??.04.1973 / Pori (uusi)
??.04.1973 Rahtijuna on juuri saapunut varhaiskeväiselle Porin rautatieasemalle yhden reittinsä päätepisteeseen Riihimäeltä ja lähtöasemana oli kai Imatra. Selasin vanhoja mustavalkonegatiiveja ja hämmästyin, kun en muistaakseni tällaista ollut koskaan kuvannutkaan. Tässä ne kaksi ruutua jotka tuli ensimmäisestä niistä kolmesta normaalista Dm 7-vetovaunusta tavarankuljetukseen muutetusta otettua. Ajankohta on epävarma, alkukevättä eletään ilmeisesti hyvin vähälumisen talven jälkeen, vuosi saattaisi olla myös pienellä todennäköisyydellä seuraavakin.
Kommentit
| 10.02.2014 22:48 | Topi Lajunen: | Tuossa kun tasaisin väliajoin päivitellään sitä, miten maailmalla on ollut "rahtimoottorivaunuja", kuten vaikkapa tällainen: http://en.wikipedia.org/wiki/CargoSprinter , niin harvoinpa tulee mieleen, että Suomessa on ollut periaatteessa aivan vastaavaa. | |
| 11.02.2014 08:57 | [Tunnus poistettu]: | Asuin kuvan ottamisen aikaan vielä muutama sata metriä keskustaan päin Rautatienpuistokadun varrella. Kuvan vasemmassa reunassa kiinnittyy huomio poikajoukkoon, joka rautatien ja Karjalankadun välisellä niittykaistaleella on puuhailemassa jotakin. Tuo alue ei minun 'muistojeni aikaan' ollut lainkaan nuorison käytössä, päinvastoin - sitä varjeli viereisen rautatievirkailijamökin asukkaat mustasukkaisesti, koiran ulkoiluttamisreissuilla alueelta sai kovaääniset lähdöt. Mitenkähän tuo 'Karjalankatu'-nimi kuullostaa vuosikymmenten jälkeen täysin vieraalta? | |
| 11.02.2014 11:26 | Esko Maasalo: | Jossakin olen jo tainnut kertoa, että aikoinaan tuo oikealla näkyvä punainen mökki oli isäni äidin koti hetken aikaa. Tuosta mökin kulmilta meni tie Lattomerelle kun asema ja ratapiha oli vielä vanhassa paikassa, ja mökin emännälle kuului tasoristeyksen vartointi silloin. Niin muuten Jukka kuulostaakin oudolta tuo 'uusi' kadun nimi. Missä se Lounainen linjakatu oli kun näissä maisemissa pyörittiin? |
|
| 11.02.2014 13:13 | Tero Korkeakoski: | Lounainen linjakatu oli juurikin tuo nykyinen Karjalankatu. Vielä näkyy tuo vanha Putkirakentajien rakennus voimissaan, sehän purettiin 2000-luvun alussa kun uusi halli rakennettiin tähän kadun ja ratapihan väliin. |
|
| 11.02.2014 21:47 | Martin Hillebard: | "Rahtijuna" Imatra - Riihimäki - Pori? Sorry gentlemen kuinka moni on tällaisista ikänä kuullutkaan? Ei ainakaan vanhamies minä. Ja viellä, Lätsykalustolla. | |
| 11.02.2014 22:42 | Jouni Hytönen: | Nuorimies minä muistan kyllä kuulleeni, vaikka en ollut kuvanottohetkellä vielä syntynytkään. :) | |
| 12.02.2014 08:08 | Teppo Niemi: | Eukös näitä rahtilättiä ollut kulussa myös Tampere - Riihimäki - Imatra ja Riihimäki - Helsinki? | |
| 12.02.2014 23:21 | Martin Hillebard: | Kuten sanottua ilmeisesti ei kovinkaan paljon dokumentoitua rautatiehistoriaa. Olikohan homman nimi esimerkiksi, että kun lätsyt alkoivat väistyä alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan - korvaamasta höyryveturien vetämiä junia vähäliikenteisillä rataosuuksilla, ja koko Suomen periaatteesa kaupunkilaistuttua rataosuuksilla joilla ei enää edes Ahlaisten akka (=satakuntalainen satuhahmo, latojan huomautus) noussut kyytiin. Dm 7 kalustolla oli edelleen taloudellista käyttöikää jäljellä ja niinpä ura jatkui näin. Itse olen kuullut, että sinikkokaluston käytöstä luovuttiin siksi, että ne eivät enää vastanneet uuden ajan turvamääräyksiä. Maanteillä kulki onnikoita vaikka kuinka, mutta Valtionrautateille hiipi tämä nykyään eriasteisten turvatarrojen mentaliteetti jo silloin. Sivarihi... Oi, nyt varmaan ylläpito iskee yöllä. |
