29.09.2013 Henkilöjunalla ei enää kannata ajaa Raumalle, mutta pilettejä sentään vielä neljännesvuosisata lättäliikenteen lakkauttamisen jälkeenkin myydään. JunaBussi-liikenteen pääpaino vain on kääntynyt alkuaikojen Rauma-Peipohja -akselilta enemmän suuntaan Rauma-Turku.
30.09.2013 06:21 | Jimi Lappalainen: | Miksi lippu on englanniksi? | |
30.09.2013 07:13 | Otto Tuomainen: | Lipun ostaja ei osaa suomea/ruotsia? | |
30.09.2013 07:28 | Jimi Lappalainen: | Voi olla, luulin vain että tämä olisi Ari-Pekan lippu. | |
30.09.2013 10:36 | Ari-Pekka Lanne: | Luulen että lipun ostaneen matkustajan kotiseutu sijoittuu jonnekin Japaniaan. | |
30.09.2013 13:59 | Martin Hillebard: | Tunsin 1980-luvulla yhden pakinoitsijan, joka kykeni kirjoittamaan julkaisukelpoisia lehtijuttuja vanhalla RAUMAN MURTEELLA - tuohon maailmanaikaan kai muuten lähimain unohtunut taito. Murre oli niin omintakeinen, että muistutti oikeastaan jo omaa kieltä, vähän niinkuin jossakin Itä-Karjalassa aikoinaan puhutut "dialektit". Luulisin että Varsinais-Suomessa ainakin 99 % osaa suomen kirjakielen ihan hyvin, mutta kaikki eivät, varsinkaan vanhempi väki, erittäin paljon englantia. Näinollen tiketit voisi yhtä hyvin laatia vaikkapa juuri Rauman murteella. Luanikast reisu' ! Pakinoitsija muuten. Hän vaikutti Porin seudulla ja hänen pakinoitaan ilmestyi yhteen aikaan joka ainoassa numerossa Rosenlew-Konsernin tiedotuslehdessä Työ & Toimi. Kirjoitti nimimerkillä Viljaminpoika; oikea nimi oli muistaakseni Kalevi Hänninen. Pakinoi joskus myös vanhalla Hesan slangilla! Mikä "kielitaito". * Ota snadisti stadissa! |
|
30.09.2013 18:06 | Ville Mäki-Tuuri: | http://raumalainen.fi/jutut/rauma-ja-alue/raumangialise-uutise tuommoistakin vielä löytyy. En toki osaa mennä sanomaan, että miten oikeaoppisesta Rauman giälest on kysymys, porilainen kun olen. Enkä edes natiivi sellainen, eli ns. aporiginaali. | |
30.09.2013 18:55 | Ari-Pekka Lanne: | Sillail oikke! Kyl Raum o ai Raum. Asuttuani reilu parikymmentä vuotta Raumalla hieman nolottaa myöntää, etten osaa käytännössä yhtään oikeaa Rauman giält. Vaikka aniharvapa sitä nykyään. Mutta nuo Villen linkkaamat "Raumangiälise uutise" ovat kyllä tosiaan niin oikeaoppista Rauman giältä kun vaan voi olla. Niiden taustalla on muutama pitkän linjan asianharrastaja (http://www.nortamo-seor.fi/ ) etunenässään kirjailija Hannu Heino (http://www.rauma.fi/kirjasto/raumalaisia_kirjailijoita/heino_hannu.htm ). "Raumlaissi jaarituksi" kirjoittaneesta H.J. Nortamosta (http://www.rauma.fi/kirjasto/raumalaisia_kirjailijoita/nortamo_hj.htm ) saadaankin aasinsilta Urpo Loukamon "Terve menoa - Rautatiekaskuja" -kirjan s. 75 olevaan kertomukseen, joka tässä suoraan lainattuna: "Ratainsinööri Adolf Daniel Backberg, myöhemmin piiripäällikkö, liikenneosaston johtaja ja rautatierakennusosaston johtaja, oli rakentanut Rauman radan ja hänestä tuli sen ensimmäinen liikennepäällikkö. Radan vihkiäisiä juhlittiin perinpohjaisesti hyvään raumalaiseen tapaan. Pikkutunneilla haki Backberg juhlijain joukosta hyvän ystävänsä tohtori ja kirjailija Nortamon ja pyysi tätä mukaansa koeajamaan uutta veturia, joka oli saapunut pari päivää