15.09.1974 / Hämeenlinna

15.09.1974 Kuvan http://vaunut.org/kuva/85297 junan peräpää. Viimeisellä Vanajalla taitaa olla muassaan Oerlikon. Sergeit on jemmattu vaunuston keskivaiheille näkymättömiin. HelItR:n asetoverit jatkavat III lk:n matkaansa yön yli kauas Pohjanmaalle, Ykspihlajan kautta Lohtajalle, mutta minäpä siviili lähden seuraavaksi antamaan mittoja asemaa vastapäätä olevalle VPu:n vaatturille, jotta upoudesta tummansinisestä virkapuvusta tulee oikeankokoinen.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Jorma Rauhala
Lisätty: 21.08.2013 22:15
Junatyyppi
T:
Muu tunniste
Sekalaiset: Muu ajoneuvo
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

22.08.2013 18:24 Hannu Siitari: Seuraavassa vaunussa Proton seurassa voimalaite ja sitä seuraavassa vaunussa Super Flemermaus tulenjohtotutka, sitten taas Proto ja Oerlikon.
22.08.2013 21:15 Arto Hellman: Muistelu Protoista (jos sallitaan).
Olin 1973 Rakuunoissa Lappeenrannassa ja vähän aikaa muonituspuolella.
Vietiin "taisteleville joukoille" lämmintä muonaa lämpölaatikoissa metsään. Olin lavalla kuorman kanssa. Äkkiä tieltä käännyttiin louhikkoiseen jyrkkään nousuun (siis ei mikään tie tai tieura).
Proto kun on varsinainen mato. Siinä oli nousussa sitten ohjaamo-osa kallellaan yhteen suuntaan ja lava-osa toiseen (molemmat ihan reilusti). Koppi työnsi edellään paksuja kuusenoksia, jotka sitten viuhahtivat lavan (ja minun ylitseni) ja tappavalla voimalla. Piti olla lavalla litteänä ja jaloin, käsin pitää laatikot pystyssä. Siis siinä samalla heittelehdin lavalla lähes valtoimenaan.
No tuo off-road kokemus oli sitä laatua, ettei varmaan ole sellaista tarjolla nykypäivänä. Tuskin Proton seuraajat pystyvät ollenkaan samaan.
22.08.2013 21:58 Hannu Peltola: Kaima ehti ensin kommentoida vedettäviä laitteita. Vanaja on taas sama HS-47 kuin toisessakin Jorman kuvassa ja Proto on vanhempaa KB-45 -sarjaa 1960-luvulta.

