21.09.2013 / Haapamäki

21.09.2013 Haapamäen talleille rymisteli tällainen joukko autoja eräänä syyspäivänä.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Haapamäki (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Topi Pikkarainen
Lisätty: 25.09.2013 18:43

Tavaravaunut
Gb: 57287

Muu tunniste
Rautatieinfra: Veturitalli
Sijainti: Varikolla
Vuodenajat: Syksy

25.09.2013 18:52	Juhani Suntioinen:	Mutta kuka kunnostisi siellä olevan vanhan postivaunun
25.09.2013 19:40	Jouni Hytönen:	Heh, ovatko nuo kaikki häkäpönttöautoja? :D
25.09.2013 20:40	Topi Pikkarainen:	Jep, jokainen.
25.09.2013 21:20	Martin Hillebard:	Meillä oli 1980-luvulla tuosta vieläkin vanhempi Vålvå. Se tosin kulki tavallisella bensalla.
25.09.2013 23:01	Jouni Hytönen:	Eikös tuo ole noin vuosimallia 1988 eli ei nyt aivan mahdottoman vanha? 80-luvullahan nyt pyöri Amazonejakin liikenteessä vielä.
25.09.2013 23:25	Kimmo T. Lumirae:	Vielä 1993 240nen oli jokseenkin tuon näköinen.
25.09.2013 23:33	Jouni Hytönen:	Mutta tuossa onkin lääninkilvet, mikä juoruaa heti, että auto on enintään vuosimallia 1989. ;)
26.09.2013 01:38	Oskari Kvist:	Onkohan näiden autojen keulilla jotain kaasujäähdyttimiä?
26.09.2013 04:15	Juhana Nordlund:	BHH-kilpiä on jaettu Helsingissä vuonna 1987. Vuonna 1989 alettiin kilpiä tosiaan jakaa vähän toisenlaisella periaatteella: Ensinnäkään ensimmäinen kirjain ei viitannut enää mihinkään alueeseen (esim. lääniin). Toiseksi kirjainvalikoimaan tuli mukaan useita sellaisia kirjaimia, jotka olivat olleet 1972 uudistuksesta alkaen pois normaalista käytöstä (F, G, Y). I ja Z olivat tulleet jo vuonna 1987 lääninkilpien ensimmäisiksi kirjaimiksi, mutta 1989 alkaen niitäkin on käytetty myös nk. juoksevina kirjaimina toisena tai kolmantena kirjaimena. 2008 alkaen perinteisiä "lääninsarjoja" on alettu jatkaa siitä, mihin ne 1989 / 90 katkaistiin (vuonna 1990 on vielä ollut jaossa silloisiin lääneihin tarkoitettuja tunnuksia, mutta lokakuun 1989 jälkeen niitä on jaettu valtakunnallisesti kaikkialle kunnes liki 20 vuoden tauko alkoi).
26.09.2013 06:30	Samppa Maunuksela:	Eikö 2008 alkaen ole jaettu vanhojen läänikilpien oloisia kilpiä joissa viimeinen kirjain on aina niiden joukosta jotka eivät viimeisenä kirjaimena vierailleet ennen vuotta 1989? Samati kuin keskimmäisiin kirjaimiin tuli lisäyksiä, esim Mikkelin Läänissä kilvet loppui MK_ mutta nyt on näkynyt jo keskimmäisiä kirjaimia "ällästä" eteenpäin.
