07.09.2013 / Oulu, Toppila
07.09.2013 Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.9. 2013 rantaväylän pitkän tunnelin rakentamisen äänin 36–31. Täpärälle meni, mutta se tarkoittaa sitä, että Tammerkosken rautatiesillan kaverina 40 vuoden ajan ollut valtatie jättää jäähyväiset, ja rautatie jää taas yksin. Jäljelle jää vain paikallisliikennettä palveleva silta. Hetkinen, miksikäs tämä Tammerkoski-miljöö näyttää oudolta? Syy on siinä että kuva ei ole Tampereelta. Yksi vanhan rautatiesillan jänteistä siirrettiin vuonna 1974 sähköistyksen ja uusien siltojen tieltä Oulun Toppilansalmeen. Nyt on rautatieliikenne loppunut tältäkin sillalta. Näin se Tammerkosken liikenne-infrastruktuuri elää ja sillat muuttavat käyttötarkoituksiaan. Joskus historiikit pitää kirjaimellisesti hakea kaukaa.
Kommentit
| 17.09.2013 12:57 | Heikki Jalonen: | Maantiesiltana toiminut ristikkojänne oli vanha Ämmänväylän sillan jänne, Oulusta siis. Se siirrettiin tälle paikalle noin vuonna 1950. Kiinteä yhteys Mustasaareen (Hietasaaren pohjoinen osa) saatiin vuonna 1942, jolloin Hietasaaren puolelle vedettiin rautatie ja rakennettiin sen vaatima silta joka tietenkin aluksi toimi myös maantiesiltana. Silta oli ilmeisesti entinen Ähtävänjoen sillan jänne, hieman erikoisen loivakaarinen. Kaaren selässä oli muuten rivittäin kiusallisia piikkejä, jotka hidastivat kaarelle kiipeämistä hankalasti... tai ainakin repivät housut selittelykuntoon. Ratayhteyden rakentamiseen antoi syyn (asiaa oli Oulussa jahkattu kyllä kauan, jopa kauemmin kuin Rantaväylän tunnelia Tampereella...) ja käytännön resurssit Saksan armeija, jolla oli tärkeä huoltokeskus juuri Toppilassa, erikoisesti juuri salmen eteläpuolella olleine suurine makasiineineen. Rautatiesillan jänne vaihdettiin todellakin noin vuonna 1975 eli kuvassa näkyvä jänne on siis vanha Tammerkosken sillan jänne. Vanhalla rautatiesillalla oli voimassa jotain poikkeavia painorajoituksia, joista päästiin näin eroon. Maantiesillan vanha jänne korvattiin nykyisellä laattasillalla noin vuonna 1995. |
|
| 17.09.2013 21:29 | Jorma Rauhala: | Muuan tamperelainen kolleegani sanoi tänään (omana mielipiteenään), että Rantaväylän pitkän tunnelin rakentaminen on hyväksi projektissa, jossa Tampereesta tulee myös Suomen seuraava raitiotiekaupunki. Hyvä päätös on sitten siellä varmasti tehty, kokoomuksen ja vihreiden voimilla - ja joku sosdemkin oli mukana... perussuomalaiset+vasemmistoliitto+sosdemit kuulema vastustivat pitkää tunnelia. | |
| 17.09.2013 21:49 | Tommi K Hakala: | Päätös repi demariryhmän palasiksi, äänestyksen tuloshan oli 36-31, eli melkoisen täpärä ja demareista tuli loikkareita, lupasivat vaaleissa vastustaa tunnelia...Ratikkahommahan on selkeästi on kytköksissä tunneliin, tunnelin vaikutus reittiin on selkeä. Nyt esim Hämeenpuisto rauhottuu ja tilaa jää ratikoille. Mutta taasen tietyissä kohdissa keskustaan tuleminen on enemmän tukkeutuvalla reitillä. Itse olen todella mietteliäs sen suhteen, että mitä Tampereella tapahtuu yleisessä kehityksessä ja tarvitaanko lisää asutusta keskustan tienoilla. Työpaikkoja katoaa ja asuntojen hinnat nousevat normi karvajalkojen ulottumattomiin. Ratikalla tietysti saadaan ihmiset keskustaan helpommin. |
|
| 17.09.2013 23:55 | Topi Lajunen: | Eiköhän tunnelin idea ollut se, että saadaan rantatontteja kaavoitettua rakentamiselle. Hyvin on käyty lobbaamassa valtuutettuja, kun kerran ryhmäkurikin repeili. Puhtaan liikenteellisesti tunneli on turha, ehkä jopa joukkoliikenneosuuden kannalta haitallinen. |
