollisia joessa veneellä liikkuvia? Omituinen ratkaisu... | |
| 12.08.2013 23:11 | Vesa-Matti Turunen: | Vänkä kuva kyllä, voisi luulla äkkikatsomalla tämän olevan ylösalaisin. :) | |
| 13.08.2013 05:12 | Tuomas Pätäri: | 10 mm on erinomainen arvio koska se menee muistaakseni täysin oikein, joka tapauksessa 10-14. Siltaa tuntui olevan vaikea kuvata mitenkään muuten koska jalkojen alla oleva maantiesilta menee aivan vierestä, ja toisella puolella rannat ovat hyvin reheviä. Silta toimii kuten esimerkiksi suorakaiteen muotoinen teräsristikko http://vaunut.org/kuva/65763 ,mutta koska (tällaisessa yksinkertaisessa siltajänteessä) myös sillan momenttikäyrä on paraabelin muotoinen, ristikon korkeus on "optimaalinen" tai pikemminkin "riittävä" joka kohdassa säästäen näin teräsraaka-ainetta. Sillä kumpaan suuntaan kaari sojottaa ei ole merkitystä, joskin tämä ratkaisu on yläpuolista jopa parempi, koska kannattimien poikittaisiteet voidaan asentaa heti jänteen reunalta niiden tulematta liikenteen tielle. Yläpuolista paraabelia joudutaan normaalisti korottamaan tämän takia http://vaunut.org/kuva/72200 jolloin raaka-aineen säästöetu ainakin pienenee. | |
| 13.08.2013 07:46 | Kari Haapakangas: | Nimenomaan Pohjanmaalla tämän voisi kuvitella sopivan vain harvoihin paikkoihin, sillä tarpeeksi törmien (ja maaston) korkeuttahan tässä tarvitaan, etteivät tulvat, jäät ja vesiliikenne runtele tuota ristikkoa. | |
| 13.08.2013 14:48 | Tuomas Pätäri: | Niin tuosta alituskorkeudesta pitikin vielä mainita, että sehän määrätään etukäteen ja siltatyyppi ei siihen vaikuta, joten tällaisesta ei ole enempää haittaa kuin muistakaan ratkaisuista. Myös ajalla ennen byrokratiaa asiaan kiinnitettiin huomiota. Enpä uskoisi Kyrönjoessa sellaisia aluksia seilaavan jotka eivät tuosta ali mahtuisi. | |
| 14.08.2013 14:02 | Martin Hillebard: | Tällaista kutsutaan yksinkertaisesti "kaarisilta" vaikka yleisin tyyppi on se jossa kaari on samoin päin kuin...sateenkaari. Se kannattaa pääosan sillalla liikkuvan junan painosta noitten pystytukien välityksellä. En itsekään tiedä miksi kuvassa näkyvän kaltaisia on rakennettu mutta onpahan vain. Alan insinöörit väittävät ammattikirjojensa lehdillä, että rakenne on "staattinen", tai lujuusopillisesti mielekäs. Jokilaivojen kippareitten mielipiteet oli syytä ottaa huomioon jo ennen rakennusluvan myöntämistä. Nykyään vaikuttaa pääasiallinen siltamateriaali olevan esijännitetty betoni, ja ilman minkäänlaisia kaaria. |