??.06.1971 / Nokia
??.06.1971 Muistaakseni paperikoneen no IX kuivaussylinteri saapui mukanaan VR:n molemmat höyry-Ardeltit. Kuvia seuraavan päivän nosto-operaatiosta myöhemmin, ei kun on jo myöhä.
Kommentit
| 26.05.2014 00:17 | Tapio Muurinen: | Sylinteri tuli Yhdysvalloista ms Finnforestilla ensin Hanasaareen, josta proomulla Raumalle. Rautatiekuljetus vaati muutamin paikoin radansiirtoja ja alentamisia. Sylinterin paino 123 t. | |
| 26.05.2014 14:48 | Reino Kalliomäki: | Tämä oli vielä kasvun aikaa Nokialla. 80-luvulla pehmopaperin tuotanto kasvoi saavuttaen maailman kakkostilan 165000 t / vuosi. Koskapa muutakin liikennettä oli, niin raiteilla riitti liikennettä. Mutta 80-luvulla alkoi myös henkilöstön vähentäminen, ja Nokian keskittyessä muualle, myytiin tehdas James River - yhtiölle v. 1989 (myöhemmin Fort James Suomi Oy) ja edelleen v. 1997 Georgia Pacific Finland Oy:lle, v. 2001 Georgia Pacific Nordic Oy:lle ja nyt omistaja on ruotsalainen SCA vuodesta 2012. Ja paperikone no IX on ainoa toiminnassa, vuosikapasiteetti 52000 t. Jätepaperia siistataan ja sellua tuodaan. Autoilla. Henkilöstö on vähentynyt murto-osaan, ainakin 1200 työpaikkaa on vähentynyt. Ainakin Tervakoski Oy vähensi rajusti väkeä jo 70-luvulla. En silloin ymmärtänyt mihin ollaan menossa. Kiitos Tapio kommentista. Pieniähän nämä olivat laivoihin verrattuna. |
|
| 26.05.2014 15:41 | Tommi K Hakala: | On muuten hyvä kuva nosturista ja sen mukana kulkeneista apuvaunuista...oma tenderillinen hiiliäkin mukana. | |
| 26.05.2014 19:22 | Heikki Kannosto: | Tällaista kalustoa ei tulekaan aivan joka päivä vastaan. "Norsuri"vaunun hytti oli kaiketi punainen mutta oliko puomi vaaleanharmaa vai säiliövaunujen tapaan hopean/alumiininvärinen? | |
| 26.05.2014 19:44 | Tapio Muurinen: | Minun silmään puomi oli "kermankeltainen" niin kuin dieselvetureissa. | |
| 26.05.2014 19:51 | Tommi K Hakala: | http://www.vaunut.org/kuva/65970 Tuossa sama väreissä? | |
| 26.05.2014 21:00 | Markku Blomgren: | Pieni sievä jenkkisylinteri vai mikäköhän se ammattislangissa mahtoi olla, pelkkä 'Jenkki'? Milloinkas Nokian paperitehtaalle loppui junaliikenne? | |
| 26.05.2014 21:18 | Jorma Rauhala: | Noista Reinon mainitsemista ulkomaalaisten omistussyistä johtuen en käytä lainkaan Nokian pehmopaperia (Lotus, Emilia, Luonnonystävä jne.), kun on vaihtoehtona oikeitten suomalaisten omistaman tehtaan tuotteet Mäntästä (Serla, Lambi jne.). No jaa, yksi kääreestään haalistunut 1000 arkin Nokia Silk -pakkaus rautalankakoukkuineen 1960-luvulta on "museoituna" mökin puuceessä muistona vanhoista ajoista. | |
| 26.05.2014 21:38 | Martin Hillebard: | Jorma, Kiinalaisilla oli ennenvanhaan tapana kiinnittää erityisesti vihaamansa henkilön kuva, Kengänpohjiinsa. Jos minä vihaisin jotakin paperintuottajaa oikein kunnolla, niin ostaisin luultavasti vessapaperini juuri heidän merkkiään. Että joku viellä ylipäätään MUISTAA Nokian Silk puu ym -cee paperit! Lapsuudessani 1950 -luvulla se oli se tavallinen, ja rautalanka-koukkuineen. Minä tapasin käyttää sitä piirustuspaperina lyijykynä apuvälineenä. Sitä myytiin myös rullina. Joihin oli kuusi- seitsenvuotiaan hauska riipustaa kokonainen juna vetureineen, ja sen ajan yleisine tavaravaunuineen. |
|
