??.??.1930 / Kemi asema
??.??.1930 K5 (vuodesta 1942 Tk3) n:o 826 (Tampella 392/1928). Veturi luovutettiin talvisodan jälkeen, vuonna 1940 Neuvostoliittoon (Suomen veturit 1. osa). Kuva on siis otettu vuosien 1928 ja 1940 välillä. Kuva on löytynyt kirpputorilta. [Kuvauspaikka Kemi?, 1932-34?]
Kommentit
| 27.09.2013 16:39 | Hannu Peltola: | Käsittämättömän hyvälaatuinen kuva näinkin vanhaksi! (vai oletko Ari-Pekka käsitellyt tätä tavallista enemmän?) Kuvanottopaikasta ja ajankohdasta olisi mukava lukea spekulaatioita, asema näyttää kohtuullisen suurelta ja lanterniinikattoiset vaunut voinevat auttaa ajankohdan määrittämisessä. | |
| 27.09.2013 17:23 | Ari-Pekka Lanne: | En ole tehnyt muuta kun skannannut kuvan sekä vähentänyt hieman valoisuutta ja lisännyt ripauksen kontrastia sekä pakannut kuvan .org-mittaan sopivaksi. | |
| 27.09.2013 17:56 | Eljas Pölhö: | Spekulaatioita: Veturi näyttää varsin uudelta. Voi olla myös hyvin putsattu tai konepajan jäljiltä. Uutuuden puolesta puhuu savupiipun malli (verratkaapa vai uudempiin turbiinipiipun kuviin). Tammi-maaliskuussa 1929 sijoittelu oli Tampere. Lunta maassa, niin hypätään seuraavaan talveen: tammi-maaliskuussa sijoittelu oli Oulu. Sitten pitää hypätä talveen 1932, jotta päästäisiin muualle, eli Iisalmelle. Sen jälkeen tämä piippu taisi jo olla menneen talven lumia (oletko Ilkka samaa mieltä?). Edit: Unohtui antaa kiitosmaininta luovutetusta veturista löytyneestä kuvasta. Näitä on vähän. Upea löytö ja hieno ele laittaa yleiseen jakeluun. |
|
| 28.09.2013 08:47 | Pave Saarinen: | Näyttäisi siltä, että kuva on otettu varsin suurelle negatiiville, siis myös jalustalla. Kuvaaja tuntematon, kas siinä harrastajan ongelma. Jääkö kuvaajasta jälkeen mitään tietoa. Kukapa haluaisi olla "tuntematon kuvaaja". | |
| 28.09.2013 11:37 | Heikki Kannosto: | Mielenkiintoinen asetelma - K5 ja henkilöjuna. Neljäs vaunu vaikuttaa postivaunulta ja vaunusto viittaa muutenkin pikemmin henkilö- kuin sekajunaan. Onko K5 korvaavana veturina, ollaanko koeajolla, onko kyseessä veturin siirto samalla junaa vetäen, onko veturi peräti aikataulun mukainen? Isolla asemalla ollaan koska välilaituri on leveä ja valaistu. Hieno kuva! |
|
| 28.09.2013 17:53 | Ilkka Hovi: | Taka-alalla vesitetään tenderiä. Näyttäisi olevan kiinteä akseli - teli mutta vesitys tapahtuu tenderin väärään päähän? BLW tendereissä kiinteä akseli oli veturiin päin ja veturi puuttuu, sekä vesitys tapahtuisi halkotilaan? Voisiko olla jokin risteysasema koska raiteita näkyy paljon. Koska veturi luovutettiin vuonna 1940, olisi se ollut Karjalan vetureita. Ajattelin Elisenvaaraa, mutta siellä varikko kauempana ja II sekä III raiteiden välissä oli vesiviskuri, mutta ei noin kaukana ratapihalla. Sortavala ei käy eikä Jaakkima. Muista ei tietoa. Sinänsä Tk3 on hyvä tuon ajan matkustajajunaveturi onhan Tk3:n huippunopeus 60 km/h. Pikajunilla oli 1950-luvulla sama nopeus joidenkin aikataulukirjojen mukaan. Siis kuvan ottopaikka etsittävä luovutetulta alueelta. Ja muistammehan, että veturit pidettiin ennen tuossa kunnossa, metsä peilasi kattilan kyljestä vielä 1960-luvun alussa (ja lämmittäjä kampasi tukkansa peilaten sylinterin kyljestä) | |
