??.??.1914 / Katajanokka Helsinki
??.??.1914 Jotenkin ajankohtaiselta tuntuva kuva! Aika: ensimmäinen maailmansota. Venäläisten tykistöön kuuluvaa kalustoa lastataan Katajanokalla. Kuvaaja Timiriasew Ivan 1914. Kuva Helsingin kaupungimuseon Finna kuva-arkistosta. Kuvien käyttö sallittua jos mainitaa kuvaaja ja lähde. Muokkaaminen kielletty!
Kommentit
| 17.03.2014 14:33 | Teppo Niemi: | Näyttäisi kuvanottohetkellä kasi toisistaan poikkeavaa O-vaunua: O 70008, telikeskiöväli 9,20 m ja pituus puskimineen 15,18 m, teli K4 O (numerosarjasta 70113 - 71729) telikeskiöväli 8,20 m ja pituus puskimineen 14,18 m, teli K5 ja sarjatunnus myöhemmin Ok Kuvanottoaikaan kummankin vaunun kuorma oli 20 tn |
|
| 17.03.2014 14:42 | Kari Haapakangas: | Ilmeisesti sitä ollaan nostamassa vaunuun, ei vaunusta. Tykin alkuperäinen (tai tuleva, varmahan ei voi olla) sijaintipaikka lienee kuvan ulkopuolella. | |
| 17.03.2014 14:59 | Pentti Yli-Karjanmaa: | Kiitos Teppo tiedoista. | |
| 17.03.2014 20:58 | [Tunnus poistettu]: | Muutama tuonmallinen tykki löytyy Suomenlinnan valleilta nykyäänkin. Putken paino on sitä luokkaa että yhdestä putkesta tulee vaunuun täydet tonnit. Suomenlinnan lisäksi tykkejä on ollut ympäri Helsingin puolustusketjua. Putken käyttöikä on ollut lyhyt, 60-70 laukausta ja putki on ollut loppuunkäytetty. Siksi niitä on varmaan jouduttu vaihtamaankin, harjoitukset on kuluttaneet putkia loppuun. | |
| 17.03.2014 21:11 | Joni Lahti: | Kovasti todella näyttää samalta kuin Suomenlinnan Kustaanmiekan tykkien putket. Jos on samaa rotua, kysymyksessä on Kruppin lisenssillä Permin terästehtaalla joskus 1870-luvun lopulla tehty 11 tuuman putki. | |
| 17.03.2014 23:52 | Heikki Kannosto: | Oo! | |
| 18.03.2014 10:48 | Joni Lahti: | Tarkkaan ottaen tämän rannikkokanuunan putken väljyyskaliberi on 279 mm (n. 11 tuumaa) ja pituuskaliberi 22. Tämä on joko mallia 1867 tai 1877 (280 RK 77?). Ase toimi mustalla ruudilla ja sen käyttö oli hankalaa ja perin tehotonta. Tulinopeus oli vain 2 laukasta kolmessa minuutissa. Putki on siivottava palojätteistä jokaisen laukauksen jälkeen. Myös kuumeneminen hidasti toimia. Suurin kantama oli vain 8,5 km ja kranaatin paino 245,7 kg. Kuvassa on siis vain putki. Mukana ei ole lukkoa eikä tietenkään tykin kehtoa tai muita osia. Ajan tykeissä ei ollut varsinaisia hidastimia rekyylin hallintaan. Asia ratkaistiin linnoituksessa ns. mäkihidastimella, jossa putki peräytyi teräspyörillä loivaan yläkäkeen. Putki palautui sitten painovoiman ansiosta. Aivan toimivaa tekniikkaa. Erään lähteen mukaan venäläiset siirsivät sodan alettua näitä tykkejä maarintamille. Mihin, sitä ei lähde tiedä. Tässä voi olla kysymys juuri tällaisesta siirrosta. Toisaalta epäilen tätä ajatusta, sillä tykkien kehdot olisi pitänyt kuljettaa mukana tai paikalle olisi pitänyt rakentaa joki muu ratkaisu. Tämä tykkimalli oli kehitetty Kruppin laivatykistä, joten voi olla, että näitä muita ratkaisua on ollutkin. |
