18.09.1966 / Kouvola asema
18.09.1966 P/H 13 on saapunut Helsingistä Kouvolaan, jatkaen Kotkaan klo 20:40. Lahdesta saakka juna on tullut H-tunnuksella pysähtyen Uudessakylässä, Mankalassa (x), Kausalassa ja Korialla. Tämä oli MP 11:n yhteysjuna. En muista kummalla tultiin, mutta Inkeroisiin oli meno, ja edelleen kotiin Haminaan.
Kommentit
| 05.11.2013 14:35 | Tunnus poistettu: | Sr12 oli hieno veturi. Oli voimaa ja nopeutta ja hieno ulkonäkö. Sitten nimi muutettiin Dv:ksi ja pudottiin massaan. Tapahtui "ruunaus". |
|
| 05.11.2013 17:56 | Pave Saarinen: | Hieno kuvauspaikka ja valaistus. Kuva voi olla jopa käsivaralta otettu laajalla kulmalla 28mm? Suhteellisen lyhyt valotusaika 1 / 15 sek.? on pysäyttänyt osittain liikkeen 400 asa? | |
| 05.11.2013 18:03 | Eljas Pölhö: | Kotkan pikajunapari P/H 13 - H/P 14 oli vuoden 1965 loppuun saakka Dm4-juna (satunnaisesti kulki höyryllä). Sitten VR muutti sen lisämaksulliseksi kiitojunaksi tarkoituksella ajaa se Dm8/9-kalustolla. Näin onnistui päivän-pari, ja juna palasi Dm4-junaksi. Lisämaksullisuus aiheutti kitkeriä yleisönosastokirjoituksia periaatteella, että eiväthän linja-autofirmatkaan nosta hintojaan, jos reitille tulee uusi bussi. Viikon-parin jälkeen alkoi tulla entistä kiukkuisempia yleisönosastokirjoituksia, kun juna palasi (pysyvästi) samaan kalustoon kuin ennenkin. VR antoi periksi ja junasta tuli taas "tavallinen" pikajuna. Kotkan juna oli muistini mukaan lyhyt myös Sr12-vedolla, ehkä 4-5 vaunuinen. Jostain syystä (kaluston siirto tms) se oli maanantaina 18.9.1967 (vuosi Tapion kuvan jälkeen) 9-vaunuinen yhdellä Sr12:lla (en tiedä mitkä vaunut jatkoivat Kotkaan): Hki-Kv (Kta) Sr12 2704+Ei 22793+CEit 2660+Eit 23057+Ei 22297+EFi 22386+Ei22192+CEi 2637+Ei 22245+Ei 22278. |
|
| 05.11.2013 18:30 | Jimi Lappalainen: | Minusta tällaiset vanhat kuvat, joissa näkyy vanha sarjatunnus, ovat varsin mielenkiintoisia :) | |
| 05.11.2013 19:22 | Petri Nummijoki: | Eikö 1964 loppuun asti Dm4-vetoinen, sitten hetken aikaa Dm8-juna, taas Dm4-vetoinen kesään 1965, sitten vuoden päivät Hr13-vetoinen ja vuodesta 1966 lähtien Sr12-vetoinen. Näistä klo. 17:05-17:10 aikoihin Helsingistä lähteneistä pikajunista on käsittääkseni jäänyt vaunuja joinain kausina myös Riihimäelle, joka voisi selittää mainitun junan pituuden. Helsinki-Riihimäki vaunut oli tarkoitettu Keravalle, Hyvinkäälle ja Riihimäelle jääville paikallisliikenteen matkustajille. | |
| 05.11.2013 19:33 | Ari Palin: | Sorapintaiset laiturit Kouvolassa? Vai tehtiinkö tuolla laiturien parannustöitä tuolloin? Nykyinen asema oli kuitenkin valmistunut jo kuusi vuotta aikaisemmin. | |
| 05.11.2013 19:53 | Pasi Utriainen: | Niinpä muuten on, että jollain tapaa jyhkeämmän vaikutelman antaa tämä Sr12 kuin Dv12. Olikohan sarjalla jotain lempinimeä 1960- ja 1970-luvuilla, kun deevereistä ei ollut vielä tietoakaan. | |
| 05.11.2013 20:03 | Jimi Lappalainen: | "Äsärrä" ? | |
| 05.11.2013 21:19 | [Tunnus poistettu]: | Nuo erilaiset pakoputkien suojapellit saavat Sr:n näyttämään suuremmalta kuin silloisen Sv:n. Muutenhan veturit ovat identtiset, Sr:ssä oli höyrynkehitin, vesisäiliö höyrynkehittimelle ja pieni Petter agregaatti höyrynkeittimen tarvitseman 220 voltin vaihtovirran tuottamiseen. Nuo hilkkeet nostivat painoa niin, että veturi meni akselipainonsa puolesta r-sarjaan. | |