|
| 13.02.2014 01:23 | Kimmo T. Lumirae: | Näinköhän oli tavaralättäliikenteen alkaessa vielä Lättiä siirretty pahemmin syrjään alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan? Tähän väliin muistikuva 1950-luvun lehdestä, että Lättien suunniteltu kestoikä päättyi vuonna 1970. Ehkä siihen mennessä oli tarkoitus suunnitella ja ottaa käyttöön uusi moottorivaunutyyppi? Muistaakseni rahtilätissä sai tehdä poikkeuksen säännöstä, jonka mukaan yhtä moottorivaunua kohden sai olla vain yksi liitevaunu: näissä sai olla kaksi liitettä ja yksi veto. |
|
| 13.02.2014 13:49 | Martin Hillebard: | Viimeksimainittu tieto on jälleen meikäläiselle ihan uutta. Sellaista yhdistelmää ei ainakaan Järvenpään seudulla, tietääkseni koskaan havainnoitu. En tiennyt silloin edes, oliko se teknisesti mahdollista. No, ilmeisesti Dm 7 koneteho riitti tehtävään. | |
| 13.02.2014 14:56 | Juha Kutvonen: | Kiskoautokaluston käyttö kiitotavaran kuljetukseen alkoi syksyllä 1969. Taustalla oli pyrkimys nopeuttaa kappaletavaraa kuljettaneiden pikajunien aikatauluja siirtämällä tämän tyyppisen rahdin kuljetus erillisiin juniin. Dm7-vaunulle sallittiin tässä yhteydessä kahden Geoab-liitevaunun vetäminen. Vuonna 1971 valmistui muutostyönä kolme DmG7-moottorivaunua kiitotavaraliikenteeseen. Runkolinjoina olivat Pori - Tampere - Riihimäki - Imatra, sekä Helsinki - Riihimäki. Lisäksi Geoab-kiitotavaravaunuja kulki muilla rataosilla tavallisissa kiskoautojunissa, esim. Riihimäen ja Hangon välillä. Kiitotavaralätät poistettiin Helsingin ja Riihimäen väliltä kappaletavaraliikenteen terminaaliuudistuksen yhteydessä vuonna 1976 ja Pori - Imatra -linja lakkautettiin kaksi vuotta myöhemmin. DmG7-vaunut olivat tämän jälkeen vielä varavaunuina tavallisissa lättäjunissa, kunnes hylättiin vuoden 1980 paikkeilla. Martin ei ole tainnut olla enää tuolloin Järvenpäässä havainnoimassa kyseisiä junia. Itse muistan nähneeni niitä usein Tapanilassa 1970-luvun puolivälissä. |
|
| 13.02.2014 18:13 | Ari Palin: | Minulle lättäliikenteen jatkuminen osuudella Helsinki - Riihimäki vuoteen 1976 asti on uusi mielenkiintoinen tieto. Olen ollut käsityksessä, että lättäliikenne ko. osuudella päättyi kokonaan vuonna 1972, kun Sm1-liikenne alkoi Riihimäelle asti. Mutta ottivatko kiitotavaralätät ollenkaan matkustajia? Entä pysähtyivätkö ne Helsingin ja Riihimäen välillä? | |
| 13.02.2014 22:10 | Juha Kutvonen: | DmG-junissa ei ollut matkustajapaikkoja. Ne ajoivat ilman välipysähdyksiä Hki-Ri -välillä. Lätillä saattoi kuitenkin matkustaa pääradalla ainakin pakettikatkoöinä ja lisäksi arkipäivisin kulki yksi kiskoautovuoro Keravalta Riihimäelle (pys. Kytömaa, Ristinummi, Kyrölä, Järvenpää, Jokela, Hyvinkää). Tämä vuoro lakkautettiin n. 1976-77. |
|
| 17.02.2014 19:09 | Jarmo Pyytövaara: | Tietääkö kukaan, millä numerolla tai mihinkä aikaan Juna lähti Imatralta ja Riihimäeltä? Kesällä 1977 ”kiitotavara” saapui Poriin henkilöjunassa 461 (Tpe klo 6.55 – Pori 9,55). |
|
| 18.10.2017 09:43 | Juha Kutvonen: | Aikataulukaudella 140 (3.6.1973 alk.) kiitotavaralättä lähti Imatralta ma-pe klo 16:00 numerolla 2032 ja saapui Riihimäelle 21:37. Lähtö Riihimäeltä klo 22:55 numerolla 2031 ja tulo Tampereelle 1:20. Poriin juna ajettiin numerolla 463 (Tpe 6:30 - Pri 9:28). Lättien kiitotavarakäyttöä on käsitelty tarkemmin Pyrhösen Kimmon Lättähattu-kirjassa, s. 166-168. |
|
| 18.10.2017 14:20 | Heikki Kannosto: | Vuoden 1977 kiitotavarakevytmoottorivaunujunien aikataulut olivat taas kerran lähempänä kuin lähin puhelin: http://vaunut.org/kuva/34892 |