??.03.1973 / Pori (uusi)
??.03.1973 Porin 'laskumäki' kovassa käytössä 1970-luvun alkupuolella. Pari kertaa meni Karhukoira läpi heittoraiteen puskimen, koska tässä touhussa yleensä vain veturi jarrutti. Oikeanpuolimmaisen Mäntyluodon raiteen vierellä tulosemaforin lankojen kannatinpylväsrivi. Keskimmäinen raide on talleille menevä.
Kommentit
| 16.02.2014 19:02 | [Tunnus poistettu]: | Vaunut siis tuli omalla painollaan pussiraiteelta ratapihalle? Oma mummola oli aikoinaan satakunnankadulla eräässä kerrostalossa, jossa olohuoneen terassilta oli aitiopaikat seurata mitä naapurin tontilla tapahtuu! Sietä jäänyt etenkin mieleen Dr13 ja Dv15/Dv16n vaihtotyöt | |
| 16.02.2014 19:26 | Esko Maasalo: | Eivät varsinaisesti omalla painollaan vaan tarvitsivat vähän alkutyöntöä vaikka pussiraide vähän nouseekin ylämäkeen. | |
| 16.02.2014 20:44 | [Tunnus poistettu]: | Kiitos Esko tästä kuvasta - asuin tuolla veturin kohdalla Nummi-yhtiössä ne hurjat vuodet 1959-67, joten kuva on erityisen mieleinen! Olohuoneen ikkunan eteenhän nuo junat sivuraiteella ('pussiraide'-sanaa ei tunnettu silloin vekaroiden kielenkäytössämme) tulivat - aikanamme vain yksi lyhyt höyryveturi meni topparista läpi pystyyn (toppari aivan kuvan oikeassa äärireunassa). Kuvan oikeassa reunassa (tolpan takana) kaarteen helmaan jäävä hiekkainen katvealue oli asuinvuosinamme pituus- ja kolmiloikkapaikkamme. Tämä vasen sivuraide on siis nykyisin laitettu rullalle. | |
| 17.02.2014 15:35 | Tero Korkeakoski: | Kyllä noita heittää tartti ja varsin kovalla voimallakin. Eivät tuosta rullailleet, kun tuo "mäki" on lähinnä tasalla maanpinnan kanssa. Oikealle menevät raiteet lähtevät laskuun valtionsillan alitse. | |
| 30.11.2015 15:17 | : | Tästä veturikuvasta tuli mieleen vanha tapaus lapsuudesta Porin rautatiemaailmasta. Asuimme tapahtuma-aikaan (1958 - 60-luvun alku?) Porin VI-kaupunginosassa radan varressa (Nummi-yhtiö - kuvassa veturin takana). Kotitalon ja ratakuopan välissä oli pieni puistoalue, jossa lähitienoon pojat pelailivat joukolla mitä milloinkin. Kerran sitten pelit keskeytyivät, kun kuudennenosan perukoilla asunut poika tuli tohinalla juosten Laamanninkatua kamera käsiremmin päässä heiluen. Poikaa ei hyvin tunnettu, mutta tiedettiin hänen isänsä työskennelleen Porin rautatieasemalla. Kysyttiin, mihin hänellä oli kameran kanssa niin kiire. Poika vastasi isän soittaneen ja käskeneen tuoda äkkiä kameran. Porin asemalle oli tullut käymään ensi kertaa jokin iso höyryveturi - ja ties milloin tulisi seuraavan kerran, jos koskaan. Sitten poika jo painelikin toppariraidetta pitkin salsolana kohti asemaa (joka näkyi pelipaikalle). Peliä jatkettiin, mukaan ei oikein porukalta ilennyt lähteä, vaikka kiinnostikin. Pelitilanteiden salliessa kurkin asemalle päin, mutta erikoisia ääniä vain kuului. Mikähän veturi se mahtoi ollakaan, mikä tuolloin kesken tärkeän pelimme teki ensimmäisen visiittinsä Poriin? Ammattilaisisänsä varmaan nimittäin tiesi, mistä puhui. Raskaat tavarajunaveturit Risto (Tr1) ja Truman (Tr2) olivat 22m pitkiä, mutta olivat ne varmaan Suomeen 40-luvulla ilmestyneinä jo aiemmin Porissa käyneet? Raskas henkilöjuna (Hr1) Ukko-Pekka (22m myös) oli jo 30-luvulla tullut liikenteeseen - varmaan Porissakin ajallaan jo käynyt ennen sekin? Satamaratana kai Tampere-Pori-Mäntyluoto oli tehty raskaimpiakin tavarajunavetureita kestämään? EHDOTUKSIA? | |