| 05.11.2013 23:07 | Eljas Pölhö: | Petri on junan vuosien suhteen ihan oikeassa, minä kirjoitin matkan päällä muistista, joka ei enää ole niin hyvä kuin haluaisin (paitsi vaunusto sattui olemaan tällä tietsikalla, sitä en olisi tohtinut muistella). Se oli tietysti uudenvuodenpäivänä 1965 kun 5001x5002 suoritti ensimatkan Kotkaan. Juuri muutamaa päivää aikaisemmin joululiikenteessä 1964 juna oli kulkenut Dm4-parivedolla. Enintään viikon harjoittelun jälkeen juna oli takaisin Dm4 ja tammi/helmikuun vaihteessa alkoi uusi yritys, sillä kertaa kolmisen viikkoa (mikä tekee vuoden 1966 mahdottomaksi). Sitten taas Dm4 ja aika pian lisämaksusta luovuttiin. |
|
| 05.11.2013 23:11 | Tapio Muurinen: | Muistista valikoiden: Olimme tulossa su-iltana naapurin Matin kanssa Helsingin kansainvälisiltä messuilta. Messulippua vastaan sai VR:ltä ilmaisen paluumatkan. Aamulla menimme P 14:llä. Silloin oli veturina Sr12 2704 (todennäköinen). - Kuvaustilanteesta: Kamera Minolta A5, 2,8/45 mm, filmi Ilford FP3 (125 ASA), kuvaus "riskillä" joko käsivaralta tai penkin selkänojaan tukien. Suljin varmaan tuota luokkaa, tuskin 1/8 s., kaksi kuvaa (vähän ovat heilahtaneet). - Tämä IV-laituri, raiteet 10 ja 11, joita Kotkan junat yleensä käyttivät, sai lyhyen katoksen viimeisenä, eli juuri kesällä 1966. Työmaa näyttää vielä keskeneräiseltä. - 60-luvulla matkustin P 14:llä Inkeroisista Helsinkiin muutamia kertoja. Vetureina oli mainitut Dm4, Sr12 ja Hr13. Rautatieuutisten mukaan P 13/14 kokeiltiin MK:na Kv-Hki-Kv 1.1.1965 alkaen, mutta sen aika jäi lyhyeksi, kuten yllä todettiin. | |
| 05.11.2013 23:31 | Kimmo T. Lumirae: | Muistan lempinimeä kyselleeni joskus 1960-70 -luvuilla vaikuttaneelta ammattilaiselta ja sellaista ei hänen tietääkseen ollut. Vasta oletettavasti 1976 tyyppimerkintämuutoksen jälkeen alettiin puhua Deevereistä. | |
| 06.11.2013 00:55 | Jorma Toivonen: | Ennenkuin Sr1-sarja yleistyi, muistelisin veturimiehistölle "kaupatun" reissuulleen "äsärrää" tai "äsveetä" (Jimin huomautus) - useinhan ei noita sarjoja tosin "Riihimäen piirissä" liikuskellut (70-luvun alkupuoli), vain Vv15, Hr12/-13 pää-asiassa. Halutumpi (mahdollisuuksien rajoissa) Karjaan suuntaan (rata-osan sn60) oli "äsvee", jossa ei alkujaan ollut nopeuden rekisteröintilaitetta (kuten ei Vv15-ssakaan) - muutamassa alamäessä saattoi tuo rata-osan sn ylittyä... | |
| 06.11.2013 10:19 | [Tunnus poistettu]: | Kyllä nuo äsärrä, äsvee ja hooärrä säilyivät vanhemman kaartin "veturikierrossa" pitkään. | |
| 06.11.2013 15:54 | Juha Puusaari: | Sr1 ollu alusta alkaen Sr1? Ja jos oli tarkoittiko S alkuun Seka vai Sähkö? | |
| 06.11.2013 15:59 | Topi Pikkarainen: | Sr1 on ollut kyllä alusta alkaen Sr1. Sähköähän se tarkoitti. | |
| 06.11.2013 16:06 | Teppo Niemi: | Pikkaraisen Topi taitaa puhua sarjatunnuksista 1970-luvun puolivälistä eteenpäin. 1940-luvulta (olikos se vuodesta 1942?) sarjatunnusten ensimmäiset kirjaimet: H = Henkilö-ja pikajunaveturi, P = Paikallisjunaveturi, S = Sekajunaveturi, V = vaihtoveturi. pieni kirjain kertoi akselipainon. | |
| 06.11.2013 16:53 | Pasi Utriainen: | Vuosina 1968-76 sarjatunnus S tarkoitti Sekajunaveturin ohella myös Sähköä, sillä ei kai esim. Sm1-junilla ole ollut muuta sarjatunnusta. | |
