??.??.1967 / Nokian paperitehdas
??.??.1967 Tämä kartta kuvaa raiteistoa ennen uuden tehtaan rakentamista - sinne ei paljon linjoja vedettykään. Kartta perustuu osittain Lars G von Bonsdorffin historiikkiin vuodelta 1965, mutta sitä on laajennettu muista lähteistä ja haastatteluin kirjan kartan puutteiden ja siinä näkymättömien alueiden osalta. Nyt kun katson karttaa, se vaikuttaa jotenkin lapselliselta. Mutta tosissani olin , ja silloin oli kulunut vain 30 vuotta , nyt taas lisää melkein 50 . P=paperitehdas, S=sellutehdas.
Kommentit
| 01.06.2014 08:40 | Pasi Seppälä: | Hyvä kartta. Tästä saa todellisen käsityksen, kuinka laaja ja kattava raideverkko oli tehdasalueella. Todella paljon vaihteita ja pistoraiteita joka paikkaan. | |
| 01.06.2014 14:07 | Tero Korkeakoski: | Olikos Emäkoskessa vielä tuolloin voimalaitos? Melo taisi valmistua 60-luvulla? | |
| 01.06.2014 21:12 | Reino Kalliomäki: | Tero , tietääkseni Emäkoski oli ensimmäinen valtakoski, joka padottiin rannasta rantaan. Tämä tapahtui v.1913. Nokian virtahan on sama kuin Kokemäenjoki, ja Emäkosken putouskorkeus on noin 19 metriä. Esim. Tammerkoski on kaikkiaan noin 17,2 ,metriä, mutta vesimäärä noin puolet. Nokialla oli siis sähköä ylenmäärin. Siksi kai kumitehdas tuli . Toinen iso voimalaitos oli Ahvenkoski Kymijoen läntisessä haarassa , ja niin hankalaa oli sähkön markkinointi, että sähkörataa rannikkoa myöten lobattiin , ja Herttoniemen vapaasatamaa puuhattiin ( Södra Finlands E.). Kun Nokia ( siis vanha), osti Harjavallan , muodostui melkein läänin kokoinen verkkoalue Nokialta aina Paneliaan , (läh. Raumaa), missä Nokian verkko yhtyi Teollisuuden Voimaan. Nykyinen omistaja taitaa olla Vattenfall. Jatkosodan aikana desantteja lähetettiin tuhoamaan voimalaitos. Vanhat isännät lähtivät metsälle koirineen, eikä desanteilla ollut mahdollisuuden rahtuakaan. Kartasta. Viholan satama (telakka) oli yhtiön uittolaivaston tukikohta. Kertoivat radan menneen joskus sinne saakka, mutta en ole saanut vahvistusta mistään, milloin tai mistä. Toinen jännä juttu on puuspriisäiliöt. Muistitieto kertoo linjalastauksesta, ennen kuin sivuraidetta jatkettin. | |
| 02.06.2014 15:07 | Tero Korkeakoski: | Meinasin Reino siis sitä että Melon voimalaitoksen valmistuttuahan Emäkoskesta tuli tarpeeton, mahtaako patorakennelmiakaan olla enää jäljellä. Ja Harjavallan voimalaitos taitaa olla nykyään Pohjolan Voiman. | |
| 02.06.2014 22:26 | Reino Kalliomäki: | Tero, sorry - käsitin väärin. Kartanhan pitäisi kuvata vuoden 1935 tilannetta. Jokseenkin epäloogista. Valinta johtui kai siitä , että jossakin kommentissa muinoin kysyttiin tälläistä. No , Melon Syöstävän (kuten virtapaikkaa vielä 50-luvulla kutsuttiin) voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1971 , ja Nokian padon jäänteitä ruopattiin pois virtaaman tieltä vielä talvella 70/71. Siinä yhteydessä meni vanhemman Schöman hytti lyttyyn. Selvä virhe kartassa on se, että tien Turkuun viitataan menevän Huittisten pikatielle ! Toki silloin Turun- ja Porintiet menivät vielä samaan suuntaan. En tunne voimalaitosten ja verkkojen nykyomistusta. Åbo Kraft Ab ei saanut juuri mitään aikaiseksi. Työradan kaarteetkin oli tehty perättäin asetetuista vaihteista, kertoi eräs Nokian kuljettaja. | |
| 06.06.2014 09:00 | Tommi K Hakala: | Mielenkiintoista, köysirata ylittää Nokianvirran...onkos missään Suomessa enää muutoin enää käytössä teollisuuden köysirataa? Mielestäni olen sellaisen nähnyt Joensuun teollisuusalueella ihan äskettäin. | |
| 06.06.2014 14:42 | Sami Hiltunen: | Kyröskoskella Kyro Oy:lle toimitettiin aikoinaan turvetta köysirataa pitkin. (Karttalinkki: http://tinyurl.com/p6p2exa) |