29.02.1944 / Helsinki, Aleksanterinkatu
29.02.1944 Jatkosodan aikaiset Helsingin suurpommitukset tapahtuivat vuonna 1944 6.–7., 16.–17. ja 26.–27. päivien välisinä öinä. Kuva on Aleksanterinkadulta kolmannen pommituksen jälkeen 29.2.44 ja kuvan ottamisesta on kulunut tasan 70 vuotta. Raitiovaunun virroitin on laskettu alas eikä ajolankoja näy. Ne ovat tainneet pudota pommituksen seurauksena. Linja-autosta muunnettu kuorma-auto on hinaamassa raitiovaunua pois, sillä katu pitää saada tyhjäksi ennen sähköistystöitä. Huomaa kuorma-auton ajovalojen "yläluomet". Syksyllä 1939 linja-autoliikenne Helsingin Raitiotie ja Omnibus Oy:n linjoilla päättyi. Kevyet autot otettiin pääosin armeijan käyttöön ja osa raskaista autoista jäi seisomaan. Osa muutettiin umpi- ja avokuorma-autoiksi ja varustettiin puukaasuttimilla. Niitä käytettiin mm. ruokatarvikkeiden ja halkojen kuljetukseen. Takaisin dieselomnibusseiksi ne muutettiin 1947 – 1948. Kuvan auto on todennäköisesti Büssing Nag vuosimallia 1937. Kuva: SA-kuva
Kommentit
| 01.03.2014 22:26 | Martin Hillebard: | Kuvan esittämä talo on käsitykseni mukaan edelleen jäljellä Aleksin eteläpuolella ja jos "kameraa" voisi kääntää oikealle niin siinä näkyisi nykyään Stockmannin tavaratalo. | |
| 02.03.2014 00:28 | Topi Lajunen: | Google Street View: http://goo.gl/maps/QUluX | |
| 02.03.2014 11:15 | Heikki Halonen: | Kyseessä on Litoniuksen talo (Domus Litonii): http://www.rakennusperinto.fi/news/Uutiset_2009/fi_FI/litoniuksentalo/. | |
| 02.03.2014 16:21 | Jouni Halinen: | Tästä talosta saisi nyt edullisesti "poikamiehen kaupunkikämpän" http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8052267?pos=oikoas_my_kartta1 kämppä on ylimmässä kerroksessa, ja 175 neliötä kooltaan. Hinta on noin 2 milliä, tämän keskemmälle Stadia et voi muuttaa. Ei muuta kuin ostoksille., ei oo pitkä matka Steissille kuvaamaan. Mitä mieltä muuten olette, jos seison tuossa jalkakäytävällä (myyntiilmoituksen polkupyörän kohdalla) ja otan kuvan Senaatintorin suuntaan, lisään sen tänne (kuvassa näkyy kiskoa ja ajolankaa), ja ylläpito poistaa sen heti seuraavana yönä, maininnoin "ei kiskoliikennekuva", onko menetelty oikein?. Ylläpitokin voi kommentoida asiaa. Olli kyllä tietää tapauksen. | |
| 02.03.2014 18:36 | Joni Lahti: | Edelliseltä pommitusyöltä 16.-17.2.1944 on muistissa hauska Helsingin asemapäällikön vaurioraportti, jossa hän kirjoitti, että ”Ilmoitan kunnioittaen, että 16.-17.2.44 välisenä yönä lensi pommin sirpale liinavaatevaraston oven läpi tehden ovipieliin reiän ja repien kaksi lakanaa, joista toinen paikattiin käyttökelpoiseksi toisen jäädessä siekaleiksi. Sirpale lienee lentänyt Kaisaniemen puistosta, sillä asema-alueelle ei pudonnut pommeja. Muita vaurioita ei todettu. A. Raatikainen” Siinäpä kunnon rautatievirkamies! Aivan toiset olivat tunnelmat edellisenä pommitusiltana 6.2., jolloin tuhot olivat etenkin ratapihalla ja rautatiehallituksen tiloissa suuret. Tuhoista tuolloin tarkemmin lisää kuvan http://vaunut.org/kuva/90508 Mutta mitenkähän tarkkaan kunnon asemapäällikkö Raatikainen silloin raportoi? |
|