| 28.09.2013 19:03 | Eljas Pölhö: | Veturi 836 oli talvet 1935-1939 Pieksämäellä ja siellä edelleen elokuussa 1939. Se toisi luovutetulla alueella mahdolliseksi lähinnä Elisenvaaran. Muut mahdolliset isot asemat olisivat 30-luvun jälkipuolella Mikkeli, Savonlinna, Varkaus, Kuopio, Iisalmi, Kontiomäki, Jyväskylä ja Haapamäki. K5/Tk3 käytettiin suhteellisen runsaasti myös henkilöjunissa ja VR:n henkilöjunien veto tällä sarjalla taisi päättyä vasta 1967/68. |
|
| 28.09.2013 20:46 | Heikki Kannosto: | J o s s a i n päin tätä huushollia on käsin kopioitu kesän 1938 Turisti ja kopioon aikataulukirjasta lisätyt junakohtaiset veturi- ja perusnopeustiedot. Hatara muistikuva kertoo että K5 oli henkilöjunan veturina olemattoman harvinainen, mutta korjaukset muistikuvaan ovat tervetulleita. Oulun ajalta Ylivieskakin olisi mahdollinen. |
|
| 28.09.2013 21:01 | Eljas Pölhö: | Aikataulukirja kertoo, minkä sarjan mukaan aikataulu on suunniteltu. Monasti käytäntö oli hieman toinen. Esimerkiksi "moottorivaunu" välillä Nurmes-Kontiomäki, peittää alleen sen tosiasian, että Nurmeksessa oli nimikko Sk1 (G1-2) tätä junaa varten, koska motti oli välillä poissa kuukausikaupalla. Turun paikallisliikenteessä Piikkiön ja Paimion paikallisjunat olivat vanhaan aikaan aikataulukirjassa usein Vk2 ja/tai Hk5. Käytännössä Tk3 oli yleinen vaihtoehto aina 60-luvun alkupuolelle saakka (kuten myös Tv1, Vv12 tai Sv11). Lisätavarajunat eri puoililla maata olivat 60-luvun loppuun saakka melko varmasti merkitty jollekin sarjoista Tv1, Tr1 tai Tr2, mutta mitä niissä todella käytettiin, pitää selvittää muulla tavoin. Jos K5/Tk3 esiintyy vaikka joka neljännellä rataosalla yhdessä junassa, se on yleinen. Myöhempi vertailu sarjaan Hv3 kertonee minun pointtini: Hv3 oli jäljellä enää Sk-Vs 2 junaparia ja Imr-Sl 1 junapari. Silti siitä ei sanota, että se oli olemattoman harvinainen |
|
| 28.09.2013 21:08 | Eljas Pölhö: | Mitenkä olisi Kemi tai Rovaniemi (kakkonen)? Sijoittaisin edelleen kuvan 20-30-lukujen taitteeseen pikemmin kuin myöhäisempään aikaan. Piipun mallia lukuunottamatta minulla ei ole muita "järkeenkäypiä" perusteluja. | |
| 29.09.2013 09:52 | Ilkka Hovi: | Eljaksen huomio savutorvesta on varmaan ajoitusta auttava. Veturi on ehkä vasta lähdössä reitille, koska tässä on varmaan ollut aikaa valokuvata ja tenderi on huolellisesti halostettu. Miten olisi Virasoja eli nykyinen Imatra T ?. Etsiskelisin lyhytmatkaista junaa, vaikuttaisi vaunuston perusteella tällaiselta. Jos viimeinen vaunu oman kamiinan kanssa olisi postivaunu, löytyisi varmaan aikataulukirjoista sopivia junia. Luulen, että aikataulukirjoihin oli merkitty postijunat, tulivathan päivän lehdet postijunilla. Voisin kuvitella, että taka-alan pesussa ? oleva tenderi kuuluisikin vakituiselle Hk1 tai Sk4 veturille ja K5 on otettu henkilöjunakäyttöön. Jos veturi olisi vielä tullut konepajasta olisi siinä aihetta ottaa muistokuva. |
|