|
| 18.03.2014 13:52 | Heikki Jalonen: | Eikös tuolla seuraavassa vaunussa juurikin ole tämmöisen tykin lavetti? Venäläisethän rakensivat (paniikinomaisella) kiireellä ns. Pietari Suuren merilinnoitusta v. 1914 lähtien, johon ketjuun kuului suuri joukko aikansa huippumoderneja pattereita. Esim. Helsingin Kuivasaari (2 x 305 O-merikanuunaa) kuului näihin. Olisiko tässä kyseessä vanhentuneen kaluston poissiirto jonnekin valtakunnan vähemmän tärkeille (lue: kauempana Saksasta oleville) alueille? Tai ehkä jopa romuksi tai uusien putkien raaka-aineeksi? Venäjän-Japanin-sota (1904-05) osoitti melko kovakouraisen kouriintuntuvasti Venäläisille tämän vanhentuneen kaluston arvon, joten niitä tuskin sijoitettiin enää mihinkään ensilinjan tehtäviin. Kuvassa näkyy myös suuri kasa kiskoja. Ehkä nuo kiskot ovat olleet tarpeeseen noiden vanhojen pattereiden purussa? |
|
| 18.03.2014 17:54 | Joni Lahti: | Onhan siellä se kehto tai lavetti, johon tuo putki on jossakin istutetettu! Pietari Suuren merilinnoitus oli mahtava järjestelmä rautateineen. Systeemissä käytettiin 750 mm ratoja (ainakin suurimmaksi osaksi). Vyöhyke kiersi Suomenlahtea Ahvenmaalta aina Tallinnan edustan saarille. Hyvän kuvan saa Tallinnan raiteistosta noilta ajoilata kuvasta http://vaunut.org/kuva/36035 Raiteisto käsitti 1524 mm radat, kaperaiteiset 750 mm radat sekä merkittävän linnoitusraiteiston, sekin 750 mm. |
|
| 19.03.2014 13:30 | Heikki Jalonen: | Eikös tämä Rautatiemuseon Leenakin (Vk4 68) astunut uutena palvelukseen juuri samalle linnoitusketjulle, Inon linnoituksen työmaalle? | |
| 19.03.2014 14:51 | [Tunnus poistettu]: | Tuon lavetin ja putken mallista päätellen tuo olis ehkä 11 tuumanen eli 280 RK 77. Nuo kaksi numeroa tulevat mallista 1877. Yhdeksän tuumasen lavetti on malliltaan loivempi. Jos tuo on yhdeksäntuumanen on putken paino 15,235 tonnia, jos 11 tuumanen, painoa putkella on 26,890 tonnia, eli erikoiskuljetus. Vahva rannikkotykistö oli keisarilta mainio lahja nuorelle Suomelle. Onhan niissä Suomenlinnan tykeissä ainakin osassa hidastinsylinteri siellä lavetin alla. | |
| 19.03.2014 18:59 | Kari Haapakangas: | Veikkaisin kyllä, että punalippuisen laivaston amiraalit eivät olleet yhtä ihastuneita keisarillisesta lahjasta. Vaikka tehtävänsähän se puolikaskin linnoitus (toinen puolikas oli Virossa, ja sille sitten kävi kuten kävi) täytti. Esti paitsi liikenteen Suomenlahdelle, myös Suomenlahdelta. | |
| 19.03.2014 19:49 | [Tunnus poistettu]: | Pukkio ja Kirkonmaa estivät ei toivotun vierailun Kymenlaakson rannikolle 1940 keväällä. Edesmennyt lähinaapurini oli Pukkiossa toisella 8 tuuman Canetilla suuntaajana. Kertoi että heidän käyttämänsä ruuti oli vuodelta 1880, siis 60 vuotta vanhaa, mutta toimi mainiosti. Suosittelen kirjaa Talvisodan Jäinen Loppunäytös. Kirjassa kerrotut tapahtumat on ohitettu monessa historian kirjassa. |