02.06.1971 / Nokian paperitehdas, Nokia

02.06.1971 Ardelt-nosturit valmistautuvat PK IX Yankee-sylinterin nostoon. Etummainen on no 15 ja takimmainen muistaakseni 16. Ihan samanlaiset kumminkin. Kuva on otettu noin 60 m korkeudesta sellutehtaan katolta. Nykyään muut paitsi vasemmanpuolisin varastolle menevä raide on purettu. En (vielä) löytänyt väridiasarjaani aiheesta, mutta sanoisin nostovarren värin olleen kellertävä beessi. Kunhan löydän, saadaan tarkempi määritelmä. Taustalla kumitehtaan uudempi varasto. Veturi on muistaakseni Vv15.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Nokia (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Nokian paperitehdas

Kuvaaja: Reino Kalliomäki
Lisätty: 28.05.2014 00:30

Muu tunniste
Sekalaiset: Ilmakuva
Vuodenajat: Kesä

Työkoneet
Tnk-Rto: 15, 16

28.05.2014 10:32	Ilari Eskelinen:	http://fi.wikipedia.org/wiki/Nokian_Pape​ri Vuonna 1971 valmistunut PK9 (johon jenkkisylinteri kuuluu) on edelleen Suomen suurin pehmopaperikone.
28.05.2014 12:52	Kari Suominen:	Reinolla riittää niin aiheidensa kuin kuvakulmiensakin puolesta mielenkiintoisia otoksia. Kuvassa olevat kaksi erikoisvalmisteista Jyry-Sisua ja 8-akselinen syväkuormausalusta ovat ilmeisesti paikalla siirtämässä sylinteriä rautatievaunusta lopulliseen sijoituspaikkaan tehdasalueella. Kuvassa lavetti on irtikytketty, mutta sen liikutteluhan tapahtui toisen Sisun vetäessä ja toisen työntäessä samanaikaisesti. Ne muistuttavat kovasti Kotkan Höyryvoiman 60-luvulla hankkimaa yhdistelmää ja melkein väittäisin, että yhdistelmä on Höyryvoiman kalustoa, sillä näitä Sisuja ei monia kappaleita valmistettu. Onko vielä muistikuvaa eli voitko Reino vahvistaa tai kumota, että oliko yhdistelmä Höyryvoiman, vai kohdistuiko harrastajan silloinen mielenkiinto vain rautatiekalustoon.
28.05.2014 15:19	Heikki Kannosto:	Ohhohhoo!
28.05.2014 17:25	Kimmo T. Lumirae:	Siinä on pelkästään VR:läisiä niin että päät yhteen kolisevat: on vaihtotyöhenkilökunta ja veturimiehistö, kaksi nosturia miehistöineen ja joku isojen nostojen erityismies tai jomman kumman tehtaan edustaja mahdollisine juoksupoikineen. Paljon hupia antaa myös parkkipaikan autojen katselu ja tunnistaminen. Isoista nostureista, siis VR:n Ardelteista ei ole värikuvia juurikaan julkaista romuvarastokuvia lukuun ottamatta ja siksikin tuo värimaailma kiinnostaa.