|
| 18.09.2013 07:31 | Tommi K Hakala: | Lobbaus on tehty jo kauan sitten, osa tulevasta Ranta-Tampellasta on kaupungin aluetta. Eli kaupungin väen intressi on tehdä tunneli omien sitoumuksiensa vuoksi. Ennen päätöstähän puhuttiin paljonko projektista luopuminen tulisi maksamaan...Ko. asuntoaluehan tulee sisältämään ilmeisesti kaikkea hifiä, kuten kanaalin. Kekkosentien ruuhkat ovat kyllä erittäin huono syy umpitunnelin tekoon, nykyisin aamu ja iltaruuhka eivät ole 230 miljoonan euron investoinnin arvoisia. Tamperelaiset ovat oppineet hyvin käyttämään ohitustietä, sen ruuhkat aiheuttaa pääsääntöisesti sen ainoan lyhyen tunnelin jatkuvat remontit. Samaa vikaahan on myös hki-turku paanalla. |
|
| 18.09.2013 17:38 | Kimmo T. Lumirae: | Se, mitä en hankkeessa ole ymmärtänyt, on se, että miten nelikaistainen tunneli vetää niin paljon enemmän autoja, kuin nykyinen, ruuhkautuva nelikaistainen valtakatu, että ruuhkat ratkeavat, ratikalle jää tilaa keskeisemmillä kaduilla ja että siksi tunneliin pitää sijoittaa kolmenumeroinen summa veronmaksajien rahoja. Eli ymmärtäisin, jos rakennettaisiin kuusikaistainen tunneli ja samalla kuusikaistaistettaisiin koko väylä. Jännä juttu, miten tunnelissa liikenne sujuu lobbaajien mielestä paljon paremmin kuin avoimen taivaan alla. Mutta päätös on nyt tehty ja Tampere muuttuu jälleen hieman toisennäköiseksi. |
|
| 18.09.2013 18:29 | Tommi K Hakala: | Tunneli poistaa Mustanlahden tukkeutuvan valoristeyksen, siksi se ilmeisti vetää kuin viemäri...mutta kun toiseen tunneliin tulee nykytunneleille yleinen huoltotauko, onkin sitten koko Tampere sekaisin. Samassa yhteydessähän muuttuu Mustalahtikin ja Kärsänniemen alue, tulee sataman ylittävä kävelysilta ja nykyinen iso parkkipaikka muuttuu joksikin puistontapaiseksi. Hurjia suunniltelmia, etenkin kun tuleva Ranta-Tampella tulee suoraan Tampellan konepajan jätteillä täytetyn Näsijärven päälle. Siinä voi kaivurinkauha karahtaa kiinni vaikka epäonnistuneen veturin runkoon :) | |
| 18.09.2013 20:07 | Mikko Mäntymäki: | Onneksi en maksa veroja Tampereelle, eipä tarvitse olla kustantamassa tuotakin. | |
| 18.09.2013 22:04 | Niila Heikkilä: | Karkuvuoren tunnelin remontti ruuhkauttaa nykyistä ohitustietä tämän ja ensi kesän, mutta voidaanko puhua jatkuvista remonteista jos tunneli on valmistunut 20 vuotta sitten, ja nyt on ensimmäinen isompi (vesieriste)remontti? Rantaväylän tunnelihankkeessa ei taida kukaan päästä täysin eroon maksumiehen rooolista, sillä osan tunnelista kustantaa valtio. Niin, kyllähän tuo jakaa hieman Tamperelaisia kahtia. Rantaväylän aamu- ja iltaruuhkat eivät silti ole ihan puolen tunnin mittaisia, vaan voidaan jo sanoa että arkiaamuin ja illoin liikenne seisoo tai matelee molempiin suuntiin vajaan parin tunnin ajan. Nelisen tuntia mateluruuhkaa päivässä on jo paljon mille tahansa tielle. Ruuhka-ajan ulkopuolellakin liikennettä on paljon. Tunnelihankkeellahan ei pelkästään tähdätä nykypäivän asuntorakentamista varten (vaikka painaakin vaakakupissa paljon) vaan liikenteen lisääntymisen näkökohdat on pyritty ottamaan huomioon vuosikymmeniä eteenpäin. Tässä tunnelihankkeessa ja erilaisissa kannanotoissa pätee varmaan parhaiten vanhan isännän aforistmi. Kaikki muu vastustaa mutta saha sentään puoltaa. | |
| 18.09.2013 22:21 | Petri Nummijoki: | Nykyisestä nelikaistaisesta tiestä on jäänyt mieleen jatkuva punainen aalto. Jos tunnelin myötä liikennevaloista päästään eroon tai ne saataisiin edes tahdistettua paremmin niin saattaisi tunneli liikennettä jopa sujuvoittaa. | |
