15.04.1960 / Lievestuore, Lievestuore
15.04.1960 Aikataulukirjan A-osa/muutoslehti . Rataverkon pääraiteen kiskopainot 31.12.1959 (muutos 15.04.1960).
Kommentit
| 27.01.2014 21:27 | Jouni Hytönen: | Olisiko tämä kuitenkin aikataulukirjan A-osan korjauslehti? | |
| 27.01.2014 23:41 | Jorma Rauhala: | Kyllä tämä on Aikataulukirjan A-osan muutoslehti, eikä kuulu Junaturvallisuussääntöön. Aikataulukirja jakaantui aikoinaan pitempiaikaiseen A- ja lyhempiaikaiseen aikataulukautiseen B-osaan, jossa siinä olivat osana myös varsinaiset junien aikataulut, ja Jt oli erikseen oma ikiaikainen junaliikenteen sääntömaailma. Vuoden 1969 VR:n suuressa uudistuksessa, jolloin junanlähettäjistäkin tehtiin SJ:n esikuvan mukaisesti junasuorittajia (tågklarerare), liikennesäännöt jne. pantiin Jt/Jto/Jtt-kirjaan, supistetusta A-osasta tuli Aikataulukirjan Yleinen Osa ja B-osasta jäi jäljelle rataosittaiset Aikataulukirjat. | |
| 28.01.2014 00:08 | Heikki Kannosto: | Weikeitä nuo weelliset nimilyhenteet - eiwät kai ne wain wallan 1970-luwulle säilyneet? | |
| 28.01.2014 01:53 | Jouni Hytönen: | Heitän raadeltavaksi arvauksen: muistikuvani on, että jossain vuoden 1965 Käskylehdessä tiedotettiin w-kirjaimista luopumisesta. Eli eiwät säilyneet. | |
| 28.01.2014 01:56 | Jouni Hytönen: | Ja noihinkin sisältyi jokin monimutkainen logiikka: Kouvola on Kw, mutta Orivesi Ov. Vilppula on Wp, Porvoo Prv ja Tiviä Tiv. Vaasa näyttää olevan tässä kuvassa Vs, mutta Vaskiluoto Wsk. | |
| 28.01.2014 06:30 | Jimi Lappalainen: | Onkos Kve Kovero, eli nykyinen Tuupovaara? | |
| 28.01.2014 08:41 | Kari Lamberg: | Kiitos oikaisusta, näinhän se siinä nidotun sivunipun kannessakin luki, silmillä saatu näköhavainto ei tallentunut tuonne minun "huteraan" pääkoppaan. | |
| 28.01.2014 08:56 | Kimmo Pyrhönen: | Jimille: on. | |
| 28.01.2014 19:36 | Martti Pulkkinen: | Taivalkosken radan päässäkin on vasta tuossa vaiheessa Taivalvaara (Tlv), seuraavana vuonna sitten perille asti. | |
| 28.01.2014 21:01 | Ari Palin: | Niiralan radan viimeinen liikennepaikka näyttää olleen Kaurila, ja Kolarin rata on päättynyt Kaulirantaan. Tiviässäkin on ollut liikennepaikka. | |
| 28.01.2014 21:16 | Ville Hautamäki: | Myöskään rataosia Seinäjoki-Tampere, Jämsänkoski-Jyväskylä, Kontiomäki-Vartius ja Outokumpu-Juankoski ei ole vielä rakennettu ja rataosat Perälä-Kristiinankaupunki, Härmä-Ylihärmä, Kovjoki-Uusikaarlepyy ja Vihanti-Ristonaho ovat vielä olemassa. | |
| 28.01.2014 22:26 | Jouni Hytönen: | Rohkenisin epäillä kirjotus vihrettä tuossa Kaurilan/Niiralan tapauksessa. Niiralan asema on kuitenkin avattu jo 1.2.1953 ja tuossa kartassa näyttäisi olevan rajan kilometrisijainniksi annettu 554+084. | |
| 29.01.2014 18:54 | Pasi Utriainen: | Tästä huomaa, että Joensuu oli sotien jälkeen pitkään huonojen rautatieyhteyksien varassa. Ainoa reitti etelästä kulki ylikuormittuneen Kouvola-Pieksämäki -radan ja kevyellä kiskolla varustetun Varkauden radan kautta. Parikkala-Onkamo -rata valmistui vasta 1966. Sangen heiveröiset 25 kg/m kiskot ovat olleet myös rataosalla Laurila-Rovaniemi. | |
| 12.03.2014 00:21 | Ilkka Keränen: | Onpas hassua, että Saarijärven pohjoispuolella oli laitettu 22 kg -kiskoa rataan. Luulin, että koko Haapajärven rata olisi heti alun alkujaan kiskotettu 30 kg -kiskoilla. Mikähän idea on ollut ensin laittaa kevyemmät kiskot ja sitten heti perään vaihtaa ne raskaampiin? | |
| 12.03.2014 00:26 | Juhani Pirttilahti: | Monesti työn aikan tehtiin kevellä kiskotuksella ja vasta sitten tehtiin paksummalla raudalla varsinainen kiskotus. Kuten esimerkkinä Parkanon oikorata. | |
| 12.03.2014 00:54 | Ilkka Keränen: | Hassua, luulisi sen olevan selkeästi kalliimpaa kun kiskot joudutaan vaihtamaan heti uusiin. Nykyäänhän radat tehdään heti oikeilla kiskoilla... | |
| 12.03.2014 01:12 | Juhani Pirttilahti: | Aika erikoiselta se tuntuu nykytekniikan ollessa käytössä, mutta aatteleppa sen ajan välineiden ja työmenetelmien kanssa. Ensin piti olla kiskotus työjunille, että saatiin pohjat ratalinjalle tehtyä. Ja sitten vasta päästiin tekemään raskaammalle raudalle. |