25.04.2014 Muuramen asetinlaitehuone puuston keskellä. Rakennuksesta ohjataan Muuramen junakohtauspaikan toimintaa Ganz Domino 55 -releasetinlaitteella. Saakoskella on samanlainen.
30.04.2014 03:12 | Eljas Pölhö: | Kiitos Jimi! Minä pidän dokumentinomaisisista kuvista. Näitä seuraamalla voin seurata kehitystä omiin tiedostoihini verraten. Nykyisessä työssäni näen kuinka monenlaisista asioista junaharrastajat voivat olla kiinnostuneita, mutta se on eri juttu. Se tavallisin näkymä on usein se vaikein haalittava esimerkiksi kirjoihin! | |
30.04.2014 07:56 | Jimi Lappalainen: | Kiitos sinullekin kommentista, Eljas! Minäkin pidän. Olet kyllä aivan oikeassa :) | |
30.04.2014 18:04 | Jouni Hytönen: | Muurame oli miehitetty aina kevääseen 1991 saakka, jolloin kauko-ohjaus näillä laitteilla otettiin käyttöön. Siihen saakka Muuramessa oli varmistuslukko- ja opastinturvalaitos. Junasuorittaja istui kuitenkin tässä rakennuksessa. Saakoskella on samanlainen. | |
30.04.2014 18:49 | Lasse Hinkkanen: | Nämä olivat alun perin vain betonitiilestä tehtyjä kulmikkaita bunkkereita. Myöhemmin niihin tehtiin harjakatto ja seinät pellitettiin. Joku tarina kertoo että Rakennusmestari oli tilannut liian lyhyet kattopellit ja ne laitettiin seiniin. Voi olla pelkkä huulikin. | |
30.04.2014 19:23 | Lasse Hinkkanen: | Jouni, kun Ganz-asetinlaitteet valmistuivat oli Muurame ja Saakoski miehitettyjä junakohtauksien takia vielä pitkään. Suojastuksen valmistumiseen asti nämä liikennepaikat olivat miehitettyjä kyseisinä aikoina. Suojastuksen valmistuttua kohta myös kauko-ohjaus otettiin käyttöön. Suojastuksen käyttöönottoa viivästytti se, että suojastus oli tilattu vanhaa suojastusopastinjärjestelmää varten ja se kuitenkin haluttiin uuden opastinjärjestelmän mukaiseksi. Jouduttiin kaapeloimaan esiopastimet ja myöskin asentamaan ne. Lisäksi Ganz joutui toimittamaan uudet laitteet niitä varten. Pääopastimien releryhmät ovat vieläkin samat, vaikkakin vähän "räätälöityjä". |
|
30.04.2014 19:56 | Jouni Hytönen: | Muistan, että maastoon jo asennetut suojastusopastimet vaihdettiin uuden järjestelmän mukaisiksi pääopastimiksi ennen kuin ne ehtivät olla päivääkään käytössä. Muistini taitaa pätkiä, Jyväskylän tietokoneasetinlaite otettiin käyttöön keväällä 1991, mutta menikös tuon kauko-ohjauksen ja suojastuksen käyttöönotto aina vuoden 1994 syksyyn? | |
03.05.2014 12:59 | Pekka V. Puhakka: | Kyllä kauko-ohjaus ja linjasuojastus oli käytössä jo aiemmin kuin 1994. Kävin Tampereen ohjauskeskusessa ensimmäisen kerran joskus vuosien 1991 ja 1993 välillä ja silloin Siemensin toimittama ZUS kauko-ohjausjärjestelmä ohjaus- ja ilmaisintauluineen oli jo käytössä ja sillä ohjattiin (Ov)-(Jy) väli kokonaisuudessaan. Tarkempaa vuotta en tähän hätään muista. | |
03.05.2014 13:31 | Jouni Hytönen: | Korjaan edellistä kommenttiani: olivathan ne vanhat suojastusopastimet todella käytössä sen pari-kolme vuotta. Viimeinen suojastusopastin ennen Jyväskylää ei ollut päivääkään käytössä ennen kuin se vaihdettiin kaksivaloiseksi pääopastimeksi. | |