| 06.11.2013 16:54 | Alex Chudoba: | Moottorivaunuilla tosin oli tuolloin ihan omat kirjaimensa, joilla ei ollut pahemmin yhteyttä veturien sarjatunnuksiin. | |
| 06.11.2013 17:16 | Topi Pikkarainen: | Nimenomaan niistä tunnuksista puhuin. Epäselvää minulle taas oli, milloin Tepon yllä mainitsemat merkintätavat poistuivat käytöstä. | |
| 06.11.2013 19:46 | Timo Salminen: | Vanhan (tarkkaan ottaen keskimmäisen) sarjamerkintäjärjestelmän aikanahan lisäksi sarjan numero kertoi voimanlähteen: höyryveturisarjojen numerot alkoivat 1:stä (esim. Hr1) ja dieselveturien sarjat 11:sta (esim. Hr11). Sen logiikan mukaan ensimmäisen raskaan sekajunasähköveturisarjan olisi pitänyt oikeastaan olla Sr21 eikä Sr1 - tai vaihtoehtoisesti henkilöjunaveturiutta painottaen Hr21. | |
| 06.11.2013 20:30 | Markku Blomgren: | Eihän vissiin muita väliraskaita höyryjä ollut kuin Jumbot (Tv1), Wilsonit (Tv2) ja Heikit (Hv1-5). Vaihtoveturit olivat joko kevyitä tahi raskaita. Mietityttää tosin, että miksi nuo Ruotsalaiset hätäapukoneet laitettiin raskaaseen sarjaan vaikka olivat kaiketi 4-6-0 vetureita kuten Heikitkin mutta olivatko sitten kuitenkin sen verran painavempia? Hr11 oli kai aikanaan 'raskas' mutta olisi sopinut kai paremmin väliraskaaseen sarjaan. Vemput kerkesivät tupla-v sarjaan, mutta voivotit (Move 21:set?) 'alennettiin' TyöVetureiksi....siis sarjamerkkimuutoksen aikoihin. Muutuikos vemppujen esi-isät, Vv11:set Dv-sarjaan ennen poistoaan? |
|
| 06.11.2013 22:17 | Kimmo T. Lumirae: | Hr 11:n akselipaino oli enemmän kuin Sr 12:lla joten raskas mikä raskas. Tarkoitatko Vr 11:ia, nehän nimettiin Dv 11:iksi? Mutta silloin kun ne nimettiin Vr 11 -sarjaan, oli raskaan ja väliraskaan raja alempana, ja näin 56-tonninen Vr 11 on "raskas" ja 60-tonninen Vv 15 "väliraskas". | |
| 07.11.2013 00:32 | Markku Blomgren: | Juuh, jotenkin ajattelin, että Dv 11 oli Vv edellisessä litteroinnissa, mutta ei ollutkaan. Kerkesikös Dr 14 olemaan myös Vr? | |
| 07.11.2013 00:54 | Jorma Toivonen: | Nuo Vv11:t (2 kpl) poistettiin kirjoista jo 1970 ja 1973. Dr14:n sarjamerkintä oli alkujaan Vr12. | |
| 07.11.2013 08:43 | Teppo Niemi: | Ja mitä moottorivaunujen sarjatunnuksiin tulee, niin alkuaan ne ilmaisivat moottorin polttoineen (iso kirjain) ja voimansiirroon tyypin (pienikirjain). Myöhemmin m vakiintui merkitsemään moottorivaunua. Entä mitkä nuo isot kirjaimet sitten olivatkaan? D = diesel, B = bensiini ja P = puukaasu. voimansiirtotavathan taas olivat s = sähköinen, m = mekaaninen. Vuonna 1968 tulleen sähkömoottoorijunien vetovaunun sarjatunnushan noudattaa juuri tätä samaa logiikkaa eli S = voimanlähde sähkömoottori. | |
| 07.11.2013 18:35 | Juha Puusaari: | Kiitoksia vastauksista, tuli itse asiassa se toinenkin askarruttanut asia selville eli se numerointikin selville. Varsin kattava selvitys lyhennelogiikasta jossa selvis monikin entinen tunnus! Ja kiitos vielä kerran! | |
| 08.11.2013 15:42 | Pave Saarinen: | Minullakin on yksi tuollainen Minolta A 5 vieläkin. Se oli ennen vanhaan taloudellinen ja laadukas. Sitäpaitsi se toimii vieläkin ja vielä ilman huoltoa. Kalliimmat vehkeet tapaavat tarvitsemaan huoltoa. Keräilysivuilla Minoltaa kehutaan edelleen ja se on pidetty. Minun Minolta on vuodelta 1962, siis reilu 50 vuotta. Sitäpaitsi käytettynä ostettu. Kuinkahan monta digiä pitää ostaa vastaavassa ajassa? Sitäpaitsi 45 millin polttovälillä kuvataan 90 prosenttia kaikista kuvaustilanteista. Digikuvaajan statukseen kuuluu vesijohtoputken näköinen rööri, jota sitten käytetään lähietäisyyksilläkin. | |