| 30.11.2015 17:06 | Ossi Rosten: | Eikös mäntyluodon radalle tullu vasta joskus 70-luvun lopussa vähän tukevampaa kiskoa? Ihan hämärästi muistan nähneeni kiskoelementtejä nostettavan paikalle silloin, oon ollu siis joku 6-7v silloin... | |
| 30.11.2015 18:21 | Kimmo T. Lumirae: | Taisitpa tärkeimmät jo luetella, Jukka. Ellei sitten mennyt iso höyryveturi ja iso veturi sekaisin, ettei kyseessä ollut vuosi 1959 ja Nohab? | |
| 30.11.2015 18:26 | Petri Nummijoki: | Raskas kiskotus valmistui Poriin 1958, joten Tr1 ja Tr2 todennäköisesti kävivät siellä ensimmäistä kertaa vasta ko. vuonna. Jos hetki ajoittuisi juuri raskaan kiskotuksen valmistumiseen niin eiköhän Tr1 käynyt näistä kahdesta Porissa ensimmäisenä, koska Tampere oli siihen aikaan merkittävä Tr1-vetureiden varikko. Jos taas raskas kiskotus olisi ollut jo jonkin aikaa käytössä niin sitten Tr2:n ensimmäinen Porin vierailu tulisi kysymykseen. Hr1 lienee ollut Porin radalla harvinainen eli lähinnä juhlapyhien lisäjunissa esiintynyt ja näissäkin mieluummin vasta 60-luvun puolella, kun dieselöinnin myötä Hr1:tä lisäjuniin paremmin riitti. Hr1:n ensimmäinen käynti Porissa tuskin olisi silti erityisen merkittävä tapaus (muiden kuin harrastajien silmissä), jos Tr1 olisi käynyt siellä aikaisemmin jo monet kerrat. Mäntyluotoon raskas kiskotus valmistui 1960. | |
| 30.11.2015 18:29 | Petri Nummijoki: | Jos kysymys olisi dieselveturista niin Hr11 sopisi jo 1958. Ne olivat Tampereen varikolla kevääseen 1961 asti ja käytössä myös Porin radalla. Nohab tai Hr12 olisi 1959 mahdollinen. | |
| 30.11.2015 19:08 | : | Kun kuvailemastani tilanteesta on tosiaan kulunut jo n. 55 vuotta, en kyllä enää voi valalle mennä, sanoiko kamerakaveri tuolloin todella "höyryveturi" vai "veturi" ... olen vain nämä vuosikymmenet mieltänyt sen koskeneen HÖYRYveturia, mutta nyt kun asia tuli esille, en tosiaan enää voikaan olla varma. Siinä saattaakin olla avain ratkaisuun. Kiitos vihjanneille, tapaus sai uuden dramaattisen käänteen. Mitähän sitten tarkoitti kamerapojan isän sanoma lisäys, että veturi käy ensimmäisen kerran ja tuskin tulee enää myöhemmin Poriin? |
|
| 30.11.2015 19:14 | Reino Kalliomäki: | Muistan kotikylän (Jaakkola)ratavartijan väittäneen , että hän näki Riston. Melko pian kiskojen vaihduttua 43-kiloisiksi. Eräs poika yritti kuulemma saada valokuvankin, mutta ei kiireessä oikein edes osunut. Laatikkokameralla. Trumpasta en muista kuulleeni. | |
| 30.11.2015 19:19 | : | Vielä sen verran jatkan, että kuten mainitsin edellä, kuulin veturin äänet asemalta (aika kaukaa kuitenkin) ja ne olivat "erikoiset / erilaiset" silloiseen kokemukseeni pohjautuen - eli taisikin olla ei-höyry. Niin - olisi pitänyt mennä mukaan. | |