Hassua on ollut 1960-luvulla toiminta: puolustusvoimia varten Vanaja suunnitteli kokonaan oman kuorma-automallin, joita tässä tapauksessa valmistettiin ainoastaan 38 kappaletta. Kustannustehokkuus ei ole ollut millään mittarilla hyvä!
23.08.2013 07:43 Kari Haapakangas: Tuntuu vähän oudolta ajatella protoa tykinvetäjänä. Meidän aikana tunnettiin sanonta, että raskainta mitä proton perään voi kytkeä on soppatykki. Kyllähän sitä painavampaakin vedettiin, kun ei ilmavoimien varuskunnassa vahvempaakaan vetäjää löytynyt. Kotivaruskunnassa alla olikin sitten Rasi, joka veti kalustoa vallan vaivattomasti, vaikka rajansa kaikella...
23.08.2013 08:33 Hannu Siitari: Ehdin käydä rautateitse viisi kertaa Lohtajalla vuosien 1979 ja 1990 välillä. Kolme reissua oli varusmiespalveluksen aikana ja kaksi kertausharjoituksissa. Neljä matkaa tapahtui härkävaunussa ja viides kerta lähiliikennevaunusta tehdyssä sotilaskuljetusvaunussa. Viimeisellä kerralla lastaus tapahtui Parolan asemalla, jossa olin muutaman muun tyypin kanssa vaihtamassa vaunujen käsijarrukoteloja yläasennosta ala-asentoon, jotta päätysillat voitiin laskea alas.
Tiesin, että tämä on viimeinen kertausharjoitus, sillä ikä oli jo tulossa vastaan minulla samoin kuin monilla muillakin. Tämän kunniaksi hain paluumatkalla Ykspihlajan omakotialueen kaupasta makkaraa ja sen kanssa sopivaa juotavaa. Kun juna lähti Kokkolasta kohti etelää, tein vaunun päässä olevaan saunan uunia muistuttavaan kamiinaan tulet ja paistelin makkaraa samalla kun kaikki muut olivat jo täydessä unessa…
23.08.2013 08:59 Pentti Yli-Karjanmaa: Meikäläinenkin meni kerran kertaamaan junalla Lohtajalle. Heräsin jossain vaiheessa pissahätään härkävaunussa. Sivuovi auki ja eikun losottamaan. Samassa syöksähti porkkana viereisellä raiteella. Pissaamminen keskeytyi ennätysajassa. Olin joskus talvellakin kertaamssa Lohtajalla (kerron jos sallitaan). Keittiöalueella olivat putket tietysti jäätyneet. Insinööriylifyyder tuotatti paikalle saatanallisen generaattorin ja rupesi tuuppaamaan virtaa sulatukseen putkiin. No, mitään ei tapahtunut, äijä huusi punaisena alaisilleen tupeksinnasta. Kävin sitten korkeajänniteyli-insinööriluutnatille kuiskaamaas. Putket on muuten muovia.... Äijä meni aika noloksi. Hyvissä käsissä oli armeijan tekniikka!
23.08.2013 09:39 Jouni Hytönen: Minulla oli kerran vedettävänä Protolla maalilaiteperäkärry ja lava täynnä varusmiehiä. Jyrkimmissä mäissä piti hakea ykköstä ja aivan viimeisillä voimilla mentiin ne ylös. Kyseinen auto oli Leylandin moottorilla, ei kyllä muutenkaan mikään voimanpesä. Välillä tuntui, että suurin osa polttoaineesta muuttui ääneksi ja savuksi. :) Protossahan oli vielä melko pienet pyörät ja melko alhaalla olevat perät eli vähänkään isompia kantoja ei kannattanut jättää pyörien väliin. Kyllä se eteni todellakin varsin hyvin. Vielä ällistyttävämpi etenijä oli UAZ-469.
23.08.2013 10:17 Petri P. Pentikäinen: On muuten (harvenevien) yleisen asevelvollisuuden yhteiskuntien asjanmukainen piirre, että aina kun joku sanoo "armeija", melkein jokaisella aikamiehellä on välittömästi joku tarina kerrottavanaan, ja juttua riittää.
23.08.2013 11:36 Mikko Herpman: Nykyään moni asia on muuttunut, mutta tarinaan.. Vielä minunkin aikana miehet, pyssyt, reput, telamiinat, yms. materiaalit olivat sulassa sovussa lavalla. Oli varmaan sallittua kuljettaa mieni määrä A-tarvikkeitakin.. Nykyäänhän miehille on turvävyölliset penkit lavalla ja tavarat menevät eri autossa.
Jossain leirillä kuskikolleegat tuumasivat, että kuka antaa kovinta "lavasikaa"... No yksi hankasalmelainen rahtari hyppäytti miehet kapellin kattoon ja samalla maasto SK:n kohtuu korkean laidan yli lenti pari laatikollista telamiinoja.. Vähin äänin kerättiin miinat (vaarattomia) seuraavaan autoon ja palautettiin miehistölle määränpäässä. Muutamalla oli vähän mustelmia ja pikkunaarmuja mutta voi sitä naurun remakkaa ja että hauskaa oli...
Protolla metässä ajelusta muistuu hyvin mieleen matala maavara akseleiden kohdalla.. Onneksi oli kuskilla ja tähystäjällä vyöt kiinni. Iso kuusenkanto pysäytti laitteen kuin seinään. Katottiin että kyllä se mahtuu mutta pehmeä maa antoi periksi ja kanto "nousi" osuviin.
Niin ja ettei mene ihan Offtopiciksi tuli armeija-aikana haettua montakin kertaa Savon prikaatissa elokuvakelat rautatieasemalta tai suoraan junasta. Metalliboksit tulivat junakyydissä asemalle ja sieltä ne käytiin hakemassa. Yleensä Transit-pakulla.
23.08.2013 12:34 Kari Haapakangas: Kieltämättä hieman hirvitti toisinaan lavalla, kun siellä kulki sekä miehistö että kalusto, ja ainoa kiinnisidottu olivat ne kaksi vetypulloa. Kyllä siinä ympärimenotilanteessa olisi olo ollut kuin sepelimyllyssä... Vaikka voi siellä lavalla olla mukavaakin. Kerran oli itsellä koko lava käytössä ja kuivia naveja patjatarpeeksi. Veikkaan että minulla oli mukavampi kyyti (vajaa 3h) kuin niillä kolmella ohjaamossa matkustaneella.

Armeijan litterat olivat kyllä mukavan joustavia. Itsekin kuljin yhden lomamatkan reittiä Jyväskylä-Pieksämäki-Kajaani-Oulu ainoana huonona puolena saapumisaika Oulun asemalle aamuneljän aikaan. Jatkokuljetus piti olla omasta takaa, sillä kyllähän kaupunki nukkuu juuri tuolloin jos koska.
23.08.2013 12:44 Teppo Niemi: Jaa on täällä muitakin inttiaikana filmien hakuja ja palautuksia hoitaneita....

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!