??.??.1914 Kuvassa http://vaunut.org/kuva/80168?tag0=0%7CC2%7C on samanlainen vaunu sorajunassa Sormeharjun sorakuopalla. Vaunuun on lisätty penkit kamiina ja käynti jarrukopista vaunun sisätilaan. Oletan käytön olleen erilaisissa työjunissa. Näyttäisi siltä, että päivänvalo tulee pienistä ikkunoista vaunun seinän yläosasta. (Ga vaunussa 12 pientä ikkunaruutua, jotka vuodesta 1917 alkaen peitettiin peltilevyllä)
08.03.2014 22:04 | Martin Hillebard: | Nuorelle väelle ehkä voisi vielä tähdentää, että junissa ei rautateitten alkuaikoina vielä ollut koko junanrungon läpi kulkevaan putkistoon perustuvia, veturista hallittavia ilmajarruja. Vaunuissa oli sen sijasta ns. jarrumiehet, jotka veturinkuljettajan antaman vihellys-signaalia seuraten kiinnittivät vs. irroittivat jarrut. Tämä menetelmä oli käytössä Suomessa Hyvinkään - Karkkilan rautatiellä 1960 -luvun lopulle, sekä muutama vuosi eteenpäin Forssan rautatiellä. |
|
14.03.2014 21:48 | Ari Palin: | Sekä Lahnuksen museoradalla. | |
18.04.2014 22:00 | Kimmo T. Lumirae: | Suomi olikin ensimmäinen vaiko toinen maa Euroopassa, joka otti käyttöön Westinghousen järjestelmän paineilmajarrut. Olen tuota jarrumiesjärjestelmää monesti mielessäni miettinyt; ei niitä jarrumiehiä ollut alkuunkaan joka vaunussa. Hitaahkossa rahdissahan riittää tänäkin päivänä joku 18% jarrupainoksi ts. karkeasti yleistäen riittää, kun joka kuudes vaunu jarruttaa. Ennen 1880-lukua tavarajunat olivat varsin hitaita, eli voitaneen kuvitella, että ehkä joka kymmenennessä vaunussa oli jarrumies ja kun junatkaan eivät olleet paljon tuota pidempiä, niin ehkä jarrumiehiä oli junassa pari, kolme. Muistan joskus kuulleeni juttua venäläisistä junista, joita Suomessa kävi, ja niitä suorastaan pelättiin, koska venäläiset jarrumiehet olivat niin "väsyneitä" (lue=kännissä), että eivät välttämättä reagoineet kuljettajan jarrutusvihellyksiin ja näin kuljettajan käsissä saattoi olla jokseenkin jarruton juna. Ei se kylmän tavaravaunun jarrukoppi varmaan tulipalopakkasilla häävi työmaa ollutkaan ja ehkä sen ajan tapojen mukaisesti olikin tapana ottaa hiukan "sisäistä lämmikettä". |