| 30.11.2015 21:50 | Petri Nummijoki: | Tr1-veturia esiintyy runsaasti Porin radan tavarajunien aikatauluissa 50- ja 60-lukujen taitteessa eikä siinä ole mitään erikoista, koska Tampere oli merkittävä Risto-varikko toukokuuhun 1961 saakka ja sen jälkeenkin Tampereelle ja varmaan Poriinkiin ajettiin Pasilan varikon Tr1-vetureilla. Tr2-vetureita ei Tampereella omasta takaa ollut mutta niitä kävi Riihimäeltä ja Tr2 oli myös suurimman akselipainon omaava VR:n veturi 1958, joten olisi voinut osallistua raskaskiskotteisen radan koekuormitukseen. Pr2-veturit suorittivat viimeiset ajonsa Tampereen varikolla 50- ja 60-lukujen taitteessa, joten sekin voisi olla harvinainen iso höyryveturi Porissa mutta olisiko Pr2 kiinnostanut tuohon aikaan muita kuin himoharrastajia? Jos kysymys oli veturiharvinaisuudesta ja dieselveturikin kelpaisi niin sitten Nohab tai loppuvuodesta 1959 Tampereella ajossa ollut KDh1 sopisivat. Ihan hyvin myös Hr12, koska eihän 1959 vielä tiedetty, montako näistä kolmesta veturista hankitaan kutakin. Hr12 merkittiin jonkun Rauman suunnan tavarajunan aikatauluun kolmanneksi veturiksi (Tr1 ja Vv15 ohella) jo noin 1961 ja niitä Raumalla kävikin ilmeisesti lähinnä täyteajona, jos Haapamäen suunnan tavaraliikenteessä oli hiljaisempi päivä mutta Porin juniin ne tulivat ainakin aikataulumerkintöjen mukaan vasta myöhemmin. |
|
| 30.11.2015 22:50 | Raimo Harju: | Mun ensimmäinen Huru Dr12 havaintoni Mäntyluodon radalla oli kesällä 1971. | |
| 30.11.2015 23:50 | Petri Nummijoki: | Hr12-veturia näkee muuten 50- ja 60-luvun taitteen kirjoituksissa kutsuttavan myös Hr-veturiksi, kun Huru-nimeäkään ei vielä tunnettu. Jospa kamerapoika sanoikin asemalle tulleen Hr-veturin ja tämä ymmärrettiin höyryveturiksi. | |
| 01.08.2021 18:00 | Petri Nummijoki: | Täytyy korjailla omia aikaisempia sanomisia. Taisi Hr1 sittenkin käydä hetken aikaa Porissa junalla P45 (paluu ehkä makuuvaunua kuljettaneessa junassa H470) sen jälkeen, kun Hr11-veturit oli keväällä 1961 siirretty Tampereen varikolta Turkuun. Sattui silmiin, että vuoden 1961 tilastossa on laskettu Tampere-Peipohja-välillä pikajunavetureiden keskipainoksi 108 t. Jos tammi-maaliskuu meni 66 t painavilla Hr11-vetureilla ja Hv-höyryveturit painoivat 90-101 t ja varmaan tilastoissa käytettävä keskipaino niillä vähän tätä alhaisempi polttoaine- ja vesivarastojen määrän vaihdellessa niin melko monta kertaa P45 on täytynyt ajaa jollain Hv-veturia painavammallakin. Sopisi oikeastaan veturikiertojen osaltakin. Tampereelle piti jostain toimittaa 2 kpl Hr1-vetureita pikkutunteja varten, koska sellainen tarvittiin klo. 1:30 Pieksämäelle lähtevään P95:een ja klo. 3:30 Helsinkiin lähtevään P96:een. Vielä 1960 ko. veturit saattoivat tulla illalla Helsingistä junissa P43 ja TK1055 mutta näistäkin jälkimmäinen oli kesäaikataulussa 1961 jo Hr12-vetoinen. Sen jälkeen toinen Hr1 olisi voitu ottaa Seinäjoelta iltapäivällä Tampereelle saapuneesta junasta H54, jolla puolen vuorokauden odotusaika olisi hyödynnetty käymällä täyteajona Porissa. |