01.10.1940 / Välillä Kouvola asema–Simpele

01.10.1940 1.10.1940 voimaan tullut aikataulu Kouvolan ja Simpeleen väliltä. Yhteys Elisenvaaraan oli jo poikki, mutta Parikkalaan oli bussiyhteys. Virasojalta oli yhteydet sekä Imatralle että Vuoksenniskaan.

Kuvan tiedot

Välillä: Kouvola asema–Simpele

Kuvaaja: Eljas Pölhö
Kuvasarja: Aikatauluja
Lisätty: 26.02.2014 00:44

Muu tunniste
Sekalaiset: Junamatkustaminen

26.02.2014 17:15	Pasi Utriainen:	Välirauhan ja asemasodan aikaan liikennöinti varmaan sujui jotenkuten, mutta kuinkahan näitä aikatauluja pystyttiin noudattamaan kiivaimpana sota-aikana?
26.02.2014 17:54	Eljas Pölhö:	Lisäsin kuvan http://vaunut.org/kuva/90496 joka vastaa Pasin kysymykseen. Suuri osa junista oli peruttu ja loppujenkin kulussa saattoi olla suuria myöhästymisiä. Myöhässäkulkuilmoituksia on säilytetty esimerkinomaisesti vuodelta tai parilta lähinnä luovutetulta alueelta (useissa on SRHS:n perustajajäsenen, silloisen Äänislinnan varikonpäällikön, Tomi Lehtosen kommentti mukana). Suurin osa ilmoituksista hävitettiin Suomen kansallisarkiston määräyksestä, eikä niitä saanut kukaan säilyttää, ei edes Suomen Rautatiemuseo.
26.02.2014 22:33	Carl Henning:	Ensimmäinen luokka vielä junapareissa 1/2 ja 11/12, Viipurin perintöä. Matkustajina ehkä upseereita, tehtaanpatruunoita, insinöörejä jnpp. Lappeenrantaan ja Imatran ympäristön teollisuusalueille. Enso oli mennyttä mutta jäihän jotakin.
27.02.2014 11:38	Hannu Siitari:	Eikös jatkosodan aikana pimennys- ym. määräyksistä johtuen suurin sallittu nopeus ollut 57 km tunnissa, jolloin voimassa oli aivan eri aikataulut? Matka Helsingistä Karhumäkeen tai Syvärille kesti kahden yön yli. Makuuvaunuja oli junassa Helsingistä Sortavalaan ja toistamiseen Suojärveltä alkaen
27.02.2014 14:30	Eljas Pölhö:	En osaa sanoa 57 km/h nopeudesta muuta kuin: ei se ainakaan ollut koko jatkosodan ajan voimassa. Jos oli jossain tilanteessa tilapäisesti, niin se on eri asia. Aikataulussa 110, astui voimaan 15.3.1944, junien suurimmaksi sallituksi nopeudeksi mainitaan 110 km/t 43,567 kg:n kiskoista rakennetulla radalla. Juna P 1, Helsinki-Äänislinna (Hki-Kw Hr1, Pr2, perusnopeus 76, junapaino 500, 400 (455,360) t. Junanapaino Jt:n mukainen tonniluku, sulkeissa rautatiehallituksen määräämä alempi junapaino, jota sovelletaan polttoaineen laadusta riippuen. Matka-aika Riihimäki-Lahti (59 km) 53 min ja Lahti-Kouvola (62 km) 52 min. Keskinopeus yli 60 km/h kummassakin. Lähtö Helsingistä 12:10 ja tulo Äänislinnaan seuraavana päivänä 08:34. Henkilöjuna 3 lähtö Helsingistä klo 07:00 ja tulo Äänislinnaan seuraavana päivänä klo 11:51. Miten junien kulkua rajoitettiin esim. Kannaksen suurhyökkäyksen alettua, ei tienkään käy ilmi painetusta aikataulukirjasta.
27.02.2014 19:02	Hannu Siitari:	Juhannusjunasta tehdyssä kirjassa mainitaan, että nopeusrajoitus olisi kerrottu kirjassa "Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta". Minulla ei ole tuota jälkimmäistä kirjaa, joten en tiedä, että millä tarkkuudella asia on siinä selostettu. Eihän se tosiaan koko Suomessa ole ollut voimassa. Joka tapauksessa rintamalinjojen läheisyydessä junat ajoivat hyvin hiljaisella nopeudella. Klo 8.34 Äänislinnaan saapunut juna lähti Matkaselästä klo 0.40 ja saapui Suojärvelle klo 3.36 ja matkaa on 108 kilometriä.
27.02.2014 20:56	Petri Nummijoki:	Tosiaan suuremmilla höyryvetureilla (Hr1, Tr1 ja näköjään myös Pr2) sekä Hv1-3-sarjoillakin käytettiin halkopolttoisena 10 % pienempiä junapainoja kuin hiilipolttoisina.
27.02.2014 21:57	Eljas Pölhö:	Matkaselästä 0:40 lähteneen junan veturi oli Tv1-2, junapaino 520 (420) t, perusnopeus 50 km/. Matkaselän jälkeen pysähdykset olivat Jänisjärvi 1:18-1:20, Loimola 2:38-2:44, Suojärvi 3:36-4:20, Sotjärvi 5:35-5:45, Kutisma 7:05-7:15 ja tulo Äänislinnaan 8:34. Junakohtauksia oli 9 kappaletta, jos kaikkiin tavarajuniin oli löytynyt veturi. Vallatulla alueella oli alkujaan nopeusrajoitus 25 km/h, mutta ajan kanssa kun ratojen kunto varmentui nostettiin nopeutta. Silloilla oli aluksi nopeusrajoitus 10 km/h, mutta 1944 siltojen ylitys oli yleensä sallittu nopeudella 20-25 km/h. Kutisman ja Äänislinnan välillä oli kolme tällaista siltaa, useimmat notkopaikoissa, joten ne vaikuttivat suuresti matka-aikaan. Äänislinnan varikolla käytettiin paljon sotasaalisvetureita sarjaa Tr2 ja Ruotsista käytettynä ostettuja Hr2-3-vetureita. Kummatkaan eivät juuri saaneet kiitosta myöhästymisraporteissa. Tv2-sarjan veturit taisivat selvitä parhaiten huonoissa olosuhteissa ja Tomi Lehtonen antoi usein kiitosta veturimiehille aikataulun osittaisesta kiinniottamisesta.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!