| 18.09.2013 22:27 | Tommi K Hakala: | Ennemin olisi pitänyt rajoittaa ylipäätänsä rantaväylän liikennettä ja ohjata sitä ohitustielle - jota muuten suunnitellaan muutettavaksi kuusikaistaiseksi. Itsekkin tullessani keskustaan Vaasan suunnasta, tulen useasti ohitustien kautta, se on vaan jouheampi reitti. Tunneleiden käytännöllisyys tuli kesällä esiin, kun matkasin Tukholman Viikingin satamasta kohti etelää, suurelta osin kaupunki ohittui maan alla. Mutta onko se Tampereen kokoisessa kaupungissa tarpeen, on eri asia. Nythän on sitten toinen varsin rahakas projekti listalla seuraavana, eli ratikka. Mitens sattuikin, tänään nousi kaupungilta lunastettava pysäköintilupa, 50 eerosta heti kunnolla 124 eeroon. Kuulemma on niin kallista pitää kadunvarressa pysäkointiviivoja...aurauksesta ei ainakaan tule kuluja, viimetalvena ei ruutuja aurattu kunnolla kertaakaan. | |
| 18.09.2013 22:58 | Mikko Mäntymäki: | Kuulemma ovat suunnitelleet "kehä kakkosta" Tampereelle. | |
| 19.09.2013 00:35 | Niila Heikkilä: | Paikallisen liikenteen ohjaaminen kokonaan tai osittain ohitustielle ei välttämättä ole ihan niin yksioikoisen helppo asia kuin voisi ajatella. Havainnollisena esimerkkinä voisi toimia vaikkapa Tampereen asemalle ajaminen länsipuolisista kaupunginosista tai kauempaa Ylöjärven suunnasta. Jos otetaan yhdeksi skenaariomme solmukohdaksi nykyisen kolmosmoottoritien päätepiste Ylöjärven Elovainiolla, sieltä tulee matkaa rantaväylää pitkin asemalle melko tarkkaan 15 kilometriä. Asema-esimerkki on siitäkin hyvä että tälle reitille osuu myös tuleva tunneli ja uusi Ratapihankatu joka haarautuu tunnelin itäpäästä. Mikäli liikenne Elovainiolta kierrätettäisiin tyystin ohitustien kautta, matka pitenisi vain kolmen kilometrin luokkaa olevan matkan. Helppoa siis kuin heinänteko. Ei kun tunneli hyllylle ja liikenne kiertämään Lakalaivan kautta. Mihinkäs ne ruuhkat siirtyisivät? - Tampereen eteläiselle sisääntulotielle ja Viinikan liikenneympyrään sekä katuverkostolle. Jos ajatellaan että jo Ylöjärven keskustan kohdalta ja sen itäpuolelta liikennettä ei voi enää realistisin menetelmin kierrättää ohitustien kautta (pitäisi ajaa kilometritolkulla ensin väärään suuntaan), työmatkaruuhka rantaväylällä on ja pysyy, ja siihen ei enää auta kuin joko massiiviset eritasoliittymät tai tunneli. Tampereen ohittava liikenne on tutkimusten mukaan jo pitkälti siirtynytkin ohitustielle. Tässä pohdinnassamme emme käsittele idän suunnasta rantaväylälle tulevaa liikennettä, mutta siihen pätee pitkälti samat perusasiat kuin tässä edellämainitussa Ylöjärven Elovainion solmupiste-esimerkissä. Lyhyesti: Itä-länsi ja länsi-itä suuntaisessa liikenteessä kaupungin läheltä lähtiessä ja/tai riittävän lähelle mentäessä tunnelin läpi ajamista ei voi välttää ellei aja keskustan katuverkostoa pitkin. Tässä siis yksi syy miksei ohitustie pysty yksinään avaamaan rantaväylän pullonkaulaa. | |
