18.11.2013 Edo 28612 IC 706:ssa Pieksämäki-Kouvola. Lopulta juna pääsi lähtemään hieman kello 16 jälkeen. Muut vaunut olivat kaksikerrosvaunut Ed, Edfs, Edb sekä veturina Sr1 3096.
19.11.2013 00:47 | Topi Lajunen: | Siellä on taas "joku" käännellyt punavalojen manuaalikytkintä konnarin laitekaapista... Jota ei siis kuulu väännellä Edo-junissa kumpaankaan suuntaan ajettaessa. :) | |
19.11.2013 01:04 | Topi Lajunen: | (Tulkitsen siis, että kuvassa kytkintä on käännetty asentoon "punavalot, tämä pää". Lisäksi Sr2-veturin "valomoodi", joka ohjaa myös osaltaan Edo:n valoja, on asennossa "vaihtotyö".) | |
19.11.2013 04:20 | Tuukka Ryyppö: | Ilmeisesti Sr1+n*Ed+Edo ei ole Edo-juna tässä määritelmässä? Eikä kai myöskään Sr2+Eit+Edo? | |
19.11.2013 11:15 | Lari Nylund: | Mikäli veturina on Sr1, kuten tässä tapauksessa ja Edo on junan viimeisenä vaununa, niin eikös punavalot tässä päässä ole aivan oikein ja asjallisesti päällä. Toisin sanoen olisiko vain valomoodi väärin asetettu? | |
19.11.2013 14:45 | Topi Lajunen: | Kappas, siellähän on ykönen keulilla. Pahoitteluni, en huomannut asiaa. Punavalot ovat siis täysin oikeaoppisesti manuaalikytkimellä käännettynä, eli siltä osin kaikki on ammattitaitoisesti ja kuten pitää. Toinen kysymys sitten onkin, että miten tähän on saatu valkovalot päälle... :) | |
19.11.2013 14:57 | Olli Keski-Rahkonen: | Edoissa on nähty muitakin jänniä valokonfiguraatioita; mm. vasemman puskinlyhdyn sammuminen kun kuski vaihtaa valonheittimen pitkät valot päälle :) | |
19.11.2013 15:54 | Tuukka Ryyppö: | Tulipahan muuten mieleen, että saadaankohan kohta lukea lehdistä Edoon viitattavan ilmauksella "junan veturi"? Se on vielä kertaluokkaa vääremmin sanottu kun kyseessä on työntyrijuna moottorijunan sijaan. | |
19.11.2013 19:01 | Topi Lajunen: | OKR, Edo:ssa ei ole erikseen ohjausta valonheitimen kirkastukselle ja puskinvalojen pitkille, vaan molemmat vaihtavat tilaa samasta painikkeesta. Ilmeisesti siis toisessa puskinvalossa oli vain "pitkä" sökönä. | |
19.11.2013 19:30 | Olli Keski-Rahkonen: | Topi: En ajatellut, että puskinvaloissa olisi erikseen pitkät valot. Ilmeisesti näin kuitenkin siis on? | |
19.11.2013 21:53 | Topi Lajunen: | Juu, ihan tieliikenteen hyllytavaraa tuppaavat olemaan, E-tyyppihyväksyntineen. Epäsymmetrisine lähivalokuvioineen kaikkineen.. Lähiliikennekalustosta löytyy ainakin Hellaa ja Marchalia. "Entinen" puolivalo on siis nykyään normaalit "lyhyet", ja täydet valot on pitkät. Joihinkin Sm1/2-yksilöihin on tosin ilmeisesti unohtunut muuttaa kytkennät, niissä edelleen vanhaan malliin on hummennys, joko kauko- tai lähivalolle - joista on käytössä vain toinen. Hauskana detaljina Sm5-kaluston Helloissa on paikka tieliikenteen parkkivalotuikulle, ja osassa on jopa polttimo paikoillaan... Syttymään sitä tosin ei saa mistään. Valonheittimet sen sijaan ovat edelleen kirkas/himmeä-toimintoisia, poslukien Allegrot ja Edot, joissa on erilliset lamput. Allegrossa vieläpä venäläisille se kaikkein kirkkain iso keskilamppu, joka ei ole Suomen puolella käytössä. |
|
20.11.2013 02:27 | Topi Lajunen: | Viimeaikoina meikäläisellä on ollut tapana ottaa osittain takaisin. Siispä nytkin. Vaikka ennen edellistä kirjoitustani varmistin ihan sentin päästä katsomalla, että Sm5-kalustossa on Hellan valmistamat umpiot selvillä H4-merkinnöillä, siitä huolimatta syksyn pimeydessä rantaradalla valoja vaihtaessa "täydeltä puolikkaalle" ja takaisin, en havainnut valokuvion muuttuvan - ainoastaan vaihtavan intensiteettiä. Mystistä. Ehkä niissä H4-polttimoissa ei ole kuin toinen lanka käytössä sittenkään, vähän kuten osassa Sm1/2-kalustoa. Kaikesta tästä huolimatta osassa kalustoa on aivan tasavarmasti puskinvaloissa lyhyet ja pitkät, eikä himmennystä. :) |
|
20.11.2013 07:52 | Lari Nylund: | Katsottakoon, että mokaaminen on vain sympaattista. Topi alkaa pehmetä. ;) | |
20.11.2013 13:34 | Topi Lajunen: | Hui. Maine menee! :P | |
20.11.2013 18:35 | Tuukka Ryyppö: | Sen siitä saa kun antaa sukkien pyöriä. Karski äijä pehmenee. Siitä tämä johtuu, sano. (No, sano!) | |
25.11.2013 13:31 | Tuomas Korhonen: | Sm5:ssä olen tavannut molempia variaatioita puskinvaloissa, kirkas ja himmeä, sekä pitkät ja lyhyet. Himmennys taisi olla jommassa kummassa protojunassa. Sm2:t on kaikki kytketty niin että puskinvalot on aina pitkillä ja ne joko kirkkaina tai himmeinä. Sm1:ssä on aika monta variaatiota. Sama kuin Sm2:ssa on yleisin, sitten on P L 0 H eli kaikki variaatiot mahdollisia (pitkät, lyhyet, pois, himmeät lyhyet), joissain on pitkät ja lyhyet, ja joissain oli vielä niinkin että pitkiä ei saanut päälle millään, vaan lyhyet paloivat kirkkaina tai himmeinä. Oli melkoisen väännön takana saada huolto ymmärtämään tuo asia, mutta pari vuotta sitten tekivät huoltokampanjan ja ne ainakin pitäisi olla nyt korjattu... |
|
25.11.2013 19:59 | Topi Lajunen: | Kiitoksia Tuomakselle laajasta Sm-valomystiikan selvittämisestä. :) |