24.02.2014 / Ylivieska
24.02.2014 Susipari ohittaa Ylivieskan iloisesti vihellellen matkalla hakemaan pellettijunaa Raahesta. Kyseinen kaksikko kulki numerolla 11377 ja edellämainittu veturijuna on kulussa vain maanantaisin.
Kommentit
| 25.02.2014 10:40 | Kari Haapakangas: | Malmivaunuja varmaankin. Ei Raahesta malmia kuljeteta, Raaheen kylläkin. | |
| 09.05.2014 06:04 | : | Tässähän voipi olla kiihtyvyys aivan kohdallaan. | |
| 09.05.2014 06:23 | Otto Tuomainen: | Sama kuin yhdellä veturilla? | |
| 09.05.2014 14:02 | Kimmo T. Lumirae: | Sr1:n ilmanvastuskerroin on varmaan miljoona, joten ehkä kovemmissa nopeuksissa pari kiihtyy paremmin kuin yksi kone. Mutta muutenhan tuossa ei pitäisi olla eroa. Sr1:n alkuvuosina puhuttiin 11 sekunnista 0-100 km/h ja uskon, että suuruusluokka on oikein; 1980-mallinen BMW 520 on hätää kärsimässä noissa lukemissa. Sr2:han ei ole kova kiihtymään, koska vetovoimaa hallitseva tietokone tulkitsee kaiken kiihtyvyyden, joka ylittää noin 28 sekuntia 0-100 km/h arvon ympärilyönniksi eikä anna tämän enempää tehoa. Vastaavasti Sr2 pystyy tuohon samaan lukemaan kuivalla kelillä, vaikka perässä olisi esim. neljä sinistä vaunua. |
|
| 09.05.2014 22:25 | Oskari Kvist: | .. tosin rajoittamattomana Sr2:n kiihtyvyys olisi n. 7 s 0-100 km/h. Toivottavasti Sr3:een tulee vähän älykkäämpi luistonesto, niin ei tarvitse välttämättä odotella tuotakaan 28:aa sekuntia pelkällä veturilla ajellessa. Nopeammin muun liikenteen alta pois. | |
| 09.05.2014 22:41 | Mikko Mäntymäki: | Toivottavasti joku mekaanikko ohittaa tuon Sr2:n kiihtyvyys rajoittimen, sitten olisi hyvä kokeilla kuinka 3xSr2 kiihtyy. Olen kuullut että 2xSr1 kiihtyy 0-140km/h 45s. tosin koneapulaisen kellottamana. | |
| 09.05.2014 23:38 | Kimmo T. Lumirae: | Tosi kuin vesi, Oskari. Mikko, käsittääkseni Sr2:n kiihtyvyysrajoitus on ohitettavissa, mutta normaalisti ei, eli siis ei ihan yksinkertainen juttu. Ja sitten lähdettäisiin ehkä 7 sek / 0-100 km/h. | |
| 10.05.2014 00:19 | Mikko Mäntymäki: | Haluaisin olla kyydissä Sr2 kiihtyy 0-100km/h 7s se olisi kokemisen arvoinen juttu. | |
| 10.05.2014 00:26 | Mikko Mäntymäki: | Tuntuu vaan että kaikki rajat maanteillä on rikottu. Kaipaisin jotain kunnon elämyksiä kun on jo 31 mittarissa. Kuka voisi antaa kunnon kyytiä F16:lla. Ikää on jo se verran että yleisellä tiellä 200km/h tuntuu harjoituskierrokselta. | |
| 10.05.2014 00:52 | Jorma Toivonen: | Pojat kun ovat mittailleet/arvioineet sähkäreiden kiihtyvyyksiä, kuinkahan olisi Dr13 pärjännyt kisailussa (notkearanteisella kuljettajalla)? | |
| 10.05.2014 01:01 | Mikko Mäntymäki: | Ehkä pärjäisi jos paikaltaan lähdetään viitosporas kun jarrut irroitetaan, sen jälkeen nopeallalla tehon nostolla täysille. | |
| 10.05.2014 14:02 | Robert Sand: | Olen onnellinen siitä että ei ole tarvetta ajaa kovin paljon autolla. Ainakaan Tamperen alueella. | |
| 10.05.2014 17:51 | Kimmo T. Lumirae: | Robert :D Mutta Jorma, tuo on ainakin arvioitavissa. Kun Sr1:ssä on noin 4400 heppaa, ja se painaa vähemmän kuin Dr 13, jossa on joku 2200 heppaa pyörillä, joka on hieman enemmän kuin Dv12 -parissa, joka painaa porukasta eniten, ja jolle on kuulemma kelloteltu jotain 45 sekunnin aikoja 0-100 km/h. Sr1:n ja Dr13:n teho/paino -suhteessa on 2,5 -kertainen ero keskenään. Jos Sr1 lähtee 13 sek 0-100, ehkä Dr13 lähtisi 30-35 sekunnin pintaan ja edellyttää varmasti reipasta rannetta: Junajarrusta yhdeksän rastia ja tehoa nostetaan porras kerrallaan, kunnes jarrut eivät riitä pitelemään veturia paikoillaan ja silloin rapsutetaan samanaikaisesti täydet tehot (NK=nopea kiihdytys -asento on aivan liian hidas, ranne on nopeampi), ja junajarru irti samanaikaisesti irrotuspolkimella polkien jarrut irti; näin jarrut irtoavat nopeimmalla mahdollisella tavalla (??) ja kello käyntiin! :o} Tuohon tapaan voisi ainakin yrittää... |