26.09.2013 07:56	Juhana Nordlund:	Vuosi 2008 oli aika levoton vuosi kaiken kaikkiaan rekisteritunnusten suhteen. Silloin jaettiin paljon kaikenlaisia poikkeussarjoja. Tunnuksia, joissa viimeinen (eli kolmas) kirjain on F, G, I, Y tai Z mutta muut kirjaimet "perinteisiä", alkoi näkyä jo aiemmin. Jo vuonna 2000 julkaistiin H + juokseva kirjain + F -sarjan alkupää alkaen tunnuksesta HAF. Tässä ei tältä erää edetty kuitenkaan kovin pitkälle. Samoihin aikoihin avattiin hyvin erikoisella tavalla sarja K + juokseva kirjain + I, mutta ei suinkaan KAI:sta vaan KKI:stä alkaen. HAF-sarjan kaltaisia sisarsarjoja alkoi ilmestyä hyvin pian kuin sieniä sateella. Kuitenkin R- ja U-alkuiset sarjat aloitettiin K:n esimerkkiä seuraten ts. R-alkuiset RKI:stä ja U-alkuiset UKI:sta. Kaiken kaikkiaan tämän vuosituhannen puolella on edetty toisinaan varsin epäjohdonmukaisesti ja poikkeuksia on varmasti runsaasti enemmän kuin sääntöjä. Juuri nyt on käynnissä sellainen vaihe, jossa jaetaan vanhojen läänien mukaan avattuja sarjoja kohti loppua ja toisaalta jatketaan vuoden 1989 loppupuolella aloitettuja kokonaan uusilla alkukirjaimilla (=kirjaimilla, jotka eivät 1972 - syysk. 1989 olleet ensimmäisinä kirjaimina) olevia sarjoja. Jonkin verran uusissakin tunnuksissa voi edelleen nähdä esim. Z:aa viimeisenä kirjaimena ensimmäisen kirjaimen ollessa vanha läänintunnus (esim. UXZ), mutta uusien kilpien joukossa tällainen alkaa olla selvästi pienenevä vähemmistö. Sampan mainitsema M-alkuinen vanha sarja on tähän mennessä ehtinyt edetä ainakin MLP:hen saakka. Uudempia M-sarjoja on toisaalta kesken: MY-alkuinen sarja on katkennut yli 10 vuotta sitten jonnekin MYO:n paikkeille eikä MZ-sarjaa ole edes avattu. Myös sarja M + juokseva kirjain + Y on kesken, uusin lienee MRY. M + juokseva kirjain + Z on sekin kesken, uusin lienee MKZ. Ilmeisesti kahta viimeksi mainittua sarjaa täytetään sitä mukaa kuin perinteinen "lääninsarja" etenee, täten esim. MLZ tultaneen näkemään vasta kun ML-alkuinen sarja on täytetty MLX:ään saakka (MLY on jaettu jo joitakin vuosia sitten). Oma bongauslistani löytyy: http://jno.1g.fi/rekkarit.htm .
26.09.2013 09:37	Joni Lahti:	Siinä taitaa olla Volvo -kuskilla pilke silmäkulmassa ja toiset pöntössä.
26.09.2013 13:07	Heikki Jalonen:	Periaatteessa tuo Volvo on pitänyt ensirekisteröidä jossain Euroopan maassa ennen 1.7.1987, jolloin EU-päästövaatimus 15/04 astui voimaan uusille henkilöautoille. Päästövaatimuksen piirissä olevaan autoon ei voi tehdä mitään oleellisia muutoksia moottorin ja polttoaineen suhteen, ellei koko konaisuutta testata normin edellyttämällä tavalla ja auton rekisteröintihetken mukainen päästötasovaatimus osoitetaan saavutetuksi. Häkäkaasun käyttöönotto polttoaineena on tuollainen oleellinen muutos. Testi puolestaan ei ole pelkkä pillikoe, vaan melko vaativa normikoeprosessi, jonka kustannus on luokkaa 10000 EUR. Siten, kaikki Suomessa rekisteröidyt häkäpönttöautot ovat käytännössä vuosimalliltaan korkeintaan 1987. Päästömääräyksien toteennäyttämisen kustannus estää uudempien rakentamisen, ainakin niin kauan kun asia on yksityisten asian harrastajien voimavarojen puitteissa.