28.05.2014 17:29	Heikki Jalonen:	Hattu päästä. On hieno kuva ja ainutlaatuinen tilanne taltioituna, harvemmin tätä työn touhua muistettiin tai ehdittiin kuvaamaan. Vastaavia vetoauto-lavetti-työntöauto-yhdistelmiä oli useammilla toimijoilla, kaikille kuitenkin yhteinen nimittäjä oli sähkön kehitys ja jakelu. Imatran Voimalla oli Scammel-parin voimin liikkuva yhdistelmä jo 1950-luvulla (ehkä 1952 alkaen, vaatii tarkistamista). Sen lavetti oli "vain" 2+2-akselinen. Ja kovakumirenkailla. Melkoinen tientuhooja, siis. Kemijoki Oy hankki oman yhdistelmänsä noin vuonna 1962. Siinä oli vetokoneina huomattavan erikoiset ja suurikokoiset erikois-Sisut, joiden ulkonäkö poikkesi tavallisista Sisuista huomattavasti. Tuossa kuvassa näkyvä yhdistelmä ei ole kumpikaan edellä mainituista. Myöskään se ei ole Kuljetusliike Sallisen yhdistelmä, sen veto- ja työntöautoina olivat aluksi Tatrat, sittemmin Magirukset. Nuo vetoautot ovat selvästi 6x6 Sisuja, Jyry-lajia. Mielenkiintoista olisi tietysti spekuloida mitä vakuutusyhtiölle olisi selitetty, jos jenkkisylinteri olisi nostossa päässyt karkuteille ja siinä mennessään jyrännyt tuosta parkkipaikalta vaikkapa kolme Kuplaa, yhden Mailerin ja yhden Saappaan aivan lattanaksi...
28.05.2014 18:56	Kimmo T. Lumirae:	Siis 6 x 6 -Jyry-Sisuja; onkohan niissä ollut joku erikoinen alennusvaihteisto noihin hommiin vai tuleeko se jo jokapyörävetoisuuden mukana? Voisi kuvitella, että tuollaisen kuorman kanssa matkavauhti ei päätä huimaa.
28.05.2014 19:29	Tommi K Hakala:	http://fi.wikipedia.org/wiki/Sisu_K-50SS Tuossa siitä ainoaksi kappaleeksi jääneeksi lavetinveturista.
28.05.2014 20:39	Reino Kalliomäki:	Näiden mustavalkoisten jälkeen otin muutamia väridioja. Ehkä niistä löytyy kuvia autoistakin. Olematon on kuvieni arkistointijärjestys, oma vikani, olen etsinyt niitä viikon vapaat hetket.
28.05.2014 20:55	Tommi K Hakala:	Tästä kuvasta tuleekin varmaan suosituin wanhojen autojen bongauskuva vorgissa?
28.05.2014 21:11	Kimmo T. Lumirae:	Kiitos, Tommi. Eli Kemijoki Oy:llä oli vain yksi, mutta sitäkin erikoisempi lavetinvetäjä. Ja vaihteistolle teho kulkee momentinmuuntimen kautta eli periaatteessa portaaton vaihteisto välityssuhteen kierrosten sisäpuolella, toimii työkoneissa ja vetureissa.
28.05.2014 21:30	Tommi K Hakala:	Muistan tuon erikoisen sisun siitä, että sitä esiteltiin vanhassa 60-70 lukujen vaihteen "Maanrakennuskoneet ja laitteet"-kirjassa, jota kävin lueskelemassa Mäntän kirjastossa. Se olisi tosi mielenkiintoinen opus saada käsiin jostain antikvariaatista...
28.05.2014 22:21	Heikki Kannosto:	Saahan sen kaukolainana lähimmän kirjastonkin kautta - samalla vinkiksi kaikille muille jotka eivät syystä tai toisesta tätä palvelumuotoa vielä tunne. Kaukolainasta peritään maksu mutta se on lähinnä nimellinen; ainakin silloin kun viimeksi itse tilasin maksu ei ollut edes postikulujen vertainen.
28.05.2014 23:19	Janne Peltola:	Noita raskaimpia Jyry-Sisuja on ilmeisesti ollut ainakin kahta eri sorttia. Tai sitten tuo yksi erikoisvalmisteinen ja tuo toinen kuvassa oleva on tavallinen Jyry-Sisu. Perustelut: 1) Kuvassa on kaksi Jyry-Sisua, mutta Kemijoki Oy kuuluu tilanneen vain yhden erikoisvalmisteisen. 2) Kuvaa kun tarkemmin katsoo, niin nuo Sisut näyttävät erilaisilta. 3) Kumpikaan kuvan Jyry-Sisuista ei näytä akselien sijoituksensa puolesta samalta, kuin tässä kuvassa: http://gallery.kuukuna.net/gallery3/var/​resizes/Raskaampaa-automobiilikalustoa/S​isu_K_50_1961.jpg?m=1307600896 ja 4) RIL:n (Suomen Rakennusinsiöörien Liitto) kirjassa "Rakennuskoneet" vuodelta 1972 on kuva jonkin sortin muuntajan tms. kuljetuksesta, vetäjinä 2 x Sisu K-50 ja lavettina:"saksalainen Scheuerie-valmisteinen, palasiin jaettava kuljetuslavetti."
