29.02.1988 / Tangermünde, Itä-Saksa
29.02.1988 Höyryä ja dieseliä Itä-Saksassa
Kommentit
| 23.11.2013 22:44 | Heikki Jalonen: | Kuvaa katsoessamme voimme enää vain kuvitella tuon hengitysilman puhtaan herkän raikkauden... Mutta mikä on tuo kuvan toiseksi oikeanpuolimmaisen raiteen keskellä oleva kouru? Oliko myös DDR:ssä käytössä brittiläismallinen lentävä vesitys joillakin pikareiteillä? |
|
| 24.11.2013 01:46 | Kimmo T. Lumirae: | Tarkoitat noita kahta pintaruosteessa olevaa kiskoa, Heikki? Siinä on tuotu paikalle uudet kiskot odottamaan asennusta. Työ tehdään niin, että vanhat ja kuluneet kiskot pätkitään paloiksi ja tönäistään sivuun, josta ne aikanaan kerätään talteen erilaiseen kierrätykseen, sitten nämä uudet kiskot vedetään kuluneiden kiskojen paikalle ja kiinnitetään ratapölkkyihin. (Menikö oikein?) |
|
| 29.11.2013 21:40 | Joni Lahti: | Nurkan takaahan kurkistelee meikäläisen vanha 1:87 Piko V180! Oli muuten heikko konstruktio. Veto oli järjestetty pitkällä muovisella kardaanilla, joka ei suinkaan ollut suora. Nyt uusi Piko on kai tehnyt paremman mallin? | |
| 29.11.2013 21:57 | Joni Lahti: | Mystinen lyhenne VdgB-BHG tarkoittaa ilmaisua "Vereinigung der gegenseitigen Bauernhilfe – Bäuerliche Handelsgenossenschaft". Se kai oli jonkinlainen osuusmaatilojen ja niiden työläisten liitto tai yhteenliittymä, jossa avustettiin puolin ja toisin sekä toimittiin yhdessä kaupankäynnissä. Paikallinen Hankkija? Mahtaakohan tornissa olla viljaa, perunoita, kaalia vaiko turnipseja? Tämä DDR:n terminologia oli kaiken kaikkiaan melkoista salakieltä, joka aukeni vain asiaan vihkiytyneille. Muuten politiikassa osuusmaatilojen asioita ajoi SED:n apupuolue Demokratische Bauernpartei Deutschlands DBD aina vuoteen 1990, jolloin se sulautui CDU(ost):een. No, tämä kaikki oli vain silmänlumetta. |
|
| 29.11.2013 23:05 | Kimmo T. Lumirae: | On mahdollista, että Piko on pysynyt vanhassa konstruktiossa. Mallistossa näyttäisi olevan yksi malli ja voisi hyvin olla, että se on tämä ikivanha rousku, elleivät ole sitten jotenkin kohentaneet tekniikkaa. | |
| 01.12.2013 18:40 | Joni Lahti: | Itselläni oli Pikon onnettoman V180:n lisäksi BR55 http://vaunut.org/kuva/53608 ja BR75 http://vaunut.org/kuva/36021 höyryveturit. Kaikki kolme oli tehty DDR:ssä. BR55 oli hyvä ajaa etenkin, kun tein elektronisen jännitteensäätäjän vaihtovirran jätteet suodattavalla kondensaattorilla. Veturilla pystyi ajamaan tasaisesti pienillä nopeuksilla, joka oli todellista herkkua. Veturin huono puoli oli se, että sen muoviosat hapertuivat käyttökelvottomaksi. Siksi se piti hylätä. Pikon BR75 oli mukiinmenevä, muttei samaan luokkaa edellisen kanssa. BR75 on ollut jo vuosia paljon nuoremmissa käsissä. Veturin nykykunnosta en tiedä. |
|
| 01.12.2013 23:06 | Kimmo T. Lumirae: | Minulla on parhaillaan keikkumassa tuossa romulaatikon reunalla pari Pikon 55:ä, ainakin toisen olen päättänyt säästää ilman moottoria. Siis suodatit tasavirran mahdollisimman tasaiseksi? Yleensä veturit tykkäävät kulkea hitaasti nätisti, jos syöttöjännite on mahdollisimman epätasaista vrt. pulssiajolaite. |