26.09.2013 13:12	Martin Hillebard:	Volvosta vielä että ensimmäinen Amazon valmistettiin lokakuussa 1962, ja viimeinen lähti tehtaalta kesällä 1970. Se maksoi silloin 17 100 Ruotsin kruunua - en osaa arvioida sinne päinkään mikä tuon summan ostokykyä vastaisi nykyvaluutoissa. 1970-luvulla Tukholman kadut olivat täynnään näitä menopelejä, ja yleisiä ne olivat viellä 1980-luvullakin. En muista yhtään, koska niistä tuli harvinaisuuksia - autokanta uusiutuu niin hitaasti, ettei siihen oikein osaa kiinnittää huomiota. Nykyään Volvo Amazonin näkee kuningaskunnan pääkaupungissa kerran pari kesässä. Toinen aikoinaan hyvin yleinen, Kuplavolkkari, on sekin hävinnyt. Eilen tosin seisoi yksi erään Vanhankaupungin kadun varressa - ehkä kolmas tänä kesänä havainnoimani. Muuten ovat yksityisautot nykyään niin keskenään samanoloisia, että tunnistaakseen pitää melkein mennä katsomaan keulan logotyyppiä. Tai miksi sitä moottoriliikenne-alalla kutsutaankin.
26.09.2013 13:35	Eljas Pölhö:	Amazonin ensiesittely tapahtui helmikuussa 1956 ja valmistus alkoi kesällä 1956. Satuin juuri eilen illalla vilaisemaan tanskalaisen Volvo Amazon historiikin uutta painosta vuodelta 2011 (Kim Frandsen, Olle Callesen: Volvo Amazon - En fest för øjet i linjer og farver..."
26.09.2013 15:03	Tunnus poistettu:	Martin: Mielenkiintoisia ja yllättäviä havaintoja Tukholman Volvo-tiheydestä. Vetäisin jälleen kerran keskustelun maakuntien ja pääkaupungin väliseen vastakkainasetteluun. Kun pääkaupungeissa ollaan historiallisesti saatu aina nauttia maan prameimmasta autokannasta, meillä Kokemäellä "Hiacella Suomi kuljettaa" on yhä urakoitsijain luotetuin iskulause. 123-korisia Mersuja, erilaisia lootavolvoja ja Taunuksia liikkuu soratieverkollamme tuhkatiheään. Joskus tosin enää ORD-merkkisinä, mutta liikkuupa kuitenkin. Mainittakoon, että omat 740 GLE ja GLT Volvoni päätyvät suoraan ajosta museorekisteriin kolmen vuoden kuluessa.
26.09.2013 19:05	Kimmo T. Lumirae:	Martin heittikin tuossa hyvän kysymyksen: paljonko on vuoden 1970 17100 Ruotsin kruunua nykyrahassa? Katsotaanpa. Sivu http://fxtop.com/en/currency-converter-p​ast.php antaa tulokseksi 13900 silloista markkaa. Rahamuseon Arvo http://www.rahamuseo.fi/arvo_laskuri/las​kuri_base.html puolestaan muuttaa tuon vuoden 2011 euroiksi niin, että tuloksena on 18300 €! Volvo S60 T3 (halvin iso Volvo) maksaa tällä hetkellä noin 33200 euroa. Suurena syynä on tietenkin verokohtelu; käsittääkseni Ruotsissa ei ole ollut Suomen autoveron tyyppistä, hankintahintaan kohdistuvaa veroa eli tuo Amazonin (alkuperäiseltä nimeltään muuten Amason, mutta jouduttiin muuttamaan, koska Amason oli jo erään moottoripyörätehtaan käyttämä nimi) Ruotsin-hinta oli liki "veroton".
