19.07.2012 / Pori (uusi)
19.07.2012 Sarjansa kuopus Porissa.Eli kertokaapas te viisaammat, että onko ihan yleinen käytäntö laittaa deeverit aina liekaan kun ne ovat paussilla? Tällä ajan takaa sitä, että ainakin autopuolella ei ole hyväksi pitää kalustoa jatkuvasti lämmityksessä, siinä saattaa kone kulua loppuun ennen aikojaan. Ellei lämmitystä ole sitten ajastettu. ”Kesäporilaisena”sitä on tullut katseltua ja ihmeteltyä, kuten tässäkin kuvassa, oli noin 30asteen helle ja piuha oli kiinni.
Kommentit
| 03.04.2014 19:58 | [Tunnus poistettu]: | Eipä niitä vuoronvaihtoon yms. pienemmille paussille ollu tapana liekaan laittaa varsinkaan kesäaikaan. Kylmällä säällä oli eri juttu, varsinkin kun jäähdytysnesteenä oli pelkkä vesi. Akkujen varaustilan takia niitä pidettiin kyllä roikassa jos oli pitempi seisokki. Toisaalta, jos kone seisoo kauan ja akkuja ladataan jatkuvasti se saattaa kuivattaa akut. Joillakin koneilla oli tapana alkaa hukata kylmänä jäähdytysnestettä (vettä). Päämoottorin sylinterinkannet ovat senverran massiivisia että lämmönvaihtelusta aiheutuva metallin eläminen aiheutti vuotoja. Vettä saattoi valua sylintereihinkin, siksi moottori piti paaksata ennen käynnistystä. Paaksaus tarkoittaa toimenpidettä jossa avataan sylinterien kansissa olevat paaksausventtiilit ja moottoria pyöritetään paaksauskangella ympäri vähintään kaksi kierrosta. Tällöin sylintereissä mahdollisesti oleva vesi tursui ulos paaksausventtiileistä. Päämoottoria ei saanut käynnistää alle 50 asteen lämpötilassa. Nykyisin on hyvät kannentiivisteet eikä vuotoja ole. Jäähdytysnestekin on glygooliseosta. Tais nyt karata vähän kauas kysymyksestä. :-( | |
| 03.04.2014 20:24 | Markku Blomgren: | Kysytään nyt taas: tapahtuuko päämoottorin käynnistys sähköstartilla vaiko paineilmalla? Muistelen vain, että kun sitä käynnistetään kuuluu sellainen paineilmalle tyypillinen purkaus/sihaus tai jotain sinne päin... | |
| 03.04.2014 20:27 | Tuomo Ala-Keturi: | Eikös tuo paineilmalla käynnisty. | |
| 03.04.2014 20:34 | [Tunnus poistettu]: | Paineilmalla se käynnistyy. Vauhtipyörällä on hammaskehä aivan kuten autoissakin. Starttimoottori saa käyttövoimansa paineilmasta. Aika kuuluvasti MGO huokaisee käynnistettäessä. | |
| 03.04.2014 20:40 | Tuomo Ala-Keturi: | Ennen päämoottorin käynnistystä pitää tietenkin käynnistää apumoottori joka pyörittää kompuraa, ja kun ilmanpaine on riittävä voidaan päämoottori käynnistää. Mutta näissähän on kolmaskin kone, eli webaston kone. Ja siitä tulikin mieleeni kysymys, eli kuinka paljon webastoa yleensä tarvitaan ja käytetään jos nämä voidaan laittaa aina piuhaan? | |
| 03.04.2014 21:05 | [Tunnus poistettu]: | Webastoa varten ei ole omaa moottoria vaan se toimii joko sähköliitännästä otettavalla sähköllä tai kompressorin moottorin käyttämän generaattorin sähköllä. Aikoinaan oli 27 alkavilla numeroilla olevissa vetureissa höyrynkehitin. Se tarvitsi öljypolttimelle 220 voltin vaihtovirtaa. Tuon vaihtovirran tuottamiseen oli yksisylinterinen Petter moottori joka käytti 220 voltin vaihtovirtageneraattoria. Nykyisin höyrynkehittimet on kai poistettu kaikista vetureista. Noiden höyrynkehittimien höyryä käytettiin pikajunien lämmitykseen. Muutamassa veturissa oli kunnossaoleva höyrynkehitin vielä 80-luvulla. Niiden höyryä käytti rataosasto tunneleihin muodostuneen jään sulatukseen. Sähkölämmitys riittää pitämään veturin lämpimänä 15-20 asteen pakkasellakin. | |