| 03.03.2014 09:03 | Hannu Siitari: | Erään tarkkoihin päiväkirjamerkintöihin perustuvan kirjan mukaan ensimmäisenä pommitusiltana 6.2.44 Kouvolasta noin klo 19 Helsinkiin saapuva juna jäi ilmahälytyksen takia Malmille ja ilmeisesti pystyi ajamaan Helsinkiin klo 22 jälkeen pommituksessa olleen tauon aikana. Seuraavana aamuna noin klo 9.00 Kouvolaan lähtevä juna saapui lähtöraiteelle puolitoista tuntia myöhässä ja vaunujen rikki menneisiin ikkunoihin oli laitettu vanerilevyt. Mitkä mahtoivat olla noiden junien tarkat aikataulut? Henkilöasemalla miinapommien osumat katkaisivat raiteet 1, 2, 4, 5, 6 ja 7 sekä 31. Henkilöasemalla vain 3 raidetta kunnossa. Kokonaan paloi 7 matkustajavaunua. Vetureita ei vaurioitunut. Korjausmiehet saivat rautaisannokset muonaa. Suuren matkustajaryntäyksen takia makuuvaunut otettiin päiväkäyttöön. Tämä on kerrottu kirjassa "Hävittäkää Helsinki". |
|
| 03.03.2014 11:34 | Niila Heikkilä: | Suurimmat Helsinkiin pudotetut pommit olivat 5000kg:n jytkyjä, joita esiintyi ensimmäisessä suurpommituksessa muutamia. Niitä pystyi kantamaan ainoastaan nelimoottorinen TB-7. Myöhemmissä pommituksissa näitä ei tiettävästi pudotettu, mutta 2000kg:n ja 1000kg:n miinapommeja tuli joitakin kaupunkialueelle asti. Yleisimmät pommityypit olivat (jos palopommeja ei lasketa) 100kg:n ja 250kg:n räjähdyspommeja. Niitä pystyi kantamaan käytännössä jokainen hyökkäyksiin osallistunut kone. | |
| 03.03.2014 13:07 | Eljas Pölhö: | Aikatauluvastaus (vähän sinnepäin) on http://vaunut.org/kuva/90583 | |
| 03.03.2014 15:38 | Hannu Siitari: | Hienostihan täällä näyttää tieto kulkevan. Helsingin kaupungintalon aulassa olevassa Virka galleriassa on 25.5.2014 asti näyttely ”Kolmen yön ihme - Kun Helsinki pelastui 1944”. Kannattaa käydä katsomassa. http://www.virka.fi | |
| 03.03.2014 18:37 | Joni Lahti: | Jukka L. Mäkelän mukaan asemalla oli lähdössä Oulun pikajuna, joka sai pahasti siipeensä klo 19.22 sunnuntai-iltana 6.2. miinapommien osuessa ratapihalla. Myös henkilövahinkoja tuli matkustajien joukossa. Ironista oli, että Mannerheimin juna oli tullut edellisenä yönä Mikkelistä Pasilaan Rytin käskystä. Pasilassa se piileksi sotasaalisvetureiden antamassa näkösuojassa päivän. Illalla oli tarkoitus syödä junassa päivällinen merkkihenkilöiden kanssa. Pommitus katkaisi järjestelyt ja Marskikin joutui suojautumaan kalliosuojaan, kaiken varalta. Pommituksen loputtua juna arvokkaine matkustajineen päätettiin evakuoida Pasilasta ja paras paikka löytyi Tikkurilan sorakuopan pistoraiteelta. Täällä herrat sitten söivät illallisensa. / --- - Suurin osa hyökkäävistä koneista oli kaksimoottorisia TB-3 ja Li-2. Joukossa oli myös amerikan terveisinä B-25 ja A-20 ns. Lend-Lease -koneita. Ilmatorjunta näki todellakin ilmassa myös joitakin TB-7 koneita, jotka pudottivat ainakin 2 viiden tonnin pommia. Li-2 (=DC-3) pystyi ottamaan vain ulkopuolisiin ripustimiin pienempiä välineitä yhteensä 1000 kg. / - ----- Mitä tulee puolustukseen kolmena hyökkäysyönä, on oma nerokas lukunsa. Aivan lyhyesti sen voisi kiteyttää sanomalla, että kun muualla pyrittiin ampumaan lentokoneita alas taivaalta, Helsingissä pyrittiin estämään niiden pääsy maalialueelle ampumalla sulkuja valmiiksi määritettyihin maaleihin ilmatilassa tutkien avulla ja Torni -nimisen keskuksen johtamana. Lisäksi oli muutamia maaleja ampuvaa johtopatteria, mutta sulut ratkaisivat. Tässä Joki-Pekan eli eversti Jokipaltion rykmentti onnistui paremmin kuin hyvin. Helsinki ei muuttunut sorakasaksi. Oli asiassa myös hyökkääjässäkin vikaa, mutta se on taas oma lukunsa. / ----- Ps. Lisunov Li-2 oli Neuvostoliitossa lisenssillä rakennettu DC-3 koneita. Pieniä rakenteellisia erojakin oli, mutta merkittävin ero oli siinä, että koneissa oli neuvostovalmisteiset ASh-62IR -tähtimoottorit. |
