04.03.1988 / Travemünde, Saksa
04.03.1988 M/S Railship on juuri irronnut laiturista, Travemünde ja kapitalistinen saksa jää taakse kun alus suuntaa kohti kotisuomea
Kommentit
| 27.01.2014 11:44 | Niila Heikkilä: | En tiedä tarkkaan missä kohtaa Railshipin laituri oli vuonna 1988, mutta voisiko olla että tuo kaukaisuudessa näkyvä torni on jopa työkalusaksan alueella? Google mapsia sihtailemalla vanha rajalinja vyöhykkeineen erottuu vielä jonkin verran maastosta. Sinällänsä mielenkiintoinen yksityiskohta Travemünden kunniakkaasta menneisyydestä, jonka Rostock sitten pitkälti korvasi ainakin Suomeen suuntautuvan liikenteen osalta lyhentämällä merimatkaa ja matka-aikaa. | |
| 27.01.2014 12:50 | Martin Hillebard: | "Pike Bay" ... Haukilahti? | |
| 27.01.2014 13:22 | Heikki Jalonen: | Auto on "lekendraarine kasipari ähävä-Volovo". Kuvan ottohetkellä siis jo nuorimmillaankin reipas kymmenvuotias. Mutta lieneekö auto enää maantierekisterissä? Vai oliko se vain satama-alueilla ja lautan sisällä pelaava puoliperien siirtelijä tai muu vetokone? Myös junanvaunujen? | |
| 27.01.2014 20:29 | Simo Virtanen: | Eri hieno Kasipari-Volvo. Etupuskurin puuttuvista valoista ja jonkinlaisesta parrupuskurista voisi ajatella "pike bay" Volvon seilaavan edestakaisin Länsi-Saksan ja Kekkoslovakian väliä jonkinlaisen satamahinurina. Mahtava kuvasarja Saksojen reissusta ylipäätään ja on vaikea ymmärtää Harppisaksan olleen todellisuutta vielä tuolloin. Eihän tuosta ole kuin kivenheitto nykyaikaiselle 90-luvulle. |
|
| 27.01.2014 21:52 | Martin Hillebard: | Saku on saanut maksaa kovan hinnan yrityksestään ratkaista kaikki konfliktit raa'alla väkivallalla - liekö Fritz mitään oppinut, vaan odottaako taaskin tilaisuuttaan. Se elää ken näkee. |
|
| 28.01.2014 02:09 | Kimmo T. Lumirae: | Kyllä Niila on jäljillä. Nähdäkseni jää kapitalistinenkin mutta myös sosialistinen Saksa taakse, koska kuvan vasemman puolen rannikko lienee jo DDR:ää. | |
| 28.01.2014 06:35 | Kimmo Säteri: | Kaimani on (jälleen kerran) oikeilla jäljillä. Lyypekki ja Travemünde sijaitsevat todella likellä entistä rautaesirippua. Pari Lyypekin paikallisbussilinjoista (5 ja 12) ulottuukin nykyään entisen harppi-Saksan puolelle: http://www.sv-luebeck.de/de/component/docman/doc_download/7-liniennetz.html . ...Edellisen kirjoittajan viestiin liittyen: Saksassa on edelleenkin melkoisen suuri kollektiivinen häpeä tuosta 988 vuotta vajaaksi jääneestä tuhatvuotisen valtakunnan aikakaudesta. Omien kokemusteni mukaan vanhemmat saksalaiset ovat hieman kiusaantuneita keskustellessaan aiheesta, nuorempi sukupolvi saksalaisista pystyy taasen keskustelemaan asiallisesti aiheesta. Jossain vaiheessa Saksassa taisi jopa olla kasku, joka meni osapuilleen näin: "kaksi hävittyä maailmansotaa, Saksojen jako ja jälleenyhdistyminen, kolme jalkapallon maailmanmestaruutta - kuka vielä väittää 1900 -lukua tylsäksi?" (Ylläpito muokannut 28.01.14 07:58) |
|
| 28.01.2014 06:37 | Kimmo Säteri: | Jaahas, linkki näyttää mielenkiintoiselta. Korvatkaapa kysymysmerkeillä varustetut ruudut saksalaisella ü:llä... | |
| 28.01.2014 07:07 | Topi Lajunen: | http://www.sv-luebeck.de/de/component/docman/doc_download/7-liniennetz.html | |
| 28.01.2014 08:42 | Samppa Maunuksela: | Mukulana olen kerran Finnjetillä ollut, Toukokuussa 1989,jolloin vielä kaikki näytti ainakin virallisesti siltä kuin aina ennenkin. Sen muistan kun meillä oli lähtösuunnassa ikkunat nimenomaan DDR:n puolelle, että pahuksen komeaa hiekkarantaa niillä oli. Ja torneja. | |
| 28.01.2014 10:38 | Kimmo T. Lumirae: | Derkuilta jossain vaiheessa tiettävästi kiellettiin matkustaminen tänne Itämeren rannalle, koska nämä eivät ymmärtäneet sosialismia ja pyrkivät karkaamaan Trave-joen yli länsipuolelle. | |