| 29.09.2013 23:30 | Ari-Pekka Lanne: | Voisiko olla mahdollista, että kuva on otettu vaikka muistoksi veturimiehistölle? Eivätkös kuljettaja ja lämmittäjä ole ikäänkuin poseerausasetelmissa tuolla veturin ja tenderin välikössä. Voisiko se olla myös mahdollinen selitys kuvan pitkäaikaiselle säilyttämiselle? Kun otetaan huomioon, että kuva on löytynyt turkulaiselta kirppikseltä, ja Eljas mainitsi yhdeksi mahdolliseksi sijoituspaikaksi Tampereen, olisiko kaukaa haettu, että veturimiehistö voisi olla turkulainen? Voisiko jopa kuvauspaikka olla Turku? Jolloin juna olisi lähdössä vaikkapa Uuteenkaupunkiin? Tämä toki täyttä nuoren harrastelijan hakuammuntaa ja spekulaatiota... |
|
| 30.09.2013 02:52 | Eljas Pölhö: | 30-luvulla ei valokuvia räpsytelty niinkuin nykyisin."Veturimiehistö on saanut uuden nimikon", voisi ehkä jo olla syy otattaa valokuva. 30-luvulla Turku oli oma päävarikko (konepiiri) ja Tampereen veturit pääsivät siellä käymään vain muutaman kerran vuodessa. Sikäli Turku vähän epäilyttää. Myöskin lähtöraiteet Uuteenkaupunkiin ja Naantaliin sijaitsivat erilaisessa paikassa kuin kuvassa. Jostain kumman syystä oletin kuvan löytyneen Oulusta; hassuja on mielikuvat. Löytöpaikkana Turku vahvistaa epäilystäni, että veturi olisi todella tuore eikä vain konepajassa tuunattu. Kuten Ilkka jo mainitsi, niin halkolasti viittaa junan lähtöasemaan. Jos kuva on otettu veturimiehistöä varten, niin silloin ollaan Tampereella tai sen alavarikolla (edelleen mahdollisia myöa Oulu ja Pieksämäki alavarikkoineen). Virasoja/Imatra on mielestäni ollut sellaisen mutkan takana 30-luvulla, ettei Pieksämäen veturi olisi sinne eksynyt. Onnistuisiko Porin uusi asema sopimaan maiseman ja raiteen kaartumisen suhteen? |
|
| 30.09.2013 12:03 | Petri Nummijoki: | Tarkoitetaanko Tk3-vetureiden matkustajajunakäytöllä 1967-1968 asti satunnaisia Hv3:n korvauksia Savonlinnasta Parikkalaan/Imatralle ja juhlapyhien lisäjunia Joensuusta Kontiomäen suuntaan vai ajettiinko niillä tuohon aikaan matkustajajunia vielä säännöllisesti jossain? Omassa tiedossani ei ole, että Tk3:lla olisi ajettu säännöllisesti matkustajajunia sen jälkeen, kun ne syksyllä 1962 korvattiin Helsingin ja Porvoon välisessä liikenteessä Hv4:lla. Varavetureina niitä kai oli Porvoon liikenteessä Hv4:n rinnalla syksyyn 1964 ja samoihin aikoihin päättyi kevytsarjan vetureiden käyttö Kemin ja Rovaniemen välillä, joten puolisäännöllisen matkustajajunakäytön raja menisi ehkä siinä. Kuvan taustamaisema ei vaikuta kaupungilta, joten kuvauspaikka ei ehkä ole suurimpia risteysasemia vaan joku pienempi paikka, jossa on kuitenkin kohtuullinen ratapiha ja vesitysmahdollisuus. |
|
| 30.09.2013 13:13 | Eljas Pölhö: | Eikös Kerava-Porvoo (ar) yksi junapari tullut Tk3:lle vielä Hv4:n jälkeen, vai muistanko nyt ihan väärin. Vv15 muistaakseni aloitti ensin vain lauantain junaparissa. Yritän etsiä dokumentit ja korjaan sitten, jos tarvetta. En laske veturirikkojen ja vastaavista johtuvia muutoksia säännölliseksi käytöksi. Sen sijaan juhlapyhien lisäjunista ja kiskoautojunien korvaamisista veturijunilla tehtiin omat dokumentit, joissa lueteltiin vaunustot ja suunnitellut veturisarjat päivittäin. Nämä minä katson aikataulunmukaisiksi juniksi/matkustajakäytöiksi. Jossain toisessa ketjussa olen tuonut esiin Joensuun seudun muutoksia juhlapyhinä (kesälätsy H 867A ajossa, muita muutettu veturijuniksi eri suuntiin) ja siellä oli viimeiset tällä tavoin "vakinaiset" Tk3-ajot. |