03.05.2014 22:20 | Lasse Hinkkanen: | Kun Jyväskylän tietokoneasetinlaite otettiin 1991 käyttöön jouduttiin Keljoon rakentamaan tilapäinen Salama-asetinlaite, juuri tämän suojastuksen puutumisen takia. Vanhan miehen muisti voi pätkiä, mutta en muista varsinaisten suojastusopastimien olleen käytössä ollenkaan. Kauko-ohjattu rata on aina suojastettu, joten näiden järjestelmien käyttöönotot liittyivät toisiinsa. | |
04.05.2014 13:05 | Kimmo T. Lumirae: | Vanhanmallisia suojastusopastimia oli mainitulla välillä käytössä, mutta vuosiluvusta ei ole tarkkaa muistikuvaa. Asetinlaitteesta / kauko-ohjauksesta puhuttaessa puhuttiin Ganzin laitteista, joihin ei sitten myöhemmin saanut varaosia, mutta nämä ovat kahvipöytäpuheita, jotka joko tukevat tai sekoittavat turvalaitealan asiantuntijoiden historian käsitystä :o} | |
04.05.2014 22:51 | Lasse Hinkkanen: | Ganziin saatiin varaosia viimeksi 2010 aikamoinen määrä, sekä Jämsän radalle että rantaradalle. Unkarilaiset kävivät tutustumassa näihin paikkoihin niin Jämsässä kuin Iisalmessakin, taisivat käydä rantaradallakin. Ganzin reletekniikan tehdas oli kyllä välillä suljettu, koska hekin olivat vaihtaneet tuotantoaan elektronisiin turvalaitteisiin. Heillä kuitenkin oli valmius käynnistää vanha tehdas, kun saivat tarpeeksi ison tilauksen. | |
05.05.2014 00:23 | Pekka V. Puhakka: | Kun Siemensin ehdin jo mainita niin selvennettäköön että asetinlaitteet ja suojastus: Ganz. Kauko-ohjaus: Siemens. | |
05.05.2014 00:46 | Niila Heikkilä: | Orivesi-Jyväskylä välin Ganz taisi olla alusta saakka erilainen kuin Kuopio-Iisalmi siltä osin että suojastuksen alkuopastimet oli korvattu vastuksilla. Vai muistaako Lasse purettiinko alkuopastimet pois muutostöiden yhteydessä? | |
05.05.2014 01:12 | Jouni Hytönen: | Nyt täytyy kyllä ensi tilassa katsoa omiakin kuvia läpi, kun muisti näyttää tällä tavalla 20 vuodessa haalistuvan. :) | |
05.05.2014 11:33 | Lasse Hinkkanen: | Niila kyllä alkuopastimet purettiin pois, paitsi Saakosken pohjoispäästä Lahdenvuoren tunnelin takia. Raudanlahdessa, jossa ei ollut ratapihaa suojastuksen pääopastimet oli kytketty releryhmiin kuten alkuopastimet. En tunne Kuopio-Iisalmi väliä, mutta käsittääkseni releryhmät olivat samoja kuin Jämsän radalla. Rantaradalle oli tilattu uuden opastinjärjestelmän mukaiset ryhmät, niitä tuli vahingossa meillekin joten lähetimme ne eteläsuomeen. |
|
05.05.2014 14:29 | Jouni Hytönen: | Suojastusopastin, joka ei ollut koskaan käytössä ennen purkuaan, sijaitsi Paasivuoren ja Keljonkangas I:n tunneleiden välillä Jyväskylään päin. Onko teillä tuosta muistikuvaa? Kävin paikalla muistaakseni syksyllä 1990 ja otin kuvan siitä. | |
05.05.2014 20:34 | Lasse Hinkkanen: | Kyllähän siinä Sääksjärven kohdalla on tolppa vieläkin. Muisti palailee pätkittäin, joten suojastus taisi olla käytössä vanhalla järjestelmällä jonkin aikaa. Sitä alettiin kuitenkin heti muuttamaan uuteen, kun kaapelointi oli tehty. Suojastus oli pois käytöstä liikennepaikkaväli kerrallaan, sen ajan kun uusi järjestelmä saatiin käyttöön sillä välillä. Liikennepaikkojen väli oli kerrallaan suojastettu siirrettävällä akselinlaskentajärjestelmällä, jota vietiin asemalta toiselle. Tuo akselilaskenta oli samaa laitteistoa kuin Parkanon radalla ennen, eli ferriittirenkaisiin perustuvaa digitaalitekniikkaa. |