28.05.2014 23:46	Kimmo T. Lumirae:	Eli on täysin mahdollista, että näistä ei kumpikaan ole tuon Kemijoki Oy:n Sisu, josta linkkaamasi kuva on, vaan kuvassa on kaksi toisistaan hieman poikkeavaa Jyry-Sisua, ovatko sitten 6 x 6 vai mitä lienevät. Mutta eikö juuri Sisu K-50 ollut Sisu K-50SS ja niitä oli vain yksi; ei siis voinut olla kahta lavettia vetämässä mainitsemassasi kirjassa? (Tietoa puuttuu mutta nyt tässä lähteet ovat hieman ristiriitaiset).
29.05.2014 00:09	Kari Suominen:	Tommin linkittämä Sisu K-50 on täysin uniikki rakennelma ja yhtenevyytenä tämän kuvan Sisuihin on lähinnä vain käyttötarkoitus ja vetotapa. Nämä perustuvat varsin pitkälle ihan perussisuihin, vaikka harvinaisempia ovatkin. Moottoreina on luultavammin Leylandin vapaasti hengittävät moottorit, joista tehoa irtoaa noin 200 hv. Nokan kulmikkuudesta voi päätellä, että autot ovat ns. Tropical -malleja eli niissä on tavallista suuremmat jäähdyttimet, jollaisia asennettiin Sisun kuumiin maihin toimitettuihin vientimalleihin. Lepokitkan voittamisen jälkeen seuraava haaste kun tällaiselle kalustolle työtehtävissä on juuri Kimmon mainitsema hidas matkanopeus, eli moottorin ja vaihteiston lämpiäminen raskaan kuorman vedossa jäähdyttävän ajoviiman puuttuessa. Ongelmaa poistetaan suuremmilla jäähdyttäjillä ja myös erillisillä lisälauhduttimilla, joissa hydrauliset tai sähköiset tuulettimet huolehtivat riittävästä ilmavirrasta. Mainitsemani moottorin teho (n. 200 hv) voi kuulostaa todella vaatimattomalta, kun nykyisin jakeluautojenkin tehot saattavat olla liki 300 hv luokkaa. Näiden autojen ollessa uusia 60-luvun alussa tällaisia 200 hv tehoja pidettiin kuitenkin varsin kovina ja tällaisia autoja todella järeinä.
29.05.2014 00:55	Jari Kuusinen:	Kari epäili jo kuvan toisessa kommentissa kyseessä olevan Kotkan Höyryvoiman Jyry-Sisu K-42 vm. 1964 -kaksikon, mikä lienee oikein: http://gallery.kuukuna.net/gallery3/inde​x.php/Raskaskalustoa-merkeitt_in/album32​/Kotkan_H_yryvoiman_Sisut_kiskomassa_mel​koista_taakkaa_huomaa_vahvistettu_tie Yhdistelmästä löytyy kaksi kuvaa myös vanhemmasta "Sisu-raamatusta" kuvatekstillä "Molemmissa Sisuissa on tehoa 200 hevosvoimaa, alustan oma paino 35 tonnia, koko kuljetusyksikön pituus 40,20 metriä, kuormauskyky 125 tonnia ja rengasmäärä huikat 52 kappaletta. Kuljetusnopeus on noin 7-8 km/tunnissa."