|
| 03.03.2014 22:29 | Joni Lahti: | Eljaksen laittaman aikataulun perusteella tämä 6.2. tuhon kohteeksi joutunut juna oli 65, jonka lähtöaika oli klo 19.50 http://vaunut.org/kuva/90599 | |
| 03.03.2014 22:52 | Joni Lahti: | Pahus, kun korjauksen jälkeen kappalejako häviää ja tekstistä tulee pitkää puuroa. Millä keinolla kappalejaon saa pysymään ennallaan? Laittamalla oikeat html -merkit ja jos niin, niin mitä? Kiitos avusta jo etukäteen, inhoan näitä pötköviestejä. | |
| 04.03.2014 00:47 | Topi Lajunen: | Rivinvaihdon saa taiottua tekstiin kirjottamalla seuraavat kuusi merkkiä peräkkäin:pienempi kuin -merkkibrvälilyöntikauttamerkkisuurempi kuin -merkkiPahoitteluni kankeasta selityksestä, mutta noita tiettyjä merkkiyhdistelmiä ei voi sellaisenaan kirjoittaa kommenttiin. | |
| 04.03.2014 06:50 | Jimi Lappalainen: | TähäntapaanNo niin, jo onnistui :) | |
| 04.03.2014 10:36 | Joni Lahti: | Topi, kiitos! | |
| 04.03.2014 13:21 | Martin Hillebard: | Minulla on päinvastainen ongelma. Kun kirjoitan pitkän kommentin, niin järjestelmä ei ota vastaan uusien kappaleitten ns. sisäänvetoja - minun tapauksessani viisi välilyöntitangentin painallusta - vaan aloittaa tekstin suoraan vasemman marginaalin reunalta. Tuloksena on juuri se puuro jota ammattikirjoittajat kutsuvat tiiliseinäksi. (uusi kappale). Kun sensijaan suoritan manööverin Muokkaus, jossa napsin pari kolme viimeistä merkkiä tekstistäni, ja kirjoitan ne taas takaisin, ja näpsäytän "Muokkaa" virtuaalinappulaa niin teksti toistuu niin että eri kappaleitten väliin jää niitten mittaiset tyhjät rivit! (uusi kappale) Tällainen toiminta ei ole vain aikaaviepää, vaan myös aika ärsyttävää ja ehdottomasti täysin tarpeetonta. Eikö olisi mahdollista ohjelmoida sivustoa niin, että teksti toistuisi samaan tapaan "taitettuna", kuin tavallisessa sanomalehtiartikkelissa? (uusi kappale) Tältä se siis näyttää kun EN ole "muokannut". |
|
| 04.03.2014 13:47 | Olli Keski-Rahkonen: | Tekstikappaleet voidaan erottaa toisistaan eri tyyleillä, joista Martinin kuvailema on yksi esimerkki. Sähköisessä mediassa vakiintuneena käytäntönä käytetään tyhjää riviä kappaleiden välissä. Täällä Resiinan nettisivuilla kuvien kommenteissa tapahtuva keskustelu on alun perin tarkoitettu niin lyhyeksi, ettei kappalejakoa nähty tarpeellisena; pidempiä jutustelujahan varten meillä on keskustelupalsta. Kappalejaon salliminen ilman vippaskonsteja on toki täysin mahdollista ja tehtävissä, jos käyttäjät niin haluavat :) | |
| 04.03.2014 13:48 | Teemu Peltonen: | Kiitos tiedosta, pyritään korjailemaan nyt kun ongelma on tiedossa. | |
| 06.03.2014 07:11 | Tuukka Ryyppö: | Topin aiempaan kertomukseen selvennyksenä: Se rivinvaihto saadaan aikaan kirjoittamalla <br> | |
| 06.03.2014 07:14 | Tuukka Ryyppö: | - |