|
| 30.09.2013 16:39 | Ilkka Hovi: | Vesiviskurin paikka tulee ratkaisemaan paikan. Kun viskuri on noin kaukana laitureista on siellä oltava myös talli. | |
| 30.09.2013 18:40 | Eljas Pölhö: | Viimeiset tiedossani olevat havainnot Porvoon henkilöjunista Tk3 vedolla ovat vetureittain (siis HAVAINNOT, ei välttämättä oikeasti viimeinen, lähteenä Tapani Kilpisen kirjanpito): Tk3 893 23.02.1963 Tk3 894 14.05.1964 Tk3 895 21.03.1964 Tk3 896 29.02.1964 Tk3 897 26.09.1964 (tämä oli viimeinen havaittu Tk3 ajo) Tk3 898 01.02.1964 Tk3 899 16.10.1963 Hv4 osalta löytyy seuraavat viimeiset havainnot Porvoon junissa: Hv4 742 25.09.1963 Hv4 743 24.07.1963 Hv4 744 05.09.1964 Hv4 745 11.09.1964 |
|
| 30.09.2013 19:33 | Eljas Pölhö: | Mitähän tuossa yllä tapahtui, kun lisäsin kaksi viimeistä Hv4-päivää jälkikäteen ja riviväli harveni kaikissa? K5 826 kuuluu 13 veturin tilauryhmään, jonka tilausvahvistuksesta kopioin seuraavat tiedot: 13 kpl K5 815-827 Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osakeyhtiö, Tampere Tarjous: H 6858 12.3.1927 Tilaus: 19.3.1927 1069/2310 Vahvistus: 24.3.1927 Toimitus: Tampereelle 31.7.1928 mennessä Koeajo: 50 km kuormassa ja ilman kuormaa Varusteet: Kuparinen tulipesä, Friedmann-Metcalfe poistohöyryinjektori LF N:o X/8, Aga valaistus, Friedmann esilämmitin, Deuta nopeusmittari 80 km/t. |
|
| 30.09.2013 20:07 | Eljas Pölhö: | Nolo juttu, mutta olen lukenut sijoituslistaa jotenkin hassusti ja se muuttaa mahdolliset esiintymispaikat: 1935 Iisalmi 1936 Iisalmi 1937 Iisalmi 1939 Iisalmi, edelleen elokuussa 1939 Eli Pieksämäki jää pois ja Elisenvaarassa esiintyminen muuttuu todella sattumaksi. Huomasin virheeni, kun aloin katsoa sarjan henkilöliikennekilometrejä. Pari esimerkkiä: Tammikuu 1932, keskimäärin veturia kohti (vetureita oli 100 kpl, joten kokonaiskilometrit on helppo laskea): Yhteensä 3599km, henkilöjunissa 64km, sekajunissa 666km, tavarajunissa 1968km, järjestelyjunissa 394km ja vaununvaihdossa 331km (muu ajo 176km). Koko sarja ajoi siis henkilö- ja sekajunia yhteensä n. 73'000 km eli 2355 km/pv Maaliskuu 1939, keskimäärin veturia kohti (vetureita oli 100 kpl): Yhteensä 4925km; henkilöjunissa 64km, sekajunissa 376km, tavarajunissa 2416km, järjestelyjunissa 893km, vaununvaihdossa 1018km (muu ajo 158km). Koko sarja ajoi siis henkilö- ja sekajunia n. 44'000 km eli 1419 km/pv. |
|
| 30.09.2013 21:34 | Ilkka Hovi: | Ylempänä olevassa tekstissä "Friedmann-Metcalfe poistohöyryinjektori LF N:o X/8, Aga valaistus, Friedmann esilämmitin" tämä esilämmitin tarkoittanee normaalia tuorehöyryimuria. Poistohöyryimuri on lähinnä esilämmitin koska poistohöyry lämmittää syötettävää vettä ja poistohöyry tulee imuriin pienellä paineella verrattuna kattilanpaineeseen. Jos veturi oli noin tiiviisti Iisalmessa, voisiko se myös olla kuvattuna siellä. Jos lähdössä pohjoiseen päin talli olisi tuossa suunnassa. ? |