29.05.2014 01:09	Heikki Jalonen:	Tommi K, hyvä että olit hereillä, tämä oli hyvä tarkennus: K-50 mallia on tosiaan tehty vain 1 kpl. Se on halukkaiden katseltavana Oulun Automuseossa. Ajokuntoisena. Kuvan Jyryt ovat 6x6 mallia, etupyörän napa paljastaa, iso mötti. Reinon kuva on kiitettävän skarppi - lienetkö hilannut sellukeittiön katolle jalustankin? Ja 6x6-mallissa on tietty jakovaihteiston yhteydessä myös alennusvaihteisto tavalliseen tapaan. Siis myös verkkaisempiakin numeroita löytyy. Mutta kovasta rautarataslaatikosta, muuntimet taisivat tuolloin olla vasta noiden K-50 tapaisten ihmeiden erikoisuuksia. Katselin tuota K-50 Sisua vähän tarkemmin Kemijärvellä v. 2006. Sen runko ja muut mittasuhteet ovat aivan eri planeetoilta kuin tavallisten kuorma-autojen. Lähinnä mieleen tuli Henricsen-nosturialusta-auto - tai levykehyksinen veturi. Oi noita aikoja - kuvassa on enemmän polkupyöriä parkissa kuin autoja. Niille oli silloin omat katoksensa. Vähät autot taas joutivat olla taivasalla...
29.05.2014 10:23	Tommi K Hakala:	Onko erikoiskuljetusvaunu jollain hakkeen tai katkottujen pölkkyjen vastaanottoraiteella, sillä vieressä on kolakuljettimellinen kourusto?
29.05.2014 10:42	Kari Haapakangas:	Mutta autolla pääsi kuitenkin lähemmäksi tehdasta. Toisilla on kuntoa, toisilla taas rahaa ;)
29.05.2014 10:45	Tommi K Hakala:	On huomioitava, että tohon aikaan paperitehtaiden työntekijöiden palkkaus oli normaalia tehdastyötä vastaavaa, eli ei mitään valtavaa. Elintason nousun näki Mäntässäkin 80luvun alussa kun pyörätelineet hiljenivät ja parkkipaikat laajenivat. Auto ei ollut itsestään selvyys kaikissa perheissä 70luvulla.
29.05.2014 14:33	Pasi Utriainen:	Sisujen jatkotarina Kotkan Höyryvoiman jälkeen olisi mielenkiintoista. Tuntuisi, että 70-luvulla kuvan Sisut kävivät auttamatta vajaatehoisiksi, sillä 60-luvun lopulla sai jo yli 250 hv:n koneita ja 70-luvun alussa yli 300 heppaisia. Lisätäänpä sen verran, että Kuusisen linkistä selvisi, että nämä myytiin joskus 80-luvulla Poriin ja ainakin toinen voisi olla vielä tallessa.
29.05.2014 14:45	Heikki Jalonen:	Aivan. Vielä 1950-luvulla moni paperitehtaan työntekijä asuikin perheineen tehtaan lähellä yhtiön asunnoissa, näppärän kävely- tai pyörämatkan päässä. Elintason parantuessa alettiin sitten rakennella omakotitaloja kuka minnekin ja tavallisesti aina vain kauemmas työpaikasta. Autosta alkoi tulla välttämättömyys työ- ja muiden matkojen tekemisessä yhä useammalle. Kehitykseen tietenkin vaikutti myös se, että metsäpuulaaki koettiin vielä noina aikoina niin varmaksi työnantajaksi, että uskallettiin ottaa lainoja taloihin, autoihin ja kesämökkeihin. Niitäkin tehtaalaiset rakentelivat paljon jo 1960-luvulla. Ja sellaisen omistajalle auto oli melkein käytännön pakko. Tehtaan "lähelle" pysäköinti on sitten vähän kaksipiippuinen - tai tehtaanpiippuinen - juttu. Pikku glauberinpölähdykset opettavat kyllä kohtuullisen kävelemisen etuja vannoutuneimmallekin autoilijalle. Tai, kuten aikoinaan eräällä jatkuvasti laajentuneella avokaivoksella: asvaltilla lojuvat pään kokoiset lentolouheet kyllä antoivat tyhmemmällekin vinkkiä, että tälle vanhalle parkkikentälle ei enää kannata autoaan jättää. Ihan ilman minkäänlaisia rajoitus- ja kieltomerkkejä...
