??.??.1985 / Tampere asema
??.??.1985 Dv12 alkuperäinen ajopöytä. Numeroiden ja kirjaimien selitykset löytyvät kuvan takaa, joten laitan ne tähän kuvatekstiin. Pienellä varauksella tosin, sillä en osaa ottaa kantaa niiden oikeellisuuteen, koska en oikein muista tämän muun materiaalin joukosta löytyneen kuvan alkuperää. Paremmin tietävät korjatkoon, jos virheitä löytyy.
1. Vaihteiston tai moottorin lämpömittari (valintakytkin vieressä)
2. Moottorin öljynpainemittari
3. Jäähdytysveden pää- tai sivukierron lämpömittari (valintakytkin vieressä)
4. Nopeusmittari
5. Päämoottorin kierroslukumittari
6. Jarrusylinterin painemittari
7. Kaksoispainemittari
8. Aikasäiliön painemittari
9. Viheltimet (painonapit) Punainen hana soittokellon käyttöventtiili
0. Ajosuunnan merkkivalonuolet
A. Suunnanvaihtokytkin
B. Turvallisuuslaitteen painonappi
C. Tehonsäätöpyörä
D. Hiekoitusnappi
E. Suoratoimijarrun kuljettajaventtiili
Mittareiden alla vasemmalta alkaen valaistuskytkimet ja hälytysmerkkilamput (8 kpl)
Kommentit
| 02.06.2014 21:30 | Henri Heikkinen: | mikä tuo ratti on | |
| 02.06.2014 21:38 | Toni Lassila: | Tehonsäätöpyörä. | |
| 02.06.2014 21:57 | Martin Hillebard: | Tuo tapa tervehtiä ... heh-heh, Euroopassa on kuulemma äärioikeisto esiinmarssilla. okei se oli huono vitsi. Mutta kuitenkin... Vastaantuleva vempele muistuttaa myös mieleen ääri-ideologiat. No niin, kuvan tarkoitus on esitellä Dv 12 -sarjan hallintalaitteisto. |
|
| 03.06.2014 01:21 | Topi Lajunen: | Sormet lievästi harallaan, kämmen käännettynä kohti keskilinjaa, käsivarren nousukulma varsin reipas ja kyynerpääkin lienee hieman taitettuna. Sanoisin, että varsin letkeä kädennostoheilautus, eikä mikään "roomalaistervehdys". | |
| 03.06.2014 17:54 | Henri Heikkinen: | nopeuttako siinä tehonsäätöpyörässä käännetetään | |
| 03.06.2014 19:44 | Tapio Juomukkaharju: | Mahtaisiko olla sama kuljettaja joka on kuvattu Vauhtia ja voimaa kirjan (Valtionrautatiet 1862-1987)sivuilla 29-31? No, tuolla tehonsäätöpyörällä säädetään, kuten nimikin sanoo, tehoa. Siis "käsikaasu". | |
| 03.06.2014 22:41 | Kimmo T. Lumirae: | Kyllähän tuo Kassun näköinen kuljettaja on vaan tästä kulmasta paha sanoa varmaksi. Henri: tehonsäätöpyörän eli ratin asennot ovat näin: 0=moottori tyhjäkäynnillä, vaihde pois päältä. 1=moottori käy tyhjäkäyntikierroslukua eli noin 700 r/min, hydraulisen vaihteiston eli virtausvaihteiston ykkösvaihde on osittain täytettynä, tehoa välittyy ehkä pari-kolmekymmentä hevosvoimaa. 2=moottori käy tyhjäkäyntiä, vaihteiston käytössä oleva vaihde (liikkeellelähdössä ykkönen) on kokonaan täynnä, tehoa välittyy ehkä 50 hv. 3=moottorin ruiskutuspumppu saa tehonsäätövivustolta käskyn lisätä ruiskutusta, kierrosluku nousee hieman ja vaihteisto siirtää hieman enemmän tehoa kuin aiemmin, 4=tehonsäätövivusto liikkuu taas lisää, moottorin kierrosluku nousee hieman ja teho lisääntyy hieman ja näin jatketaan portailla 5...15, jolloin tehonsäätövivusto on liikkunut muistaakseni 13 mm, moottorin kierrosluku on luokkaa 1400-1450 r/min, tehoa välittyy ehkä 1200 hv. Porras B on ikään kuin "kaasu pohjaan", ja tehonsäätövivusto liikahtaa 2 mm painuen "pohjaan", moottorin kierrokset nousevat 1500 r/min saakka ja tehoa välittyy 1300 hv (se 60 hv on varattu apukäytöille kuten jäähdyttimen tuulettimelle yms. ) . Virtausvaihteisto eli hydrodynaaminen eli hydraulinen vaihteisto muistuttaa auton automaattivaihteistoa, mutta poikkeaa paitsi koossa, myös toteutustavassa. Dv:n vaihteistossa ykkönen