26.09.2013 22:47	Heikki Jalonen:	Amazon ja Kupla ovatkin poikkeuksellisen sitkeähenkisiä autoja, syystä tai toisesta. Ja varmasti ainoita 1960-luvulla tehtyjä autoja, joista jotkut edelleen palvelevat omistajansa käyttöautona. En siis tarkoita tässä harrasteautoa, vaan aivan vain tavallista autoa eli kulkuvälinettä. Omassa elinpiirissäni vaikuttaa yhä kaksikin arkipäivän Amazonia. Kuljettajiaan myöten klassikoita, joista rehellisesti voi sanoa että "1. alkup. om.". Omistaja ja auto ovat kuluneet ja vanhentuneet suurin piirtein samaa tahtia eikä koneremonttia (ja lonkkaleikkausta) suurempia korjauksia tai entisöintejä ole tehty... Kuplia näkee liikenteessä suhteellisesti jopa useammin. Mutta, niiden kuljettajat ovat selvästi jo autojaan nuorempia eli "ensimmäisestä omistajasta" ei voi puhua; auto on heille jo harrastuskohde tai statement. Ehkäpä Volvon pappa-auton maine ei siten ole ihan tuulesta temmattu. Viimeinen Ford Anglia katosi näköpiiristäni muuten vasta pari vuotta sitten. Se oli vanhan papan ja mummun jokapäiväinen kulkupeli, sikäli kun nyt sitten "ajosuoritteesta" voi puhua - kerran viikossa kauppaan ja kotiin. Harrasteautonahan Anglioita on aika mukavasti, mutta että arkiajossa... Vanhat Amerikanvaunut ovat sitten oma lukunsa, niiden säilymis- ja käyttöhistoriat ja uustuonnin saldo ovat oma lukunsa ja harrastusarvot omalla tasollaan, samoin kuin sellaisten Kekkosen ajan Suomessa pelkiksi haavekuviksi jääneet merkit, kuten Rolls-Royce, Bentley, Ferrari... Elinikäistä Suomi-historian auto+kuljettaja-parivaljakkoa et niistä löydä, paria tunnettua poikkeusta lukuunottamatta.
27.09.2013 00:26	Kimmo T. Lumirae:	Niin Kupla kuin Amazonkin edustavat yksinkertaista tekniikkaa, matalaviritteisiä moottoreita, ja erittäin huolellista laatutyötä, joka on puettu vahvaan peltikuoreen. Jälkimmäisestä alkaen: rapeimmat ranskalaiset eivät suinkaan ole Mäkkärissä, vaan poistuneet jo autoromuttamoiltakin, itäautojen ja brittivehkeiden laatu ei kerta kaikkiaan kestä vuosikymmeniä, siinä missä Opelitkaan ja 1950-60 -luvun tekniikalla jo 50 hv/litralta oli haaste moottorin kestoiälle, joka olikin nykyautoihin verrattuna huomattavan matala. Jenkkiautoissa on yleensä matalaviritteiset koneet ja paksut pellit, mutta harrastuksen hintaa nostaa ehkä erikoiset tekniset ratkaisut verrattuna esim. Kuplaan tai sitten Rättäriin, jotka urheasti kantavat ranskalaisten lippua museoautopiireissä. Paljon tuskallisempaa on ollut omistaa vanheneva Citroen ID/DS, CX tai BX; mehumaijajousitus ja ranskalaiset pellit, mon dieux, kyse oli vain siitä, kumpi leviää ensimmäisenä korjauskelvottomaksi. Olin muuten pudottaa silmäni eilen, kun meidän Siwan kulmalla, hiljaisen asuntokadun päässä, oli Glas 1700 kääntymässä...kaikkea sitä näkeekin. Toisaalta, varsin lähellä samaa paikkaa: oli hyvä, ettei ole vielä tekohampaita suussa, koska ne olisivat ihan taatusti pudonneet kuskin jalkatilaan, kun satuin liikennevaloissa vierekkäin Royal Enfield Diesel -prätkän kanssa :o}
27.09.2013 05:44	Samppa Maunuksela:	Noista amerikkalaisista antaisin vähän eriävää mielipidettä ja lisätietoa. Moni amerikkalainen on kokenut tuhon erilaisten virittävien ja säätävien välikäsien kautta. Samaan koriin kun on saannut jos jonkinlaisia moottoreita niin se on ollut pakko saada tai sitten tehdä itse jostain moottorista vastaava tehokkaampi - Parempi se ei joka kerta ole ollut. Tekniikka 60- ja vielä 70- luvun alussa Suomeen tuoduissa ei niin hirveän eksoottista ole. Automaattivaihteistoa pidetään hienoutena mutta oikessa käytössä oikein huollettuna ei ongelmia ole. Lisäksi joku pikkulohko- V8 tai vielä paremmin suora kuutonen on perustekniikaltaan samalaista kuin aikaisensa vaikka ruotsalainen tekniikka. Kolhoa mutta kestävää. Vieläpä manuaalilaatikon kanssa vaikka kuutoskoneinen Dodge Dart tai Plymouth Valiant on sama kuin Volvo PV, Amazon, vielä 140- sarja. Ikuinen auto jos sitä ei rääkätä.