29.05.2014 15:28	Samppa Maunuksela:	Kuplaa en mainitse, sen kaikki tuntevat kuvasta. Vasemmasta laidasta liikkeelle; "takakontti" Volvo Amazonin?, B- Kadett ja valkoinen Mersu. Keskellä aidan vieressä kuplien jälkeen B- kadett, Ford Cortina Mk3, Morris Mailer, Mersu ja Toyota Corona Mk2. Edessä keskellä lähtöä tekee ehkä oudoin lintu näistä, varma en ole, mutta voisi olla Simca, perustuu Ranskan Fordin malliin? Aitaa vasten Hanomag, Saab 96, joku?, B- Kadett, Escort, Toyota Crown, Escort, Mk2 Cortina, kuplien keskellä Saab 95. Viimeinen rivi, kaksi ensimmäistä ehkäpä etuveto- Taunuksia, 12/15M?, Volga, joku pikkuauto?, kaksi jotain, joiden luulen olevan Mosseja. Viimeinen ennen kuplaa on Austin joku. Oikeassa laidassa etummainen vaalea auto on Volvo PV 544.
29.05.2014 23:20	Reino Kalliomäki:	Autoja en tunne , mutta isäni vehje v. 63 oli amerikan vientimalli R4. Sitä pidettiin silloin autona! Tommi on oikeassa - kyse oli höyryvoimalaitoksen hake/kuorijätekuljettimesta. Kasa näkyy toisessa kuvassa. Ja niin on myös Heikki. Naapuri osti Neckar 770:sen metallihotovärillä v. 63, ja parkkeerasi sen tähän happotornin juureen. Se ruostui uskomattoman nopeasti! Kamera vain 4,5 x 6 Super Ikonta 30-luvulta, mutta tuki reunakaiteesta. Kesätyöpalkalla ostin mielestäni "hyvän" kinarin , Yashica Lynx 5000:sen, vaan on sen jälki nykyään jo kehnoa. Käytin siihen kaikki rahat, niin että nykyään usein tulee melkein tippa silmään, kun esim. kävi Pieksämäellä 1968 ja otti 2 kuvaa
30.05.2014 13:31	Heikki Jalonen:	No mutta mutta, eihän ennen sotaa tehty Zeiss Super Ikonta ole mikään "vain"... Parasta aitoa Jenalaista optiikanlaatua mitä aikanaan saatavissa oli. Taisipa linsseissäkin olla jo T-pinnoite jo 1935 eteenpäin. Loistokamera niin kauan kuin palkeet pitivät. Ja mustavalkofilmi: edelleen sen säilyvyys ja stabiliteetti on omaa luokkaansa, tässäkin kuvassa sen taas kerran näemme.
06.06.2014 12:27	Jari Ala-Ilomäki:	Mainitussa Sisu-raamatussa (Helge Nygren: Sisu Suomen ja maailman maanteillä) kuvateksti kertoo tosiaan autojen tehoksi 200 hv. Kirjan takaosan luettelossa (jossa siinäkin näkyy joitain virheitä) K-42:n tehoksi mainitaan 210 hv, mikä on Leyland O.680 Power Plus -moottorille valmistajan ilmoittama. Mielenkiintoinen kuva!
09.10.2014 17:50	Markku Knuutti:	Ja tämä kaikki hyvinkin 20 metriä syvään soramonttuun , joka aikojen alussa lapiotyönä tehty!! JEAH
04.08.2016 11:16	Kari Suominen:	http://siiri.tampere.fi/displayObject.do​?uri=http://www.profium.com/archive/Arch​ivedObject-1A5C6EF7-73EC-8A55-E035-20672​D01A42B

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!