13.09.2013 / Kristinehamn, Ruotsi
13.09.2013 Tågabin eli Tågåkeriet i Bergslagen Ab:n pikajuna Kristinehamnissa. Vetokaluston muodostaa SSRT:ltä vuokrattu Rc3 1040 ja vaunustona on 3 SJ:ltä hankittua 1960-luvun teräsvaunua. Tågabin pikajunat ovat olleet suuri menestys. Harmittavaa, että Suomessa pitää turvata monopolit! Kuvassa kuski on juuri nousemassa työkaluunsa ja kohta matka jatkuu kohti Keski-Ruotsia.
Kommentit
| 19.09.2013 12:12 | Oskari Kvist: | Suomessa on niin näivettynyt ja osin vasemmistovetoinen hallintokulttuuri (LVM+Kyllönen +eduskunta jolle jauhetaan monopolilobbausta + VR) ettei tälläinen toiminta ole k e r t a k a i k k i a a n mahdollista. | |
| 19.09.2013 12:27 | Oskari Kvist: | Raiteet ja kalusto pitäisi varmaan kaventaa 1524 -> 1435 mm että tänne saataisiin joskus sivistysvaltion rautatieliikennettä. Näin ratkeaisi läntisen yhdysliikenteen raideleveysongelmat ja saatavilla olevan käytetyn kaluston määrä nousisi ratkaisevasti. Erityisolosuhteita ei enää olisi olemassa. Hintalappu arviolta 5 mrd. eur, mutta kerran se vaan kirpaisee. Idän liikenteen vaunuille voisi laittaa vaihtuvaraideleveyksiset telit. Harmi että hallitus tyrmäsi uusien ratojen normaaliraidelevyisenä rakentamisen direktiivin, se olisi ollut hyödyllinen. | |
| 19.09.2013 12:40 | Kari Haapakangas: | No sepäs olisikin nerokasta. Kavennetaan normaaliin 'eurooppalaiseen' leveyteen. Leveyteen, johon on yhteys kaukana pohjoisessa sekä pääosin puretuilta junalautoilta. Ja hankitaan kaikki vaihdettavan hankaluudet itärajalle, jossa sentään on vilkasta rajaliikennettä ja mahdollisuuksia aina kaukaiseen Aasiaan asti. Ettei tässä taas olisi pikkuisen sitä suomalaista alemmuuskompleksia ja häpeää 'itäisen' ja 'aasialaismongolialaisen' perinteen takia? |
|
| 19.09.2013 15:50 | Oskari Kvist: | Se on tietysti vähän niinkin, mutta sitten siinä on sellainenkin juttu, että tuonti/vienti helpottuisi, kun eurooppaan olisi helppo viedä pitkänmatkan kappaletavaraa suoraan ilman telin tai raideleveyden vaihtoja eri vaunuilla. Kuten myös pienempien rautatieyritysten ei tarvitsisi hommata yksittäiskappaleita leveäraiteisia vetureita (kun niitä ei valtiollinen operaattori halua käytettynä vuokrata, vaikka niitä on yllin kyllin tyhjän panttina), vaan niitä voisi joustavasti ostaa muualta Euroopasta.. Lisäksi venäläisen kaluston suhteen meillä on sellainen ongelma, että vaikka raideleveys on "samaa luokkaa" niin GOST-standardit eivät ole yhteensopivuusvaatimusten mukaisia, joten venäläistä vetokalustoa ei voi käyttää. | |
| 19.09.2013 15:53 | Oskari Kvist: | Lisäksi pääradat voisivat olla normaaliraideleveyksisiä, kun taas jotkut tietyt radat, jossa liikkuu enemmän venäläistä kalustoa, voisivat olla leveäraiteisia. | |
| 20.09.2013 01:35 | Arto Papunen: | Eurooppaan tavaraa jostain Haaparannan kautta koukaten. Siirtokuormaus laivaan ja sillä Itämerta pitkin alas | |