| 31.01.2014 01:24 | Iikka Kekko: | Tuo kyseinen Volvo F88 liikkui tuolloin Suomen ja Keski-Euroopan välisessä rahtiliikenteessä. Ei minään laivojen mukana kulkevana "satamahinurina" koska sellaisia ei ole koskaan ollut olemassakaan. Päin vastoin perävaunut kulkivat jo tuolloin yhä enenevimmissä määrin ilman vetoautoja Suomen ja Saksan välisessä liikenteessä koska näin säästettiin kalliita laivametrejä. Satamissa perävaunuja laivoihin/laivoista vetivät tarkoitukseen soveltuvat vetomestarit. |
|
| 18.12.2015 22:02 | Oskari Kvist: | Hieno ajankuva kyllä. | |
| 19.12.2015 10:30 | Rainer Silfverberg: | Pitääkö paikkansa että Finnjetkin käytti ainakin jossain vaiheessa samaa laituripaikkaa Trawemündessä kuin Railshipit, olen kuullut sellaisen huhun? | |
| 19.12.2015 11:47 | [Tunnus poistettu]: | Laitureista en sen tarkemmin tiedä mutta satama-alue on muutettu aikalailla erilaiseksi ja Finnjetin terminaali on purettu. Nykyään laivoille kuljetaan omalla autolla tai sataman kolhitulla valkosella volkkarilla terminaalista. Satama-alueen läpi pääsee myös Lyypekki-Travejoensuu linjurilla, lähin pysäkki on terminaalin pihalla. Muistaakseni 3 eri linjanumeroa käytössä ja terminaalissa sisällä surkea tai olematon opastus pysäkille kun toi on enemmän henkilöautojen ja maanteiden tavaraliikenteen etappi. Ompa tuohon satamaan liikennöinyt myös Silja Festival ja nykyinen GABRIELLA :) |
|
| 03.10.2016 23:00 | Perttu Karttunen: | Nytpä heitti kyllä kuva-arvonta sellaisen kuvan että huh, Kasipari! | |
| 04.10.2016 10:38 | Teemu Saukkonen: | Torni-Volvo: http://www.rekkanetti.net/2012/07/torni-volvo.html ja https://www.youtube.com/watch?v=Qb4zdJP-aIQ Saiko tuohon aikaan olla autokannella laivan jo lähdettyä? Muistelen että vielä 80-luvun lopussa että autokannelle pääsi matkan aikana ainakin ruotsinlaivalla. |
|
| 04.10.2016 11:17 | Teppo Niemi: | Alushan ei ole matkustajalaiva. Olikohan siinä vain pari hyttiä satunnaisia matkustajia varten. Ja jos muistan matkalaisten kertomuksen oikein, niin laivan miehistössä oli myös rautatieharrastajia. Ja jos kysymyksen esittää oikeille henkilöille, niin tuohon aikaan saattoi järjestyä jotakin ylimääräistä. Itselläni on Rodby - Puttgarden lautalta 1990-luvun puolivälistä vastaavia kokemuksia. Kysyimme Lumirakeen Kimmon kanssa kansimieheltä voimmeko jäädä katsomaan junan lastausta. Hän ei osannut vastata, mutta ohjasi meidät eteenpäin. Ja tuo oli tosiaankin mahdollista. Ja pääsimme seuraamaan jopa vaunujen paikallaan pysymisen varmistuksen yksityiskohtia ja näkemään myös laivan porttien sulkeutumisen junakannelta. |
|
| 04.10.2016 14:33 | Rainer Silfverberg: | Rödby-Puttgartenissa ennen vanhaan sai vapaasti oleskella junakannella matkan aikana, jos siis matkusti matkustajajunalla joka kuljetettiin lautalla yli. Junakannelle otettiin junien lisäksi tavalisesti rekkoja ja busseja, mutta joskus myös henkilöautoja täyttämään kantta. Henkilöautoille pääsääntöisesti oli toinen kansi kerosta ylempänä. Käytäntö saattoi vaihdella toki lauttojen välillä. Kuvittelisin että samalla tavalla toimittiin myös Searaililla, paitsi että se ei kuljettanut matkustajajunia. | |
| 04.10.2016 14:42 | Tuukka Ryyppö: | Yhä nykyäänkin saa junakannella pyöriä silloin, kun samalla kannella ei ole autoja eikä esimerkiksi säiliövaunuja. Tässä jokunen kuva: http://vaunut.org/sarja/1010 | |
| 05.10.2016 14:49 | Joni Lahti: | Muistutuksena kuva siitä, että Saksojen välinen raja kulki todella lähellä Travemünden satamaa: https://travekids.files.wordpress.com/2014/11/grenzfluss.jpg Työkalu-Saksan maaperä näkyi hyvin lautalta, kun tultiin satamaan idän suunnalta. |