27.09.2013 11:25	Kimmo T. Lumirae:	Vanhassa jenkkiautossa ei tarvitse olla kuin sähköiset ikkunannostimet, automaattinen valonvaihdin ja putkiradio, ja osien saaminen on jo hyvin vaikeaa. Vielä jos siinä on rättikatto, niin siihen ei mekanismia saa yksinkertaisesti mistään. Rättisitikassakin on avautuvat ikkunat ja rättikatto, eikä kummassakaan niistä ole mitään saranaa mutkikkaampaa tekniikkaa :o} Mutta siis matalaviritteisenä ja paksupeltisenä jenkkiautohan on juuri kuten sanoit; ei sitä ajamalla rikki saa.
27.09.2013 13:33	Martin Hillebard:	Kiitos Eljas tuon vuosiluvun oikaisusta. Katsoin asian Wikipediasta, mutta kun sitten aloin kirjoittaa kommenttia eikä alkuteksti enää näkynyt ruudussa, niin panovirhehän siihen tuli. Muutama päivä sitten kävelin Vanhassakaupungissa ja siinä oli divari, jonka ulkopuolella oli kirjoja näytteillä, ostin yhden minua huvittavan. Omistaja oli pysäköinyt Rättikatto-sitikkansa keskelle mukulakivitettyä ehkä neljän viiden metrin levyistä kujaa. No eipä niille kapeimmille ränneille jakeluautot tule kuitenkaan (tai mahdu). Siinä paha missä mainitaan. Tulin eilen illalla bussilla kaupungista Lidingön saarelle puoli seisemän maissa, ja saarikaupungin keskustassa näin ikkunan läpi kuinka samalla kadulla vastakkaiseen suuntaan viuhahti musta kaksiovinen Amazon ohi. Meillä ei ole Amazonia koskaan ollut mutta kyydissä olen istunut ja muistan hyvin sen panssarivaunu-tunnelman. Kun omistaja-tuttava vetäisi kuljettajan oven kiinni, niin se ei ollut mikään rämäys, vaan kuin kassakaapin oven kumahdus. Koripeltiä koputtamalla kuuli myös kaiusta että PAKSUhan se oli. Kokonaisuutta korosti vielä auton matalat ikkunat joka suuntaan. Panzerkampfwagen...
27.09.2013 14:10	Heikki Jalonen:	Kimmo T: se Glas 1700 taisi olla tummansininen ja havaintopaikka Lempäälä... Ratissa kenties arvokas vanhempi herrasmies. Silloin kyseessä ei kuitenkaan ole ihan aito "1.alkup.om." -tapaus. Omistajalla on kylläkin aikoinaan ollut useampiakin Glas-autoja ja joukossa myös malli 1700, mutta ei tuo sama yksilö. Glas-merkin pariin hän on palannut takaisin vasta viime vuosina. Siten pitää ehkä enemmänkin puhua "harrasteautosta". Lisätietoja Mob 3/13. Amerikanautot alkoivat ajautua harrasteautoiksi jo 1970-luvulla. Jotkut jopa entisöivät (aika epätoivoista tuolloin), toiset kunnostivat ja jotkut "parantelivat". Tulokset vaihtelivat. Samaan aikaan Amazon tai Kupla olivat täysin puhtaita käyttöautoja, joiden arvo mitattiin vain ja ainoastaan käyttöarvon, odotettavissa olevan hyödyllisyyden sekä aikanaan saatavan jälleenmyyntiarvon perusteella. Statuksenkin, ehkä rajoitetusti. Niiden osalta harrastushistoria on siis paljon lyhyempi, ainakin täällä Suomessa - josta on pitkä matka Kaliforniaan. Ja tunnettu maantieteellinen anomaliahan on se, että Kekkosen aikaan tuo matka oli vielä paljon, paljon, paljon pidempi... Jos liikenteessä tänään havaitset 1950-luvulla tehdyn auton, on se melkein aina amerikkalainen. Ja melkein aina se on ensimmäiset vuosikymmenensä viettänyt kotikulmillaan ja ajautunut Thulen kulmille vasta vanhuudenpäivillään. Harrastettavaksi ja korvaamaan sitä kroonista rautapuutosta, joka suomalaiseen autoilijaan ehti pesiytyä vuosien 1939...1985 välisenä aikana.
