??.??.1930 Viipuri oli rautatiekaupunki. Kartta 1930-luvulta kertoo ratojen määrästä kaupunkialueella. Jos karttaan lisättäisiin vielä raitiotielinjat, tulisi esille melkoinen rataverkko. Raitiotieverkkohan on purettu neuvostoaikana ja ainakin tuo ratalinja, joka kulki Eteläsatamasta rantaa noudattaen Linnankadun yli on sekin pois. Kuvassa http://vaunut.org/kuva/26570 näkyy hyvin, miten ratalinja ylitti Linnankadun kulkiessaan Eteläsatamasta Pohjoissatamaan - Entä jos -leikissä – jollaista historiassa ei pitäisi harrastaa – voisi kysyä, miten olisi, jos Viipuri olisi edelleen suomalainen kaupunki? Raitiotieverkko olisi melko varmasti purettu kuten Turussa. Samoin ehkä varsinaista rataverkkoakin olisi karsittu, kuten neuvostoliittolaisetkin tekivät, mutta ehkä enemmänkin? Aivan varmaa olisi se, että kaupungin rakennuskanta olisi suurelta osin toisenlainen kuin nykyisin, aivan kuten Helsingissä. - Lähde: Suomi yleiskartta 1:400000 liiteosa 1943.
Kommentit
| 11.12.2013 17:02 | Martin Hillebard: | Sellainen ol' Viipuri. Tuota Entä jos -leikkiä kutsuvat professorit "kontrafaktinen historiankirjoitus" ja sen hengessä on kirjoitettu kokonaisia kirjoja. "What If" ... jos Napoleon olisi voittanut sotansa... Jos Adolf Hitler olisi voittanut 1940-luvulla jne. Suomen osalta voi yrittää analysoida 1) jos Venäjä olisi hävinnyt Ruotsi/Suomea vastaan 1808 - 09; 2) Jos punaiset olisivat voittaneet Sisällissodan 1917 - 1918 nurkilla; 3) Sinun Joni vaihtoehtosi jossa ilmeisesti Karjala ainakin pääosissaan olisi jäänyt osaksi Suomea Talvi- ja Jatkosodan jälkeenkin. Tietosanakirja "Svensk Uppslagsbok", osa 29, painettu Malmössä 1938 kertoo että Viipurissa oli tilastovuonna 1934, 72 154 asukasta pääasiassa suomenkielisiä - murteista ei kirja mainitse pihaustakaan mutta kylläkin että ruotsinkielisiä oli 3 391 henkeä. Sekä että kaupunki oli Tasavallan toiseksi suurin; Kauppakaupunkina ("handelsstad") kaikkein suurin , ja että täällä oli myös Suomen suurin puutavaroitten vientisatama - osittain kiitos vuonna 1856 avatun Saimaan kanavan. Pietarin rata valmistui vuonna 1870. Toisista lähteistä olen lukenut että ratapiha ennen II maailmansotaa oli maan toiseksi suurin. Miltä siis näyttäisi suomalainen Viipuri tänään? Pelkäänpä pahoin, että täällä olisi revitty aika tavalla, kuten muissakin Suomen kaupungeissa. 1960 nurkilla olisi varmaan maaltapako iskenyt karjalaisiinkin, ja kaupungin ympärille olisi nosteltu niitä betonilähiöitä. Mikä Viipurin merkitys teollisuus- ja kauppakaupunkina olisi sittemmin ollut, olisi kai suuresti riippuvainen siitä miten suursota olisi päättynyt Saksan, Neuvostoliiton ja muidenkin välillä. Saapihan näitä arvuutella. Vaan eipä ole kristallipalloa josta näkisi sen "kontrafaktisen" kuinkas-sitten-kävikään. |
|
| 12.12.2013 14:02 | Joni Orava: | Pohjoissatamaan kulkeva rata olisi purettu tiettävästi jo 1940, osana kaupungin kasvojen kohotusta Helsingin olympiakisoja varten (jalkapallopelejä oli tarkoitus pelata Viipurissa). Saimaan kanavan linja oli jo tuolloin tarkoitus siirtää Linnansalmesta Kivisillansalmeen. Pohjoinen satamarata oli muuten ensin, eteläinen kiertorata taisi tulla vasta 1930-luvun alussa. Varmaan silloin oli suunnitelmia pohjoissataman rauhoittamisesta. Osittain tähän liittyy myös Tienhaaraan kulkevan radan siirto Linnansaaressa (ei näy kartassa). Nykyinen ratalinja Monrepos'n puiston lounaispuolelle louhittiin jo 1930-luvun lopulla, ja rata olisi siirtynyt piakkoin nykyiselle linjalle, vaikkei kaupunki olisi omistajaa vaihtanutkaan. Muutenhan rataverkko onkin säilynyt lähes täysin samana, lukuunottamatta Vekrotniemen sahalle kulkevaa raidetta, joka on purettu. Jopa tuo kartassa näkyvä ratapihan ohitusraide, mikä ylittää Karjalanradan kaakkoishaaran, on edelleen ihan samanlaisena käytössä. Vieressä näkyvät jatkosodan aikaiset panssariestekivet. Jos sitten spekuloidaan, miltä rataverkko näyttäisi nyt, epäilisin, että eteläinenkin satamarata saattaisi olla poissa ainakin loppupäästä. Luulen, että satamatoimintoja olisi keskitetty entistä enemmän Uuraaseen ja Eteläsatamasta olisi lähteneet ehkäpä vain isot risteilijät, vähän samaan tyyliin kuin Helsingissä. Ja Käremäen telakan kilpailukykykin olisi Suomelle kuuluessaan niin huono, että eiköhän se olisi lopetettu... |
|
| 13.12.2013 12:21 | Joni Lahti: | Kiitos kaima lisätiedoista. Hans Wagnerin värikuvassa kesällä 1939 linnantornista näkyy, että Linnankadun ylittää vielä kaksoisraide satamien välillä. Kuvassa näkyy myös aika hyvin, miten raitiovaunukiskot risteävät rautatiekiskojen kanssa. Kuva on julkaistu kirjassa "Viimeinen kesä". | |
| 13.12.2013 13:57 | Heikki Kannosto: | Kukahan tekisi Train Simulatoriin radan Simola - Virasoja - Antrea - Viipuri kaikkineen - Uuraan satama? Itse en enää ehdi koska en usko 120-vuotiaaksi eläväni. |