aikaisemmin ja joka Backbergin määräyksestä oli yöllä lämmitetty. Mikäpä siinä, herrat kiipesivät suoraa päätä, niin frakkipukuisia kuin olivatkin, veturiin ja matka alkoi kohti Peipohjaa. Yksityisradan liikennepäällikön oli tuohon aikaan osattava veturinkuljettajan tehtävät. Backberg lisäsi aina vaan vauhtia, niin että Nortamoa alkoi hirvittää. Kun hän huomasi sillan kaukana edessä, hän sanoi: - Eiköhän olisi syytä tätä vauhtia vähän hellittää, kun tuolla on siltakin. - Ei tässä vauhdissa siltoja tarvitakaan, oli Backbergin vastaus." |
|
01.10.2013 12:49 | Martin Hillebard: | Kyllähän noihin H J Nortamon teksteihin tuli vähän tutustuttua kouluaikana. Nyt kun lukee tuota "Nortamo-Seor" sivua niin tuntuu siltä, että saa asiasta selvän vain siksi, että siitä on jo vanhat ennakkotiedot... Nortamo syntyi siis Raumalla mutta asui sittemmin "Borisakki". Kuuluisan (?) Porin Torin pohjoisreunalla seisoi ennen pitkänomainen puutalo, joka tunnettiin nimellä "Rojohoppe" ja jossa kirjailija johonkin aikaan asui. Talon nimi tuli eräästä merenkulkuaiheisesta pakinasta...tai jaarituksesta. Siinä kerrottiin Raumaa kotisatamanaan pitäneestä purjelaivasta jolla oli ruotsinkielinen nimi Hoppet, eli toivo. Alus oli kuitenkin vanhimmilla päivillään niin kehnossa kunnossa, että sitä alettiin kutsua "Rojohoppe". Talo purettiin jo ammoin kuten useimmat puutalot Porin ydinkeskustasta. Rauman vanha keskikaupunki taitaa tänäkin päivänä olla hyvin säilynyt, Suomen oloissa harvinainen puutalokaupunki-kokonaisuus. Eiks' se jopa ole mukana UNESCO järjestön "koko ihmiskunnan yhteinen perintö" -listalla. World Heritage tai jotakin sinnepäin. |
|
01.10.2013 13:03 | Kimmo T. Lumirae: | Frans Hjalmar Nordling, sittemmin Nortamo, toimi Porin piirilääkärinä 1903-1930, ja kirjoitti vasta kypsällä iällä nämä riemastuttavat pakinat ja jutut rauma giälel. Jutut ovat meheviä ja aidosti hauskoja merimieskolmikon toilailuista purjelaivojen kulta-ajan lopuilta. Kaverukset, joista yksi luki itsensä myöhemmin merikapteeniksi, toinen perämieheksi ja kolmas ei vain viitsinyt, kulkevat Itämerellä ja käyvät jopa Lyypekissä lelukaupassa ja maitse Turussa saakka. Ei tosikoille, koska aluksi Rauma giäl on hidasta luettevaa yrittäessä saada selkoa eri sanoista esim. asti=laiva, galaas=juhlat, goerankuria = koiruuksia eli jekkua, eräässä jutussa kaverit ovat niin pyörryksissä galaasista palatessa, etteivät pysty kävelemään niin "sit me läksi garama" (garata, karata = juosta) tai niinkuin eräässä pakinassa, jossa mies nukkuu niin sikeästi päiväunia, että häntä ei saatu millään hereille, kunnes yksi kaveruksista keksi huutaa korvaan "Kaik reivama!" Kaveri nousi heti ylös ja totesi "Jaa, gapten, reivama oli gäsk" (kirjoitusvirheet mahdollisia, en osaa raumaa :o/ ) | |
15.02.2016 15:06 | Juhani Pirttilahti: | Hämmentävä kelpoisuusaika VR:n lipussa! Mielenkiintoista, että juniin ei voi myydä 30 päivää voimassa olevia kertalippuja. | |
15.02.2016 17:02 | Teppo Niemi: | Mutta täysin totta Matkahuolto Oy:n lipuissa, eivätkä ne ole sidottu mihinkään tiettyyn vuoroon (osassa kylläkin liikennöitsijärajoituksia johtuen liikennöitsijöiden hinnoittelusta) |