27.09.2013 17:22	Heikki Kannosto:	En ole kovin vaativa - minulle riittäisi Jaguar (vaikka onhan http://en.wikipedia.org/wiki/Bristol_412 kieltämättä tyylikäs).
27.09.2013 17:56	Kimmo T. Lumirae:	Kas vain, Heikki J, arvauksesi osui oikeaan ja auto lienee sama. Mutta jos Glas 1700 :aa on tehty alle 18000 kappaletta kaikkiaan, niin ei niitä montaa voi olla hengissä, saati sitten Suomessa, kun tuotantokin lopetettiin 1966. Et sattumalta tiedä, montako Glas 1700:aa on rekisterissä? Heikki K. , ettei vaan tuossa Wikipedian kuvassa ole Bristolin vieressä juurikin Amazon.
27.09.2013 18:59	Samppa Maunuksela:	Ei kun joku britti sekin on. Nyt vaan menee merkin kanssa vaikeeksi.
27.09.2013 19:10	Eljas Pölhö:	Jos katson oikeaa kuvaa, niin Bristol 412 vieressä on Bristol 406 tai 407 (juuri ja juuri jää pimentoon se kohta mistä minäkin osaisin ne erottaa toisistaan eli koristelistan loppuminen joko oveen tai lähes takalamppuun).
27.09.2013 19:30	Heikki Kannosto:	Komisario Lynleyn persoonallinen automaku - http://en.wikipedia.org/wiki/The_Inspect​or_Lynley_Mysteries - jäi mieleen ja sen pohjalta tunnistaa kuvan oikeanpuoleisenkin ilman muuta Bristoliksi ... ja sarjassa http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4m%C​3%A4_k%C3%A4siss%C3%A4 tri Kerruish ajoi 1950-luvun Bristolia. (Monitaitoinen mies tuo Kevin Whately - ensin rakennusmies, sitten lääkäri ja myöhemmin komisario.) Joskus olen miettinyt ovatko tällaiset erikoiset autot näyttelijöiden omia vaikka Englantiin tietysti mahtuukin riveittäin yrityksiä jotka vuokraavat elokuvantekijöille mitä tahansa. Jotenkin tuntuu ihan mahdolliselta ajatella että kohtalaisen hyvätuloinen näyttelijä voisi sijoittaa ylimääräisiä rahojaan eksoottisiin autoihin - "mä nyt vaan halusin sellaisen"...
27.09.2013 19:43	Kimmo T. Lumirae:	Eipä tuo isosta kuvasta enää ihan Amazonilta näyttänytkään. Ensivaikutelma teki tepposet ja toipa mieleen Borgward Isabellankin. Ja Glas 1700:aa valmistettiin siis 13800 kpl kaikkiaan eikä suinkaan 18000 kpl, mikä täten korjattakoon.
27.09.2013 19:45	Leo Männistö:	Kupla on sikäli kiitollinen harrastuskohde, että osia on niin helppo saada ja ne on tarvittaessa halpoja (etenkin Taiwan ja Kiina- pingpong repro-osat). Originaalit Brasilia- ja etenkin Saksa-osat ovat kyllä hinnoissaan, mutta niitäkin on saatavilla. Ostin omaan -65 kuplaani aikanaan uudet ikkunatiivisteet ja harjat yms silput ja valmistusleimat olivat jostain tienoilta -90 -91 ja Made in West-Germany. Suuri osa Suomen kuplista on kyllä pilattu joko jokkiksessa tai ns. Ähtäri-Look kustomoinneissa (se härmäläinen versio California-Lookerista) Mitä ameriikkalaisiin tulee niin Suomessa se "ainoa oikea" on ollut aina 2d Hardtop V8:lla ja automaatilla eikä kuutoskoneisia, rattikarahkalla varustettuja neliovisia (ne, joita suomeen on ylipäätään tuotu aikanaan) ole pidetty juuri minään. Muotiahan oli esim. perän korotus, slottivanteet ja valkotekstirenkaat. Ehkä vielä tätä kaksikkoa täydentäisin "teini-DX"-corollalla? Olihan sekin suosittu ja muodikas rakentelusuuntaus, ja kadonnut katukuvasta vissiin modernin tuningin tieltä?
