21.01.2014 / Välillä Kokemäki (uusi)–Kiukainen
21.01.2014 Siperian Susi (Sr1 3027) vie valokaari sudissa rätisten "Simiä" ja "Geetä" kohti maailman suurinta paperisatamaa. Sähkönsinisistä valo- ja äänitehosteista vastaavat André-Marie Ampère ja Nikola Tesla.
Kommentit
| 13.03.2018 17:46 | Esa J. Rintamäki: | Ja Christopher Polhem keksi perunan 1700-luvun loppupuolella...! | |
| 14.03.2018 15:08 | Heikki Kannosto: | Vanha Pikku Jättiläinen tietää kertoa että Suomen ensimmäinen peruna syötiin 1730. Hisingerin tehtaaseen (jossakin nykyisen Raaseporin alueella) saapuneet saksalaiset sepät toivat niitä mukanaan. | |
| 16.03.2018 23:44 | Ari-Pekka Lanne: | Jassoo. En ole juuri lueskellut, mutta tuolla kulkiessani olen nähnyt kaikenlaista. Pohjiksessa (http://vaunut.org/sarja/3388) ollessani satuin sunnuntaina 28/6-2015 Oravaista sivuuttaessani ihan vahingossa huomaamaan maantienposkessa muistolaatan parin kivenmurkulan vieressä. Eikös se mahtanut olla jossain tuossa: https://www.google.fi/maps/@63.2942403,22.3755477,3a,25.2y,90.43h,77.02t/data=!3m6!1e1!3m4!1sdxcVIcOaE-HU-ls2poQRQQ!2e0!7i13312!8i6656 . Mäpsikuvassa erottuvassa kilvessä lukee tällä viisiin: »PÄRONSTENEN Enligt sägnen var det en svensk soldat vid namn Törndahl som år 1749 hitförde de första »päronen». Han hade rotknölarna gömda i gevärspipan, och från dem härstammar potatisen i Oravais. Denna sten kallad »päronstenen» finns som minne över händelsen. PERUNAKIVI Kertomusten mukaan, ruotsalainen sotilas nimeltä Törndahl toi ensimmäiset perunat Oravaisiin vuonna 1749. Nämä kiväärin piippuun kätketyt perunat olisivat näin ollen Oravaisten perunaviljelyn alku. Tämä kivi on muistomerkki tapahtumasta.» Nämä kaksi kertomusta ‒ saksalaisista sepistä ja ruotsalaisesta sotilaasta ‒ eivät varmaankaan kyseenalaista toisiaan. 1700-luvun maailmassa ja someoloissa kaikenlaiset uutuudet, vaikutteet ja ulkolaiset hullutukset luultavasti levisivät maakuntiimme pikkuhiljaa. Makoisat »maapäärynöiden» mukulat saattoivat hyvinkin kontaminoitua eri maakuntiimme useamman kuin vain yhden (tulehduksen) alkupisteen kautta. Kyllähän vielä 1800-luvullakin saksalaisruudinkeksijä Lothar Meyer julkaisi alkuaineiden jaksollisen järjestelmänsä vuosia ennen kuin venäläisruudinkeksijä Dimitri Mendelejev tästä tietämättä kertoi nukahtaneensa työpöytänsä ääreen ja nähneensä unta alkuaineiden ryhmittelystä vastaavalla tavalla. Näiden kahden herran kerrotaan keksineen jaksollisen järjestelmän »toisistaan riippumatta samaan aikaan». |