| 19.09.2013 08:58 | Tommi K Hakala: | Tänään hesarissa kehuttiin Tamperetta siitä, että on tiivistämässä kaupunkirakennetta, lisäämällä kaupunkialueen rakentamista - eikä laajentamassa lähiöitä. No, kun mahdollisimman paljon saadaan väkeä keskusta-alueelle, joutuvat työpaikat siirtymään sivummalle tai muualle (finlayson/tampella/ja muut kaupungissa olleet erittäin työllistäneet firmat). Lopputuloksena liikennettä on sama määrä, mutta sen suunta aamuin-illoin on vain toiseen suuntaan. Me emme Suomessa vieläkään tajuta sitä, että paljon on lopullisesti muuttunut euroopan teollisessa ympäristössä. Tosta ratapihankadusta...se on kuin 110 millin putki järjestelmässä, jossa tarvittaisiin enneminkin 300 millinen. Jos meinataan että yliopiston seudulle ja keskustaan mennään tunnelista ratapihankatua, on sumppu valmis. Tunnelihan palvelee Tammelan ja siitä itään olevien kaupungiosien liikennettä, joka voisi saapua myös kehätien suunnasta. Samalla periaatteellahan toimii isommassa mittakaavassa myös Helsingin kehäkolmonen. No, Kekkosta siteeraten; Pulinat pois. Päätös on tehty ja sen kanssa on elettävä. |
|
| 19.09.2013 09:31 | Petri P. Pentikäinen: | Samainen Helsingin Sanomat kannattaa kotikulmillaan lukuisia tunnelihankkeita, jotka nimenomaan lisäävät lähiöitymistä. Ja totta, ajatus isosta kaupungista, jolla on yksi keskipiste, jonne kaikki tulevat, on täysin vanhentunut ja liikenteellisestikin mahdoton. | |
| 19.09.2013 10:49 | Mikko Otava: | Ei tunneli poista valoja. Rantatieltä poistuu kahdet valot, mutta vastaavasti tunnelin molempiin päihin tulee valot, joilla ruuhka-aikaan säännöstellään tunneliin menijöitä. Aivan samoin kuin Leppävaarassa, autot seisovat ruuhkassa tunnelin molemmissa päissä ja valoilla annostellaan tunneliin menijöitä siten ettei tunneliin pääse muodostumaan seisovaa jonoa. Todennäköisesti ruuhkat siis vain pahentuvat ja siirtyvät tunnelin molempiin päihin tukkien Santalahden sekä Naistenlahden liittymät ja näin tukkivat kaikki yhteydet kaupunkiin. Todennäköisesti myös Lielahden aseman kohdalla oleva risteys menee tukkoon Rantaväylältä. | |
| 20.09.2013 02:42 | Tuukka Ryyppö: | Kaupungista tosin ei ruuhkaa voi tieverkkoa parantamalla poistaa. Eikä kyllä oikeastaan mitenkään muutenkaan. On olemassa tietty ruuhkan määrä, joka koetaan siedettäväksi. Jos ruuhkaa on tätä enemmän, ihmiset keksivät jotain muuta: etätyöskentelevät, hankkivat työpaikan jostain muualta, hankkivat asunnon jostain muualta, pyöräilevät, kävelevät, käyttävät joukkoliikennettä tai organisoivat perheen vastuut eri tavoin. Kun ruuhkan määrä vähenee, samalla tavalla ihmisten toiminta mukautuu muuttuneeseen asianlaitaan ja kas, siellä on taas se sama ruuhka. Sillä: Kun ruuhkaa on vähemmän kuin pahin vielä siedettävä ruuhka, mikäpä sinne joukkoon mennessä? Siitä, että tieverkostoa "parannetaan" kaupunkialueella, ei ole lopulta mitään hyötyä kenellekään. Ne, jotka seisoivat ennen ruuhkassa, seisovat siellä yhä. Seisojia tosin on ilmestynyt joukko lisää. Kaupungeissa on yksityisautoilulle käytännössä ääretön piilevä kysyntä. Kysynnän voi kattaa vain täyttämällä koko kaupungin niin totaalisesti moottoriteillä, ettei tässä maassa taida sellaista henkilöä ollakaan, joka sellaista kaupunkia haluaisi. Vastaavasti, talojen rakentamiseen ei ole tarpeellista reagoida lisäämällä tiestön vetokykyä, koska vain osa autoilusta on pakkoautoilua. Kun autoille on vähemmän tilaa, siitä tulee ruuhkaisempaa. Sietoraja ylittyy ja osa porukasta reagoi tähän kieltäytymällä ruuhkassa jumittamasta. Näin tekee niin moni ihminen, että ollaan taas ruuhkan vakiotilanteessa. Lontoossa todettiin puolisen vuosikymmentä sitten, että riippumatta siitä, mitä liikenteelle kaupungissa tehdään, sen keskimääräinen nopeus tulee aina olemaan 12 km/h, koska sen lontoolainen kokee alimmaksi hyväksyttäväksi liikenteen keskinopeudeksi. Niin se oli silloin ja niin se on yhäkin. | |
| 27.11.2017 14:04 | Timo Humalisto: | +1 M.o.t. |