27.09.2013 19:55	Kimmo T. Lumirae:	TeiniDX:iä edelsivät ainakin karvanoppa-Carinat (n. 1971-1975) ja pakoputkiviritteiset melkein-ralli -Escortit sekä vastaavat. Voi tätä muistojen määrää...
27.09.2013 20:19	Leo Männistö:	Joo, MK1 Escort oli kova sana, samoin muuten tietynlaisen kulttimaineen ovat saavuttaneet ST-Celicat ja tuoreemmista ne takavetoiset GT-Corollat... voivoi... Vaikka itse tuoreempaa vuosikertaa olenkin ja ne teinivuodet oli 2000-luvun alussa niin silloin oli vielä jonkinlaista ...rallikulttuuria kaupungilla.
27.09.2013 22:00	Samppa Maunuksela:	No sieltä se Bristol selvisi. Muistin et jossain TV- sarjassa sellainen oli mutta kun en nimeä sarjalle muistanut.
27.09.2013 22:25	[Tunnus poistettu]:	Kyllä teinidexi oli sen verran hyvä kampe että vois vielä ostaa semmosen kakkosautoksi.
27.09.2013 22:42	Heikki Kannosto:	Eipä aivan unohdeta ensimmäisen mallin Opel Mantaa eikä varsinkaan Studebaker Avantia (joka PES:n mielestä sopisi minulle...)
27.09.2013 22:46	Leo Männistö:	huikean nopeasti nuo teinien "klassikot" on väistyneet uudempien tieltä. Eipä enää näy B-Mantaa eikä B-Asconaa juuri missään.
27.09.2013 23:35	Heikki Jalonen:	Kimmo T: kun kyseessä on Suomessa liikenteessä bongattu Glas 1700, en pitäisi arvaustani varsinaisena selvännäkijän kirkkaimpana kisällinäytteenä. Kolme niitä lienee Suomessa rekisterissä. Ja se Mobla. Se on numero 4/13 jossa juttu po. autosta on. Näin siinä käy, kun yrittää ulkomuistista pistää tekstiä kasaan. Muisti on ulkona. Ja minä sisällä... Glas on yksi niistä "oudoista ja unohdetuista". Kuitenkin, BMW:n nousun autoilun korkeimmille arvopalleille pohjustivat paljolti juuri 1970-luvun 300/500-mallisarjat. Ne puolestaan taisivat olla yllättävän monessa yksityiskohdassaan velkaa juuri isoille Glas-malleille. BMW sai tekniikan ja oikeudet haltuunsa ostaessaan Glas-tehtaan 1967, ennen kaikkea kapasiteettinsa täydennykseksi. Vaan tuskin he jättivät tervettä ja kypsää tekniikkaakaan poimimatta kun sitä kaappien kätköistä löytyi... Ja tähän vielä loppukevennys: mitäs siitä syntyikään, kun ruotsalainen autonrakentelija päätti uudessa projektissaan yhdistellä Glas- ja Lada-autojen parhaat puolet? Växthus Kupé, tietenkin. Tässä aletaan kyllä olla jo huolestuttavan pitkällä vastustajan kehänurkassa, rautatiesivustolla kun kumminkin ollaan. Karkailee taas kerran...
28.09.2013 12:37	Kimmo T. Lumirae:	Muistelot ja tietojen kerääminen niitä vertailemalla ovat aina mukavaa puuhaa ja ylläpito antakoot niistä kiinnostuneiden niitä tehdä. Kiitos tiedosta, ei siis ihan ainoa iso Glas Suomessa, mutta ei paljon muutakaan. Iso Glas on niin tolkuttoman harvinainen auto, että en muista sellaista koskaan ennen nähneeni. Nimi oli toki tuttu Kukkopilleistä, mutta en tiennyt, että tehtaan iso malli on noinkin harvinainen.