| 20.09.2013 14:21 | Juha Kutvonen: | Mikä tässä raideleveydessä on niin ongelmallista? Toimitettiinhan Suomeen vetureita lyhytaikaiseen koekäyttöön jo 1950-60 -lukujen vaihteessa ilman ongelmia. Samoin esim. saksalaista vetokalustoa on myyty espanjalaisille infrarakentajille ja levennetty sikäläiseen raideleveyteen. Jag fattar inte! | |
| 20.09.2013 17:22 | Eljas Pölhö: | Juha: Suomalainen kansanluonne: "Ei sitä voi tehdä, siinä tulee kuitenkin joku ongelma vastaan." Jos ongelmaa ei löydy, niin "Kyllä sen täytyy olla kiellettyä. Olemme asettaneet komitean tutkimaan millä perusteella se on kiellettyä". Espanjassa on leveämpi raideleveys kuin Suomessa. Suomi on siis selvästi väliinputoaja, kun esim. Mz-tyyppisillä vetureilla voi ajaa sekä leveämmillä että kapeammilla raideleveyksillä, tai kuten mainittu myös saksalaisiin saa leveämmät telit. Suomen raideleveys ei kai mitenkään voi olla käytettävissä, se on niin erikoinen ja ainutlaatuinen. Espanjalaiselle raideleveydelle muutettuun teliin löytyy rahat paikalliselta rakennusfirmalta, mutta suomalainen vaihtoehto on liian monen byrokraattisen mutkan takana. Siitä ei sovi edes uneksia. |
|
| 20.09.2013 17:35 | Joni Lahti: | Tuleva Rail Baltica rakennetaan mitä todennäköisimmin raideleveydelle 1435 mm. Jos Suomen rautatieliikenne intergroidaan tähän järjestelmään (lautta, tunneli??), miten onnistuu? Projektin perusteluissa on nimenomaan yhteys Suomeen. | |
| 20.09.2013 18:32 | Tero Korkeakoski: | Kyllä Suomen JUNAyhteydet itärajan taa ovat tärkeämmät kuin yhteydet Eurooppaan. Sinne pääsee (ja mennään laivalla). | |
| 20.09.2013 19:38 | Tuukka Ryyppö: | Tavallinen juoksuteli maksaa 10 000 - 30 000 euroa, moottoriteli vielä aika paljon enemmän. Stetson-Harrison -menetelmällä sanottakoon vaikka, että 50 000 euroa. Uudet telit veturiin maksaisivat siis noin sata tonnia. Myös kierrätysmahdollisuudet ovat aika heikot, koska vaikka omasta takaa olisi purettujen vetureiden telejä, niiden voimanvälitys ei välttämättä sovi hankittavan käytettävän veturin kanssa. Mitenkähän tämä asia on Espanjassa hoidettu? Oliko siellä telejä, jotka olivat sattumalta vastaavia kuin Mz:n telit vai tehtiinkö kokonaan uudet telit? Ja tietysti... Ehkä on mahdollista säästää telinrakennuskustannuksissa siten, että kierrättää vanhasta telistä ne osat, jotka sopivat leveämpäänkin(?). | |
| 20.09.2013 20:07 | Eljas Pölhö: | ... tai ne osat, jotka sopivat kapeaampankin. Tosin tällä hetkellä taitavat etelä-amerikkalaiset operaattorit viedä kaiken kelvollisen ylijäämäkaluston Espanjasta ja Portugalista. | |
| 20.09.2013 20:11 | Oskari Kvist: | Mutta toisaalta koko konstruktio pitäisi sitten taas hyväksyttää vaatimusten mukaiseksi. Lie tulee sitten niin kalliiksi että kannattavampaa on ostaa kokonaan uusi veturi. | |
| 20.09.2013 20:18 | Eljas Pölhö: | Tässä tullaan taas siihen, että miksi se hyväksyttäminen on Suomessa vaikeaa/kallista/este, kun se muualla vaikuttaa enemmän läpihuutojutulta. | |
| 20.09.2013 23:40 | Hannu Peltola: | Oheiseen kuvaan liittyy oheinen lyhyt video: http://youtu.be/v-O7nIYGFJg |
|
