??.03.1980 Liikenneohjaaja Soini Sauro työnsä ääressä.
27.10.2013 17:26 | Pave Saarinen: | Kuva OK. Valtion Rautatie on myös henkilöhistoriaa. Henkilökuvien tallantamisessa olisikin iso haaste. | |
29.10.2013 13:49 | Martin Hillebard: | Pöydällä näkyvä L. M. Ericssonin puhelinkone oli siihen aikaan ihan tavallinen yksityiskodeissa. Sitten tulivat näppäinpuhelimet, ja myöhemmin langattomat kännykät. Tuota kiekkoa pyöräytellessä, automaattikeskuksessa vastaanottajan numeron valitsivat sähkömekaaniset nk. selektorireleet. Ra-ta-ta-ta-ta. Jos satuit vetelehtimään keskus-rakennuksen seinämällä, niin ääni kuului ihan selvästi ikkunaruutujen takaa. |
|
29.10.2013 14:33 | Kari Haapakangas: | Ja kun tuollaisella pyöritteli 000, niin kyllä siinä totisesti oli hätä kädessä ja kiire mielessä. Nykyään totisesti muinaishistoriaa, mutta tuollaisella sitä on itsekin ensimmäiset puhelut veivannut. Langattomat pöytäpuhelimet taisivat Suomessa jäädä harvinaisuuksiksi. Siirryttiin suoraan kännyköihin. Vaikka olisi niille käyttöäkin ollut. Naapurin autoilija oli laittanut soittokellon pihalle, jotta tallissa askaroidessaan kuuli milloin puhelu oli tulossa. Ja niin kuulivat kaikki naapuritkin ;) Suuntanumero oli tietty asia erikseen, mutta myös varsinaisen puhelinnumeron ensimmäiset kolme numeroa olivat tunnus, paikallisen keskuksen tunnus. Niinpä koko kylällä puhelinnumerot alkoivat 492... |
|
30.10.2013 07:41 | Tunnus poistettu: | Taksikopeilla Dialog on yhä Ericssonin puhelinkoneista luotetuin ja yleisin malli. Mikään muu puhelin ei nimittäin kestä ympärivuorokautista taukoamatonta puhelutulvaa vuosikausia. Eivätkä nämä ole koskaan täysin kadonneet yksityiskodeistakaan. Tilaajavaihteen releiden raksutus ulkopuhelun saapuessa ennen puhelimen soittoa valaa puhelutapahtumaan sellaista arvokkuutta, mitä nykyaikainen kännykkäänpälättäminen ei voi koskaan saavuttaa. - Tämä on kunnon tekniikkaa, eikä mitään halpaa elektroniikkaa! | |
30.10.2013 13:50 | Petri P. Pentikäinen: | Suljen Antin lausuman suosioon, sen pätien niin junanlähettäjän huoneen kuin taksikojun olosuhteissa. Tilaajavaihteen releet antavat ennakkovaroituksillaan vastaanottajalle hyvää aikaa valmistautua saapuvaan puheluun. Näin voi vastaaja rauhassa asettaa piipun pöydälle ennen kuin ottaa luurin käteen. Luuri on hyvä nostaa soinnin aikana, jolloin myös soittaja kuulee omasta luuristaan vaimenevan kilahduksen, ja näin voi soittajakin valmstautua omaan esittäytymiseensä sen jälkeen, kun vastaaja on kertonut liittymän numeron ja tilaajan nimen. Tämä proseduuri on kaikilta osin matkaansaatettu asiaankuuluvalla kohteliaisuudella ja rauhallisuudella, ja mukana on myös annos hartautta, jota kuuluu olla puhelun ottamisessa ja vastaanottamisessa. Puhelun asettaminen pitoon on Dialog-olosuhteissa myöskin toteutettu luotettavalla ja toimivalla käyttöliittymällä. Puhelu asetetaan pitoon laskemalla luuri pöydälle sopivaan paikkaan, ja jättämällä linja auki. Kesken jääneeseen asiaan voidaan palata myöhemmin kaikessa rauhassa nostamalla luuri korvalle ja sanomalla "haloo". Koputusta ei ole, koska hyviin tapoihin ei kuulu häiritä kesken olevaa puhelua: talo elää tavallaan ja vieraat tulee ajallaan. Sekä kuvan esittämään asemamiljööseen että mainittuun taksikoppi-interiööriin tuo oman rauhoittavan tunteensa se, että ulkona käy dieselmoottori tai useampia. Esimerkiksi taksiympyröissä on pidetty järkevänä, että moottoria ei sammuteta kuin pysäköitäessä isännän autotalliin ja Veholla käytäessä. Näin säästetään myös kallisarvoista käynnistysmoottoria. |