28.09.2013 14:35	Heikki Kannosto:	Tässä http://en.wikipedia.org/wiki/Studebaker_​Avanti ei ymmärtääkseni pääse kori ruostumaan ja suunnittelija http://en.wikipedia.org/wiki/Raymond_Loe​wy on jättänyt jälkensä juniinkin...
28.09.2013 15:16	Kimmo T. Lumirae:	Studebakerin korin ruostetilastot ovat Trabantin vastaavien kanssa samaa luokkaa. Mutta aika eksoottinen peli noin muuten.
28.09.2013 15:51	Heikki Kannosto:	Millaisenhan säväyksen antaisi ohikulkijoille noustessaan kuljettajan ajamaan Avantiin muuan lammasturkki päällä? (Jos on varaa munkkiniemeläiseen omakotitaloon ja Avantiin niin on myös varaa kuukausipalkata talonmies / puutarhuri / autonkuljettaja!)
28.09.2013 17:26	Kimmo T. Lumirae:	Voisi olla, että se ei herättäisi Munkkiniemessä kovinkaan kummoisia hämmästyksiä, saati sitten Eirassa. Harvinaisista autoista puheen ollen, näimmepä joskus PES:n kanssa ajellessa Maserati 425 Biturbon tavallisen tamperelaisomakotitalon pihassa. Siinä on kans auto, jossa menee rahat ihan hukkaan satunnaista tarkkailijaa ajatellen; auto muistuttaa tietystä kulmasta erehdyttävästi 80-luvun Nissan Sunnyä :D (http://img2.auto24.ee/auto24/320/705/105​83705.jpg tai sitten "hyvä yksilö, pientä laittoa" http://fiatlancia.com/86bit.jpg ). .
28.09.2013 18:44	Heikki Kannosto:	Olen sivumennen sanoen täysin varma siitä että olen kansakouluikäisenä nähnyt Helsingissä valkoisen Avantin - arvattavasti muutto- tai diplomaattiauto. Muuan mieleenjäänyt on myös http://en.wikipedia.org/wiki/Ford_Zephyr​#Zephyr_Mark_IV taksina - sehän oli harvinainen ihan ylipäätään.
28.09.2013 20:34	Heikki Jalonen:	Sen verran lisättäköön vielä dataa tuosta Glas 1700-autosta, että tulee mainituksi Suomen maahantuontimäärä, yhteensä 103 kpl vuosina 1964...1966. Maahantuojana toimi Suomen Koneliike Oy (Helkama). Itse kohtasin tuon samaisen Glasin ja sen omistajan kesäkuussa Mobiliassa, museoautopäivän tiimoilla. Siinä olivat vierekkäin Glas 1700 ja Tatra 603. Jälkimmäinenhän on edellisen rinnalla melkein massatuotantovaunu, Wikin mukaan niitä on tehty peräti huomattavat 20442 kpl... Ja kyllä, keskustelussa sivuttiin oktaaneja ja muita relevantteja kysymyksiä.
29.09.2013 15:52	Topi Lajunen:	Määrittelen itselleni harvinaiseksi autoksi sellaisen, jonka olen nähnyt Suomessa tasan kerran. Niitä on varmasti useita, mutta nyt muistuu mieleeni vain Lamborghini Urraco http://en.wikipedia.org/wiki/Lamborghini​_Urraco . Samaan seuraan kuului aikoinaan myös Subaru (Alcyone) SVX http://en.wikipedia.org/wiki/Subaru_SVX , jonka havaintotiheus pompsahti aivan eri lukemiin ostettuani sellaisen itselleni. :)
30.09.2013 01:57	Janne Pohjala:	Tuolla tallissa on Amazon 1965 neliovinen, B18A moottorilla ja M40 nelivaihteisella vaihteistolla. Uutena maksanut 13 300 markkaa Auto-Renlundilla Sturenkatu Helsinki. Varsinainen palveluspaikka autolla oli kuitenkin Imatra.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!