|
| 02.12.2013 11:14 | Joni Lahti: | Näin tein. Muuntajan jälkeen siltatasasuunnin, sitten suodatinkondensaattori ja sen jälkeen jännitteen säädin ja kondensaattorilla toimiva säädettävällä viiveellä toimiva jarrupiiri. Komponentit kokosin rimapiirilevylle ja kovamuovikotelon kanteen tuli säätimet jännitteelle ja jarrutusajalle, jarrutuskytkin, hätäkatkaisin, suunnanvaihdin sekä LED-valo lähtevälle virralle. Yksinkertainen ja kolho laite, mutta toimi hyvin. Suunnittelun teki nuorempi veli. - Kyllä mielestäni puhdas tasavirta pienellä ja tasaisella jännitteellä toimi hyvin eikä moottorissa ollut juurikaan kipinöintiä. Nykytekniikalla varmasti voisi rakentaa verrattomasti monipuolisempia laitteita, mutta eipä enää henkilökohtaista ole tarvetta. |
|
| 02.12.2013 23:49 | Kimmo T. Lumirae: | No, Pikon koneet olivat muutenkin kauniisti sanottuna aika persoonallisia vehkeitä. Voihan olla, että ne jostain syystä tykkäsivät tasaisesta sähköstä. Useimmat muut masinat viihtyivät enemmän pulssimuotoisen sähkön parissa; kun sekä moottorissa itsessään että voimansiirrossa on kitkaa ja jäykkyyttä, pulssimuotoinen sähkö ikään kuin täristää koneiston pyörimään myös pienillä jännitteillä. Mutta ehkä Piko oli erilainen nuori. Pikosta puheenollen, melkoisen byrokratian kanssa joutuivat siellä tappelemaan: kun jossain vaiheessa pienoisveturien kehitystyössä kävi selväksi, että käytettävä moottori on liian suurikokoinen uusiin, entistä sirompiin malleihin, oli selvää, että on kehitettävä uusi, pienikokoisempi sähkömoottori. Mutta eihän sitä tuosta vaan voitu lähteä kehittämään, vaan oli tehtävä aina ministeriötasolle selvitys, että miksi tällainen valtion resurssien käyttö on tarpeen, epäilemättä laajoine kirjallisine perusteluineen kera lukuisien puoltolausuntojen ja saatava sieltä saakka lupa tehtävästä kehitystyöstä. Vasta sitten saattoi Piko alkaa kehittää pienikokoista sähkömoottoria pienoisveturiin. Apua. |
|
| 19.07.2017 00:29 | Pietu Tuovinen: | Kokemuksesta voin sanoa että nykyiset Pikon mallit peittoavat laadussa monet muut isot valmistajat. Veturit, sekä DC että AC mallit, ovat hiljaisia ja kulkevat tasaisesti. Yksityiskohdat ovat tarkat ja huolellisesti laitettu. Sama pätee vaunuihin. Hinta on varsin edullinen verrattuna vaikkapa Rocon tai Märklinin malleihin. Lisäksi lähes kaikkiin vetureihin on helposti asennettavissa Pikon äänideko. Piko myy kalustoaan kolmessa tuoteryhmässä: Hobby, Expert ja Classic. Hobby on edullisin ja on tarkoitettu kaiken ikäisille (+3v), joten yksityiskohtia on hieman vähemmän/yksinkertaisemmin. Expert ja Classic tuoteryhmien ikäraja on molemmilla 15v ja siispä kalusto onkin varustettu tarkoilla yksityiskohdilla sekä uusinpien vetureiden kohdalla myös useilla valotehosteilla kuten sisä- ja/tai vaihtotyövaloilla jne. Itse omistan Pikon vaihtovirta Br106 dieselin+äänidekon (Expert) sekä Gliederzug-rungon (Classic) jotka ovat toimineet moitteettomasti. Ps. Taisi mennä vähän mainostamisen puolelle mutta olkoon XD |