| 15.12.2020 18:59 | Kari Ranta-Ojala: | Mimmoinenhan oli 9 vaunun junalla kiihtyvyys jos nokalla oli 1 Dv12? | |
| 15.12.2020 19:23 | Petri Nummijoki: | Mainitussa 9-vaunuisessa oli siis 7 puuvaunua ja 2 teräsvaunua eli junapaino noin 380-390 t, jos vaunut olivat täydessä kuormassa. Tuollainenkin juna saavuttanee yhden Dv12/Sr12-veturin vetämänä tasaisella radalla sen 110 km/h, jota puuvaunuja sai viedä. Aikaa siinä menee ja ensimmäiset 20 km pysähdyksen jälkeen voi kulua kiihdytellessä eikä nousuvoittoisella radalla (esim. Kerava-Hyvinkää) noin kovaa vauhtia ylläpitäne. Toisaalta tuohon aikaan 80-90 km/h riitti pikajunalle aikataulussa pysymiseen, jos ei ollut ratatöistä johtuvia tilapäisiä hidastuksia tai muita esteitä, joten 9 vaunua oli ihan sopiva juna yhdelle Sr12-veturille | |
| 15.12.2020 20:32 | Kari Ranta-Ojala: | Aivan..muistan Pohjanmaan radalta että yhdelle deeverille junapituus oli max 6-7 vaunua (tosin teräsvaunuja kaikki) tällainen oli Oulusta Helsinkiin matkannut Ep Polaria pisimmillään. | |
| 15.12.2020 23:53 | Jorma Toivonen: | Muistelen, että aikoinaan "isot miehet" kertoivat, jotta yhdellä deeverillä pikajunissa max. kuusi vaunua oli riittävä junanpituus (ei vielä kostunut virkalakin hikinauha) ihanteellisin oli viisivaunuinen runko (sanokoot aikataulun suunnittelijat/teoreetikot mitä tahansa olivat laskennelleet). 5-vaunuisella junanrungolla saattoi hieman "huilailla" paikoitellen ja jopa mahdollisesti "ajaa aikaa kiinni". |
|
| 16.12.2020 10:47 | Petri Nummijoki: | 5-7 vaunua tarkoittanee aikaa, jolloin pikajunat muodostettiin pelkästään teräsvaunuista, suurin sallittu nopeus oli 120 km/h ja aikataulut laadittu niin, että vauhtia piti olla oikeastikin noin 100 km/h, jos halusi aikataulua seurata. Mutta 60-luvulla ei vielä ollut niin kiire kiitojunia lukuun ottamatta. Toisaalta pohjoisen yöjunissa sallittiin vielä tämän vuosituhannen alussa Dv12-parille 1000 t eli 20 teräsvaunua, josta tulee 10 vaunua/veturi, joten ei kaikilla pikajunilla ole ollut vielä edes 20 vuotta sitten kovin nopea aikataulu. Vanhoissa valokuvissa voi nähdä Hv-höyryvetureitakin noin 10-vaunuisten pikajunien edessä. Siihen aikaan tosin 60-70 km/h riitti aikataulussa pysymiseen ja Dv12 olisi kelvannut ehkä 15-vaunuisen pikajunan vetäjäksi (puuvaunuilla), jos niitä olisi ollut jo käytössä. |
|
| 16.12.2020 17:33 | Rainer Silfverberg: | Ajettinhan 60- ja 70-luvulla pidempiä pikajunia yleensä raskailla Huruilla ja Alsthomeilla joissa oli tehoa. Voi olla että jos veturi vaihtui matkan aikana Tampereella, Kouvolassa, Seinäjoella tai Pieksämäellä tms, vaihdetiin Reeveri vetämään loppumatkan, mutta silloin junaakin saatettiin lyhentää, vai olenko väärässä? Pohjanmaalla taas tasainen maasto mahdollisti että pystyi säästämään hevosvoimissa. Aikataulut olivat tosiaan hitaita ennen sähköistystä, junalla palveltiiin paikallista liikkumista ennemmin kuin Helsinkiin suuntautuvaa työpendelöintiä. Lentäminen oli suosittua siihen aikaan pitkillä matkoillla ja omalla autolla ja jopa bussilla pääsi nopeammin kuin sen ajan juniilla. |
|
| 16.12.2020 18:08 | Kari Ranta-Ojala: | Aivan Petri se aika mistä puhuin oli n 70-80 lukujen taitteessa. |