|
| 30.09.2013 21:47 | Pasi Utriainen: | Raiteiston ja viskurin puolesta Iisalmi kävisi kuvauspaikaksi ja juna olisi lähdössä kolmosraiteelta pohjoiseen tai länteen. Iisalmen vesiviskurin sijainti näkyy muuten nykykuvassa http://vaunut.org/kuva/36254. | |
| 30.09.2013 21:51 | Samppa Maunuksela: | Olen kanssa tutkinut maisemaa Iisalmesta ja nimenomaan tuosta vesiviskurista. Villi veikkaus olisi että juna lähtee Ylivieskaan. Nyt on jo niin paljon kaikennäköistä infoa ajalta jolloin veturi ei enään edes Suomessa ollut että Iisalmea ei ole kukaan muistanut ehdottaa. | |
| 30.09.2013 21:52 | Samppa Maunuksela: | Pentele, suotta viisastelin. Olihan tuolla Iisalmea jo useampi vuosi mukana. | |
| 30.09.2013 21:58 | Ari-Pekka Lanne: | No huh, kuinka rautaista asiantuntemusta ja mielenkiintoista salapoliisityötä Eljas Pölhöltä ja Ilkka Hovilta. Jos paikka on tosiaan Iisalmi, niin eikö silloin piipun malli lukitsekin kuvausajankohdaksi talven 1932 (Eljaksen kommentti 27.09.2013 17:56)? Uskaltaisikohan sitä merkitä tunnisteisiin kuvauspaikaksi Iisalmi ja kuvausvuodeksi 1932? |
|
| 30.09.2013 22:28 | Eljas Pölhö: | Ehkä olisi turvallisempaa veikata ajaksi 1932-34, jos vaikka vanhan mallinen piippu olisi mennyt vaihtoon vasta ensimmäisessä täyskorjauksessa. On se tietysti voinut vaihtua aiemmin tai myöhemminkin, kun pelkkää spekulaatiota tämä vielä on. Iisalmea ajatellen minulla ei ole vuotta 1937 vanhempaa aikataulua. Siinä 13-14 välillä lähti postijuna 71 Kontiomäelle ja postijuna 604 Ylivieskaan. Jälkimmäinen sopisi hyvin. Voisiko joku, jolla on 30-luvun alkupuolen aikataulu, tarkastaa millaiset vaihtoehdot siitä/niistä löytyy? |
|
| 01.10.2013 17:39 | Ilkka Hovi: | Arvelin Karjalaa, koska Neuvostoliitto vaati luovutettavaksi Karjalassa (Kannas ja Laatokan-Karjala) Talvisotaa ennen olleita vetureita. Joko tämä 826 oli silloin luovutetulla alueella tai luovutettiin korvaamaan joku vaurioitunut veturi. Itse asiassa toista maailmansotaa voisikin kutsua "Ryöstösodiksi". Neuvostoliittolaiset halusivat saada sellutehtaita ruudin valmistusta varten (Luovutetuilta alueilla olleet sellutehtaan nostivat NL:n selluntuotantoa 25%). Lisäksi piti luovuttaa veturit ja kumma ettei autoja. Saksalaiset nappasivat Tanskan, Norjan, Hollannin, Belgian, Puolan, Tsekin valtiopankkien kullan ja juutalaisten omaisuuden, hammaskullan ja hengen. Kauniisti on puhuttu kuinka ideologiat taistelivat, vaikka talous määräsi taka-alalla. Tietyssä määrin oli kyse myös öljysodasta ja öljysotien aika jatkuu yhä. |
|
| 01.10.2013 20:36 | Jarmo Pyytövaara: | Mielestäni tämä ei oikein sovi Iisalmeen, laituri on liian pitkä, jos tämä olisi Iisalmesta, asemarakennuksen pitäisi pilkottaa oikealla, lisäksi rata näyttäisi kaartavan vaunujen jälkeen vasemmalle. Maiseman puolesta, kävisi hyvin Kemin asemalle. Muistaako kukaan, oliko aseman edessä, tavara ratapihalla vesiviskuria? | |