| 26.05.2014 22:33 | Mikko Ketolainen: | Pieni sievä jenkkisylinteri löytyy Metsä-Boardin Äänekosken kartonkitehtaalta. Kyseessä on maailman suurin jenkkisylinteri, Ø 6.7. metriä, se tuotiin rekka-auton kyydissä kartonkitehtaan remonttityömaalle 2002. Ei olisi saatu perille ainakaan rautateitse, olisi ottanut kiinni useampaan siltaan välillä Jyväskylä-Äänekoski. Olen nähnyt kuvan, jossa edelle kuivaussylinteri on tuotu tehtaan rakennusvaiheessa junalla Äänekoskelle. Tosin se oli halkaisijaltaan nykyistä pienempi. | |
| 26.05.2014 22:54 | Jorma Rauhala: | Martti: Sain kaksi 1000 arkin Nokia Silk -toilettipaperisatsia joskus 70-luvulla Masalan aseman varmuusvarastosta. Taisivat olla mallia 60-luku ja täysin tarpeettomia, sillä kreppipaperirullat (ja Serlan PARAS) oli jo aikaa sitten keksitty. Toisen 1000 arkkia käytin etupäässä ostos/muistilappuina, sillä n. A5-kokoisen paperin karhealle puolelle pystyi hyvin kirjoittamaan kuulakärkikynällä isommatkin muistettavat asiat. Toinen on siis edelleen "pyyhkimättä", ja senaikanen Nokia-logon hauenpää kurkottelee jostain renkaasta. | |
| 27.05.2014 00:17 | Heikki Kannosto: | Muistan käyttäneeni kyseenalaista paperia Auroran sairaalan osasto 7/1:n SIRO-säiliöllisessä vesiklosetissa niin myöhään kuin keväällä 1968. | |
| 27.05.2014 01:20 | Reino Kalliomäki: | Jorma, sinulla on aarre ! PK VII valmistui 1965 (vasta), ja sillä aloitetiin pehmopaperituotanto. PK VIII aloitti tuotannon 1969. Kaikki kolme viimeistä konetta ovat Beloitin valmistamia. Aikanaan "silkkipaperia" käytettiin pääasiassa kaupoissa paketointiin - kauppiaallahan oli velvollisuus paketoida myymänsä tavara - , jotkut laittoivat kaksiväriseen paperinaruun vielä pienen puisen kantopalikan, sellaisen tupakankokoisen. Silk oli siis myynninedistysidea. Muitakin oli , muistan esim. omenankäärepaperit, kivan vihreät, joita koetettiin myydä ulkomaille, kasvinsuojeluaineella käsiteltynä, tietty. Siis varmaan WC-Silk:iä oli saatavana 60-luvun loppuun. Toinen nostureista oli tuo no 15, BOk-suurnosturin suojavaunuineen. Mutta mikä oli toisen numero? Vai oliko niitä pahuksia 3 ? Syväkuormausvaunu lienee Osf, koska Yankee-sylinteri on noinkin raskas? |
|
| 27.05.2014 13:33 | Heikki Kannosto: | Aah, paperinaru ja pakettinappula... ja verkkokassi ja jenkkikassi... ja Pantteri-salmiakki jonka askin kuva esitti itse asiassa gepardia... | |
| 27.05.2014 13:42 | Tapio Muurinen: | Kaksi noita nosturia oli. Ne tulivat Ardelt-Kruppilta v.1954. Keskeiset sijoituspaikat 1960-luvulla olivat Kouvola (Tnk-Rto 15) ja Pasila (Tnk-Rto 16). Nostureiden mukana kulki "tiivinä" pakettina lisäpainovaunu, 15:n mukana BH 060127 ja puomi-/suojavaunu BOk 070552. Kaikki oli maalattu "nosturinpunaiseksi". Eräiden yksityiskohtien mukaan (syväkuormausalustan sivu) vaunu on Ose 199540. Lähes samanlaisia olivat Osb:t 199530 ja 199531. Näiden nimellinen kantavuus oli 120 t, mutta pienet ylitykset olivat tavallisia. Osf 199550 oli erilainen, mm. korkeat laidat. |
|
| 27.05.2014 13:56 | Kimmo T. Lumirae: | Entä puomi: oliko se vaaleanharmaa, liki valkoinen, kuten saksalaisissa (Krupp-)Ardelteissa, dieselveturin beigenvärinen, kuten edellä on kirjoitettu, vai kenties keltainen, kuten nykyisissä nostureissa taitaa olla? | |
| 27.05.2014 14:02 | Olli Keski-Rahkonen: | Kimmo, vorgista löytyy lukuisia värikuvia näistä nostureista, joissa värityksen voisi olettaa olevan ainakin lähellä alkuperäistä: http://vaunut.org/kuvat/?tt=18&i1=Tnk-Rto | |
| 27.05.2014 14:35 | Heikki Kannosto: | Dieselinkeltainen alkaa vaikuttaa varteenotettavalta vaihtoehdolta - ja kuvan http://vaunut.org/kuva/91756?tt=18&i1=Tnk-Rto norsurissa puomi on peräti raidallinen. Seuraavaksi pitänee kaivaa Liliputin vanha H0-mittakaavainen norsuri laatikosta ja päivittää sekä maalaus että detaljit (Fleischmannilla oli / on suurin piirtein samanlainen). | |