| 03.04.2014 21:18 | Tuomo Ala-Keturi: | Tämä selvensi paljon, sillä muistan että näissä 2700 sarjan koneissa oli konepellin päällä yksi ylimääräinen pakoputki, jota ei enää ole. Ja olihan niissä se vesiluukkukin sitä hörynkehitintä varten. Ja tuo paaksauskin oli ihan uusia asia minulle. Kiitokset Antille asiantuntevista tiedoista! |
|
| 04.04.2014 00:53 | Jorma Toivonen: | Onneksi täällä "etelässä" ei tarvinnut taistella noiden Claytonien kanssa. Ainoa tapaaminen tuon laitteen (toimivan) kanssa oli loppuvuonna 1975 veturissa 2707 - onneksi ymmärtäväinen kuljettaja otti huolekseen Claytonin toiminnasta huolehtemisen (Riihimäellä pyöriskeli tuohon aikaan vain Psl:n Sr12:t). Melkoisen optimistisen kuvan Antti antaa Dv:n sähkölämmityksestä. Ehdoton - mielestäni - alaraja tällä "jäähtymisen hidastimella" lienee -10-asteen rajoilla (Ri:n hk:na aikoinaan muutaman vuoden). Nykyäänhän tuota ulkovarausta ei välttämättä tarvita lyhyillä seisokeilla, "laturi" on komp.moottorin yhtedessä - "peräkone" jauhaa tarvittavaa sähköä webastolle, joka pitää paikat lämpöisinä. Huom.!!! nuoret vetureiden käyttäjät - eivät ulvahtele enää voimallisesti muutamat Dv12:t käynnistyessään? |
|
| 04.04.2014 01:00 | Kimmo T. Lumirae: | Näin on Jorma juttu. Koneisiin vaihdetaan Düsterlohin startin tilalle jotain uudentyyppisiä startteja. En ole nähnyt purettuna, mutta on huomattavasti hiljaisempi, muistuttaa ison sähkömoottorin käyntiääntä. Käynnistystapahtuma on silti entisenlainen; olisiko joku tiiviimpi paineilmaturbiini vai peräti joku mäntävehje, en tiedä. | |
| 04.04.2014 20:39 | [Tunnus poistettu]: | Jorman muisti mahtaa olla terävämmmässä kunnossa. Tasaisella kelillä tietysti paremmin lämpö säilyi, hyytävillä viimakelillä jäähtyi pienemmillä pakkasilla. Webasto on aika tehokas lämmittäjä, sillä lämpenee kylmäkin kone alle tunnissa. Olkohan teho jossain 40-50 kW kantturoissa. | |
| 04.04.2014 22:35 | Jorma Toivonen: | Antti: emmeköhän kuitenkin liene eri ikäluokkaa? Tuskin minun muistiini on luottaminen, mutta monta yötä tuli aikoinaan "taisteltua" noiden Dv:den lämpimänäpidon kanssa. Tosin Riihimäellä ongelmia tuotti "vanhan verkon" virran syöttö. | |
| 05.04.2014 14:15 | [Tunnus poistettu]: | Suattaapa olla mutta suattaapa olla ettee ollakkaa? Iisalmessa ei ollu hk:ta vaan tp huolehti yöaikaan koneiden lämpimänä pysymisestä. Kun pakkanen kipusi 30-40 lukemiin sai ulkona olevia koneita käytellä tuon tuostakin. Tokihan niissä oli webastot mutta ei ne kaikissa toimineet. Suurimmat riesat tosin oli "etelän lämmöstä" tulleet sähkärit, ne jäätyivät joskus etteivät jarrut meinanneet irrota millään. Harvoin täytetty tenutin ei riittänyt pitämään järjestelmää sulana. Muutama vuosi tp:ssä noitten kanssa tuli nujuttua. Ulkona olevien vetureiden riesana oli vielä kylmettymisen seurauksena "alleen laskeminen". Jos oli tuollaiseen taipumusta saattoi jäähdytysnesteen lisäyssäiliö olla tyhjä eikä tallin lisäysletku ylettynyt lähellekkään. Sitten alkoi pienet veturisulkeiset koneen saamiseksi riittävän lähelle tallia jotta sai lisättyä jäähdytysnestettä. Monesti se oli smurfin lain mukaan kolmesta kolmen nipusta se keskimmäinen kone joka kuivui.Nuo temput tehtiin yksin, ei ollut muuta henkilökuntaa paikalla. Pakkasilla oli yleensä suhteellisen tyyntä ja koneiden käyttelystä syntynyt savu jäi leijailemaan tallin ympäristöön. Tahtoi tulla tallin ympäristön asukkailta negatiivissäytteistä kiitosta. | |