ja kakkonen ovat momentinmuuntimia, jossa nestevirtauksen avulla siirretään tehoa kierrosluvun ja välityssuhteen muuntuessa portaattomasti. Vaihteisto on toiminnaltaan automaattinen ja lähellä suurinta sallittua nopeutta kytkeytyy kolmosvaihde, joka on nestekytkin eli nestetäytteinen virtauskytkin, jossa ei synny mainittavaa kierroslukueroa vaan tuntuu, kuin menisi suora, mekaaninen vaihde päälle. Niinpä Dv:n moottori voi ykkös- ja kakkosvaihteillä kiertää mitä hyvänsä kierroslukua tyhjäkäyntikierrosten ja täyden tehon kierrosten välillä ja tätä kierroslukua säädetään tehonsäätöpyörällä eli ratilla. Välittyvä teho on täyden tehon kierroksilla 1300 hv vetovoimaksi ja pienemmillä tehonsäätöpyörän portailla pienempi; muutos on itse asiassa kierroslukueron kolmanteen potenssiin, jos ihan tarkkoja ollaan. Mutta siinä pääperiaatteet :o} |
|
| 03.06.2014 23:54 | Jorma Toivonen: | Jokin erikoistilanne - hinaus?? Suunta keskellä - nuolet eivät osoita viitteitä ajosuunnasta, suuntakahva keskellä, ajovalmiuslamppu ei punerra, nopeutta n. 10km/h. Päämoottori käynnissä ja lämmöt normaalit, eikä jarrujakaan näyttäisi liiemmin oleman hidastamassa kulkua. | |
| 04.06.2014 00:06 | Markku Blomgren: | Onko moottorin ja akselinkäyttölaitteen (final drive?) välillä muita alennusvaihteita kuin itse vaihteisto? Eli kun mennään maksimivauhtia (noin) niin onko moottorin pyörimisnopeus sama kuin akseleiden pyörimisnopeus, eli 1:1? Hieman aihetta sivuten, missähän vaiheessa autoissa alkoi ilmestymään 'ylennysvaihteet'? Eli viimeisten vaihteiden kohdalla pyörät pyörivät suuremmalla nopeudella kuin moottori? Ainakin moderneissa automaateissa joissa on 6-8 vaihdetta tuo lienee totta jo jonkin aikaa? | |
| 04.06.2014 00:45 | Jorma Toivonen: | Onhan siellä valittavissa mekaanisesti T-vaihde (sn 85km/h) tai M-vaihde (sn 125km/h), taitavat vastata 1/1 suhteessa päämoottorin kierrosluvun kanssa = suora vaihde (nimim. KLu voinee valaista asiaa tarkemmin). Joskus tuli 26-sarjan Dv:llä taivallettua lähes 150km/h (epävirallisesti - ilman vaihteiston ylinopeussuojan hillintää). | |
| 04.06.2014 01:10 | Markku Knuutti: | Nuan! Tosta nopeudesta muistu mieleen Parkanon baanan valmistuttua 183km/h , mutten muista veturia. Muistaako joku? | |
| 04.06.2014 04:02 | Topi Lajunen: | Sr1, kaikella todennäköisyydellä. | |
| 04.06.2014 04:07 | Topi Lajunen: | Markku B, on siinä kolmosvaihteen nestekytkimen jälkeen vielä suunnanvaihdon rattaisto ja tosiaan akseleilla lisäksi akselinkäyttölaitteet, joista molemmissa voidaan välitystä muuttaa. Näppärä kaveri laskisi Dv12-veturin pyöränkehän ympärysmitasta, pyöräkerran kierrosnopeudesta ja moottorin kierrosluvusta arvion, että voisiko kolmosvaihde olla 1:1 suora pyörälle asti. Tuleeko järkeviä arvoja ulos. |
|
| 04.06.2014 09:58 | Kimmo T. Lumirae: | Vetoakselin eli pyörän kierrosluku on helppo laskea: 125 km/h nopeudella 920 mm halkaisijaltaan oleva pyörä pyörii vajaa 12 kierrosta sekunnissa eli 705 kierrosta minuutissa; noin puolet päämoottorin maksimikierrosluvusta. Topin mainitsemien hammasvälitysten lisäksi hydraulisissa veturivaihteistoissa käytetään esivaihdetta ennen momentinmuuntimia ja nestekytkimiä, koska 700...1500 r/min on liian hidas kierrosluku momentinmuuntimen ihanteelliselle toiminnalle. Niinpä moottorilta tulevan akselin kierroslukua nostetaan esivaihteella sopivaksi ja momentinmuuntimien ja nestekytkimen jälkeen kierroslukua jälleen lasketaan jälkivaihteella, luultavimmatusti alkuperäiseen arvoon. |