| 02.10.2013 12:30 | Eljas Pölhö: | Jarmo voi olla ihan oikeassa. Uudessakin kuvassa voi aistia samanlaisen taustan, kun kuvakulma on jokseenkin sama http://vaunut.org/kuva/25825 tai http://vaunut.org/kuva/35147 Vuonna 1937 Kemistä lähti 14-15 maissa henkilöjunia Tornioon, Rovaniemelle ja Tervolaan, joten valaistuskin varmaan sopisi. Onkohan tilanne ollut sama 1930-31 aikatauluissa? |
|
| 02.10.2013 23:29 | Jarmo Pyytövaara: | Jos kuva on Kemistä, juna saattaisi olla postijuna 201 Helsingistä Tornioon/Haaparantaan. Syysaikataulussa vuonna 1927 juna saapui Kemiin klo 10,45 ja matka jatkui 10,55 Tornioon. Kuvan oikeassa reunassa ”pusikossa” on valkoinen ”lätkä”, voisiko olla kilometritolppa? Kemissä on nykyisin noilla kohdin kilometritolppa 858. | |
| 03.10.2013 17:55 | Ilkka Hovi: | Miten valaistus suhtautuu arvioihin. Minusta aurinko tulee etuoikealta, koska junan vasen kylki on valoisa mutta veturin etuosa tumma. Sopiiko Kemiin tai Iisalmeen. | |
| 03.10.2013 22:27 | Jarmo Pyytövaara: | Iltapäivän kuvaksi, molempiin paikkoihin kävisi jos aurinko paistaa mutta arvelin kuvauskelin olleen, valoisaa harmaata pilvipoutaa. | |
| 05.10.2013 21:36 | Ilkka Hovi: | Olenko oikeassa väittäessäni Kemin veturitallin olleen radan länsipuolella eli samalla puolella kuin asema. Sitten se räjähti ja uusi rakennettiin radan itäpuolelle ? |
|
| 05.10.2013 21:49 | Pasi Utriainen: | Olipa hyvä, että Jarmo toi esiin Kemin ja hylkäsi Iisalmen. Timo Meriluodon karttasivustolta löytyi Kemin asemakaava vuodelta 1925 http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Kaupunkikartat/Kemi%20asemakaava%201925.jpg | |
| 05.10.2013 22:57 | Kari Haapakangas: | Mielenkiintoinen asemakaava Kemille, mutta sanoisin, kun nykypäivään vertaa, että aika paljon jäi toteutumatta tuosta. | |
| 06.10.2013 15:26 | Pasi Utriainen: | Veturitalli varmaan räjähti, kun saksalaiset tuhosivat Kemin ratapihan? Ihme ja kumma, että asemarakennus säästyi tuholta. | |
| 07.10.2013 20:18 | Ilkka Hovi: | Kun tiedetään, että Kemin vesitorni räjäytettiin, mutta ei sortunut. Tk1 veturi räjäytettiin ja sodan jälkeen on talli siirtynyt eri paikkaan. Päättelin, että myös talli on tuhottu. Ilmeisesti asema on jäänyt hoitamatta, näyttää ainakin vanhalta. Ilmeisesti ihme ja kumma ? | |
| 08.10.2013 22:14 | Jarmo Pyytövaara: | Pasi: Kiitos hyvästä karttalinkistä, vanhat epäselvyydet selvisivät kerralla. | |
| 08.10.2013 22:47 | Jorma Rauhala: | Edellä linkitetty 1920-luvun visionäärinen Kemin asemakaava näkyy olevan "Mörrin" käsialaa, siis tuolloisen Viipurin asemakaava-arkkitehdin. Vaan eipä ole Kemiin soviteltu raitiotietä, on pieni paikkakunta siis. Riihimäellekin "Mörri" suunnitteli raitiotiet ja noihin suunnitelmiin voi käydä tutustumassa sikäläisen Kaupunginmuseon par´aikaisessa näyttelyssä (asemalta matkaa on vain kivenheitto ja kuten pää-kaupunginmuseoissakin, pääsy on ilmaista) http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Kaupunginmuseo/Ajankohtaista2/Toteutumaton-Riihimaki/ |