| 05.04.2014 19:59 | Tapio Muurinen: | Suattaapa olla niinnii että olette veteraanit ensi kuussa samalla kymmenellä. - Ei, mutta mukava lukea noita vanhoja juttuja, miten ennen taisteltiin isojen rautojen kanssa, kun luontokaan ei aina ollut ihmisen puolella. Eipä noitakaan sivullinen tavan tallaaja tietäisi, eikä kaikkia kiinnostakaan - ja hyvää vertailua kravattikaulaisille nykykuskeille, jotka mukavissa ilmastoiduissa kopeissaan joystickejä nypläävät ja tietokoneita räpläävät. | |
| 05.04.2014 21:35 | Tuomo Ala-Keturi: | Tapio tässä jo kertoikin sen mitä olin jo itsekin kertoa aiemmin. Eli on aina mukava saada keskustelua aikaan, sekä asiantuntijoiden käytännön kokemuksia näistä vanhoista dieseleistä. Kun olen itsekin enempi tällainen käytännön ihminen kuin kirjanoppinut, minua kiinnostaa ihmisläheinen tieto jota saa suoraan koneiden käyttäjiltä. Sitä kun on monenlaisten dieseleiden kanssa tehnyt hommia sekä harrastellut, niin nämä isot koneet ja niiden tekniikka kiinnostaa aina. Vaikka olenkin ollut vasta hetken rekisteröityneenä tänne, olen silti seurannut keskustelua ja lukenut monia juttuja, esim. Jorman jutut ja kuvat ovat miellyttäneet minua. Tässähän sitä samalla jaetaan tietoa tuleville polville, näistä koneista joilla on rakennettu maatatamme ansiokkaasti. |
|
| 06.04.2014 00:15 | Jorma Toivonen: | Onneksi olkoon, Antti, tulevan merkkipäiväsi johdosta (Tapion paljastus). Tokihan olen kommenteistasi havainnut, että lähes samaa ikäluokkaa olemme, kunhan yritin hieman rehvastella... Mutta perskules, samaan tahtiin ovat yölliset yksinäiset askeleemme taittuneet. Täällä "etelässä" en muista pahempia ongelmia Sr1-vetureiden kanssa olleen (kierron tiheys), toisaalta taasen Sm-kalusto useinkin lisäili hk:n askeleita (kovilla pakkasilla tosin vahvuuteen saatettiin jo ennakolta värvätä ylim. hk turvaamaan aamun Sm-lähdöt). Deevereiden ongelmat tuntuvat tutuilta (myös matalalla leijailevat pakokaasupilvet) - lisänä yhdessä vaiheessa jokayölliset kaksoistakaiskuventtiilien vuodot lähdön hetkellä (työnantaja jopa hankki mukana raahattavan "Kosanin" paikkojen sulattamiseen/rasvaisen veturin tuhoamiseen). Mutta toisaalta montaakaan työvuoroa en haluaisi vaihtaa pois, vaikka kotoa lähtiessä lämpömittarin vilkaisun perusteella jo arvasi toivottoman työntäyteisen vuoron odottavan. Kiitokset Tuomolle miellyttävästä palautteesta, tuskin nämä "vanhusten jaaritukset" muita kiinnostanevat... |
|
| 06.04.2014 03:01 | Esa Keski-Petäjä: | Jorma ja Antti: vanhojen aikojen muistelut kiinnostaa aina, kiitos molemmille. | |
| 06.04.2014 17:18 | [Tunnus poistettu]: | Kiitän etukäteisistä onnitteluista. Olen tutkiskellut joko korvantaukset alkaisi kuivumaan. Viisi vuotta sitten aikuistuin senverran että tuli aikuisiän migreeni ja sen myötä meni veturin ajolupa. Tuohon ulkohommaan tuli vielä sellainen mukava lisämauste kun VR yhtiöityi ja kiinteistöpuoli alkoi periä konepuolelta vuokraa veturitallien käytöstä. Tuon seurauksena konepuoli vuokrasi vain muutaman pilttuun käyttöönsä ja vetureita alettiin säilyttämään ulkona. Tuo Jorman mainitsema 11kg Kosani pelasti muutaman kerran sähkärin "elämälle" ettei IC junaa tarvinnut lähettää Valakolla liikenteeseen. Punaisissa vaunuissa olis muilla dieseleillä tullut vilu. | |
| 07.04.2014 06:42 | Petri Nummijoki: | Kyllähän sitä mieluiten lukee muisteluita nimenomaan oikeasta elämästä eikä mitään legendoja. |