| 22.09.2013 20:38 | Kimmo T. Lumirae: | Tuukka, Espanjan MZ:hin saattaa liittyä sekin, että Espanjassa on ollut jo vanhastaan "MZ":ja, eli 333:ia. Ainakin telin malli on ollut silloin valmiina. Mutta onko tuosta oikein faktaakin, että kalustoa olisi oltu tuomassa, mutta homma on tyssännyt hyväksyttämssen vaikeuteen tai kannattamattomuuteen? Vai onko vain niin, että rautatien tavaraliikenne on erityisoloauhteissamme niin onnettomasti kannattavaa toimintaa, että siihen eivät yksityiset yrittäjät riskeeraa vähiä rahojaan. |
|
| 23.09.2013 11:49 | Juha Kutvonen: | Sitä tässä vain kummeksun, että kuinka köyhään Viroon kannatti hankkia kymmenittäin käytettyjä amerikkalaisvetureita ja leventää ne, mutta Suomeen ei ole mahdollista hankkia mitään normaaliraiteista (veto)kalustoa. | |
| 23.09.2013 12:11 | Juhani Pirttilahti: | Näkisin tämän kuitenkin niin päin, että rahoittajat ei riskeeraa varojaan yksityisiin yrittäjiin. Toisaalta rautatiekalustoon liittyvät hinnatkin on huomattavan korkeita. | |
| 23.09.2013 12:58 | Petri Nummijoki: | Käsittääkseni Viron amerikkalaisvetureissa oli aikaisempiin Virossa käytössä olleisiin vetureihin verrattuna etuna olennaisesti pienempi huollon tarve ja saastepäästöt sekä suurempi vetovoima pienillä nopeuksilla. Sen sijaan VR:n nykyveturit taitavat kaikki olla käyttötarkoitukseensa melko hyvin soveltuvia, joten ei ole pakottavaa tarvetta vaihtaa niitä toisiin. Vähän vanhoja VR:n veturit rupeavat kyllä olemaan. | |
| 23.09.2013 13:23 | Petri Nummijoki: | Niin ja olisi kai Viroon hankittu 90-luvulla Dr13-vetureitakin Suomesta, jos ne olisi helposti voitu varustaa automaattikytkimillä. Kertonee jotain Viron vetureiden lähtötasosta. Suomessa Dr13 kai laskettiin 90-luvulla käyttöarvoltaan huonommaksi, kuin yksikään nykyvetureista, koska niistä luovuttiin ensimmäisenä. | |
| 23.09.2013 16:18 | Heikki Kannosto: | Käytetyt amerikkalaiset ovat varmaan olleet myös huokeita - hintaa on saatettu justeerata senkin mukaan että virolaiset pääsivät eroon Isosta Pahasta Kommunismista, ehkä vähän samalla tavalla kuin Suomeen viime sotien jälkeen saaduissa Amerikan-paketeissa. | |
| 24.09.2013 01:09 | Jussi Kortman: | Tässä olisi taas kenties tarjolla käytettyä kalustoa Ruotsiin. http://www.railpictures.net/photo/452355 | |
| 24.09.2013 12:21 | Kimmo T. Lumirae: | Ruotsiin? Veturin akselipaino on noin 23 tonnia ja sähköjärjestelmä joko 12,5 kV tai 25 kV 60 Hz. Eikö mieluummin Suomeen? | |
| 13.12.2014 23:17 | Jouni Hytönen: | Tågabin junat ovat menestyneet Göteborgin ja Karlstadin välillä, mutta Kristinehamn-Borlänge-Falun ei ole vielä oikein lähtenyt liitoon. Tämä veturi on ollut vuoden 2013 alusta Trafikverketin omaisuutta. Vaunut ovat kiertäneet Affärsverket Statens Järnvägarin kautta myös. Tågab käyttää myös paria IBABin vaunua. Nämä 60-luvun vaunut on hyvin pitkälti romutettu. Ne, mitä on vielä jäljellä, on asbestisaneerattu. Saneeraamattomat vaunut paalattiin Nykropassa ja säilöttiin johonkin vanhaan kaivokseen. |