|
| 10.05.2014 21:28 | Pauli Kyllönen: | Mikko: http://www.elamyslahjat.fi/lahjat/lento-avaruudessa-avaruuslento | |
| 10.05.2014 22:14 | Olli Aalto: | Olisipa täälläkin fb:stä tuttu kommenttien tykkäysnappi :) Muuten siksipä ajankin Turun seudulle aina Kehä III:n kautta. | |
| 11.05.2014 01:25 | Jorma Toivonen: | Tokihan Sr1 on kiihdytyskisassa ylivoimainen (ei henk.koht. kokemusta Sr2), mutta hyvin taitaa "vanhus" (Dr13) lyödä kiilaa nykyisen sähkökaluston joukkoon (tuskin kannattaa koettaa enää paria nykyistä museoveturia kilpasille) . Kuinkas se olikaan (Antti, Kimmo), jos Dr13:ssa sattui kiihdytyskisassa syttymään vihreä valo ajopöytään, vaikka kuinka lipsutteli miinusta vauhti vain kiihtyi kunnes sininen silmä sammui... (toki saihan tuon katkeamaankin tarvittaessa, tosin saattoi jotain palovammoja kontaktoreihin syntyä) ... ja jarrutusmatka pelkällä veturiila oli melkoinen. |
|
| 11.05.2014 01:52 | Kimmo T. Lumirae: | Näinhän sitä Kouvolan kaverit meille tamperelaisille kertoivat, että kentänheikennysprosessin alkaessa ei kuljettaja voi tehdä muuta kuin ihmetellä. Kentänheikennyksen alkaessahan Dr13 ottaa komennon pois ratilta ja siirtää sen releistölle, joka tavallaan pakko-ohjaa koneistoa: ensin nopeata hidastusta käyttäen tehot portaalle 10, jolloin kolahtaa kentänheikennyskontaktori kiinni (Dr13:ssa on vain yksi kentänheikennyspykälä parin muun kapineen yleisempää kahta vastaan) ja tämän tapahduttua releistö kytkee nopean kiihdytyksen päälle, olisiko 20 sekunniksi; teho nousee portaalle 20 eli maksimiin ja releistö naputtaisi vieläkin enemmän tehoportaita mutta kun niitä ei ole enempää; ja tämän aikaviiveen kuluttua releistö palauttaa komennon ratille. Pojat puhuivat myös että joitain kuvaamasi kaltaisia "käsistälähtemistilanteita" on joskus ratapihalla (oletettavasti juuri esim. veturina lähdettäessä) sattunut. Ja kuten kerrot, saihan kentät ja kaikki muukin poikki kun vain vetäisi ratin nolliin, jolloin tasavirtakontaktorit pitivät tosiaan aika poksahdukset katkoessaan tuhannen ampeerin virtaa...Kyllä siinä hämäläinen alkoi suhtautua kunnioituksella veturiin, joka ei tottele aina kuljettajan komentojakaan... Mutta sitten koulun penkillähän selvisi, että ratissa oli ns. nimetön asento, ja sitä käytettäessä yhteys ohjausreleistöltä nopea hidastus- tai nopea kiihdytys- toimintoihin katkeaa; jos kentänheikennys alkoi vähemmän toivotussa ajotilanteessa, vietiin ratti nimettömään asentoon ja annettiin olla puolisen minuuttia siinä, niin kentänheikennysreleistö ei saanutkaan toimia halunsa (tai ehkä pikemminkin "ohjelmointinsa") mukaan ja tilanne meni ohi. |
|
| 11.05.2014 21:29 | Petri Nummijoki: | Tampereen seudulla 200 km/h yleisellä tiellä taitaa tosiaan olla pelkkä harjoituskierros ainakin, jos Aamulehteä on uskominen: http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194900481660/artikkeli/opiskelija+kaahasi+poliisia+karkuun+yolla+200+km+h+lasissa+taysin+jarjetonta+.html "Poliisiautosta kytkettiin päälle pysäytysmerkki ja hälytyslaitteet ajoneuvon pysäyttämiseksi tarkastusta varten. Kuljettaja ei kuitenkaan pysähtynyt, vaan ajo jatkui kohti Viialaa. Pakenemisen aikana poliisiauton nopeus nousi yli 200 kilometriin tunnissa, mutta tästä huolimatta välimatka pakenevaan henkilöautoon kasvoi." |