| 27.05.2014 15:33 | Kimmo T. Lumirae: | Kiitos Olli, Ardeltin kuvia olenkin katsellut mutta tuolla haulla tuli aika monta uuttakin kuvaa. Ardeltin puomi ilmeisesti oli "ardeltinharmaa" ja Kirowin vastaavasti keltainen, ei ehkä niinkään dieselinkeltainen tai -kermanvärinen. Näitäkin on tuolla hyllyllä jokunen odottamassa Pajalle(tm) pääsyä :o} | |
| 27.05.2014 18:12 | Pave Saarinen: | Hanasaaressa oli voimalan vieressä kiinteä höyrynosturi , joka pystyi nostamaan 150 tonnia. Nyt kai se on purettu, koska voimalakin on lähtenyt. Nosturi lienee saanut höyrynsä suoraan voimalasta. | |
| 27.05.2014 21:23 | Kari Roininen: | Ainakin Tnk-5 nostureiden, (991.992) puomit olivat selvästi eri värisiä. Jyväskylän nosturin puomi keltaisempi,Oulun nosturissa huomattavasti vaaleampi väri. Ero näkyy selvästi kuvassa,jossa nosturit yhdessä autonosturien kanssa nostavat Dv-12 veturia järvestä lähellä Kajaania elokuussa 1976. | |
| 28.05.2014 21:50 | Mikko Ketolainen: | Löysin kaapista vuodelta 2002 olevan Äänekosken tehtaiden henkilöstölehden, jossa on juttua kartonkitehtaan sekä uudesta, että vanhasta jenkkisylinteristä. Vanha jenkkisylinteri valmistettiin Karlstadissa Keski-Ruotsissa ja kuljetettiin sieltä laivalla Vänernin ja Götän kanavan kautta Vaasaan ja sieltä junalla Äänekoskelle. Jenkkisylinterin 4.8 m läpimitta oli tuolloin suurin mahdollinen rautatiekuljetuksessa Äänekoskelle. Haalaus rautatievaunusta konelinjalle kesti syyskuussa 1965 noin viikon. Toisaalta aikaakin oli käytettävissä joustavammin - uuden koneen startti tapahtui tammikuussa 1966. Uuden jenkkisylinterin valmistus tapahtui Sandusky Walmsley nimisessä yrityksessä Boltonissa Keski-Englannissa. Jenkkisylinteri laivattiin Englannista Poriin ja kuljetettiin Äänekoskelle maanteitse. Koko kuljetusoperaatio, paikoilleen nosto, sekä asennus sujuivat perusteellisen etukäteissuunnittelun ja huolellisten valmistelutöiden myötä ilman ongelmia. Nosto-operaatiota varten konesalin kattoon tehtiin aukko. Työmaalla käytössä olleella järeällä 600 tonnin nosturilla vanhan jenkin purkunostot, sekä uuden asennus sujuivat turvallisesti ja nopeasti. Vanhan jenkin paino oli 73 tonnia ja halkaisija 4.8 metriä ja uuden paino oli 164 tonnia ja halkaisija 6.7. metriä. Eli, kokoeroa oli jonkin verran. | |
| 28.05.2014 23:56 | Reino Kalliomäki: | Kiitos faktoista , erityisesti Tapio ! Ose varmaankin, sitä mieltä olen kuvia katseltuani. Ja mukava kuulla että samanlaisa oli vaan kaksi. | |
| 29.05.2014 01:10 | Tapio Muurinen: | Samanlainen Yankee-sylinteri tuotiin Karlstadista Haminaan 8.1.1965 ruotsalaisella Etelä-Amerikan linjan ms.Vingarenilla. Sylinterin halkaisija oli 6,0 m ja paino kuljetusalustoineen 138 t. Sen sanottiin olleen silloisen maailman suurin kuivaus- ja kiillotussylinteri, mutta ennätyksen on tehty rikottaviksi. Sylinterin lopullinen sijoitus oli Inkeroisissa Tampellan uusi kartonkikone. Alukseen oli asennettu vahva erikoisnosturi, joka pystyi siirtämään sylinterin samaiseen Ose-vaunuun 199540. Seuraavana päivänä kuljetus Inkeroisiin jatkui "kävelyvauhtia" 5 km/t, sillä vaunu ei saanut yhtään heilahtaa sivusuunnassa. Jotain Ardelteista on myös kaikuharausalus "Särkän" siirrosta 17.7.1966 http://vaunut.org/sarja/2852 Lisää löytyy Resiinasta 1/2012. |