06.06.2014 / Kajaani
06.06.2014 Viisi metriä... neljä metriä... kolme metriä... kaksi metriä... yksi metri... punainen. IC 71:n Kajaaniin tuonut Sr1 3053 otti junassa olleen ja Kajaanissa tyhjennetyn vankivaunun mukaansa siirtyessään P 713:n eteen.
Kommentit
| 15.06.2014 18:51 | Jyrki Talvi: | Kilttien henkilöiden Ekstra luokan vaunu, mukaan. | |
| 15.06.2014 21:28 | Harri Junttila: | Tuohon vaunuun on aika vaikea saada lippuja, en osaa arvioida että kuinka iso setelinippu siihen tarvittasiin että matkustamaan pääsisi :) | |
| 16.06.2014 00:35 | Tero Korkeakoski: | Tuskin mikään mahdottoman paksu, mutta sen pitää olla toisen oma. | |
| 16.06.2014 04:23 | Topi Lajunen: | Korjataan fraseologia: "viisi, neljä, kolme, kaksi, metri, punainen". | |
| 16.06.2014 10:38 | Mikko Nyman: | Ja tarkennetaan Topia sen verran, että termit "viisi", "neljä", "kolme" ja "kaksi" tarkoittavat teräsvaunun mittoja. | |
| 16.06.2014 10:49 | Teppo Niemi: | Nyt pitäisi Mikon päivittää kyllä tietoja. Kaivahan käsiisi voimassa oleva rautatieviestintää koskevat määräykset! Olikohan se JT-aikakauden päättyessä kun siirryttiin metreihin. Ja nuo ilmoitettavat metrimäärät ovat 200 metriä, 100, 50, 40, 30, 20, 10, 5, 4, 3 , 2 ja metri. | |
| 16.06.2014 10:56 | Topi Lajunen: | Juuri näin, jäsen T. Lisäksi on voimassa erinäisiä määräyksiä jatkuvasta puheyhteydestä, joka joissain tapauksissa aiheuttaa muutakin ääntelyä mainittujen sanojen väliin. | |
| 16.06.2014 11:12 | Mikko Nyman: | Nyt taitaa Nyman olla jämähtänyt 90-luvulle... :-/ "Viisi", "neljä", "kolme" ja niin edelleen tarkoitti esimerkiksi Ilmalan saatoissa aina teräsvaunun mittaa. Lopuksi sanottiin "puoli mittaa" ja vasta sitten alettiin puhua metreistä. Se joku Nyman oli siten toki oikeassa, joskin eli hieman väärällä vuosikymmenellä. |
|
| 16.06.2014 11:37 | Teppo Niemi: | Näinhän se on, aikoinaan kun puhuttiin vaununmitoista, niin on täysin eri matkasta jos puhutaan Gbl-tyyppiset tavaravaunun mitoista tai teräsrakenteisen vaunun mitoista, saati sitten jos mittayksikkönä olisi hakanen, eli Hka-vaunu. Jos silloin JT-aikaan sanottiin viisi mittaa, niin matka saatoi olla joko 130 m tai 70 m tai jopa vain 50 m! Ilmalan saattoja varten ainakin Helsingin päässä oli muutamissa raideväleissä numeroita, jotka kertoivat, montako teräsvaunua mahtuu merkin ja raidepuskimen väliin. | |
| 16.06.2014 11:53 | Mikko Nyman: | Juuri näistä Tepon mainitsemista numeromerkeistä mulle asia on mieleen painunutkin ja ilmeisesti varsin syvälle mieleen, kun vielä vuonna 2014 kerron 90-luvun muistoista kuin ne olisivat vielä totuudenmukaisia. En tiedä sitten, että onko tämä antidementiaa vai mitä, mutta varmasti jotain sinne päin. Vaikka ikää on vasta 37, silti sitä puhuu jo aivan höpöjä. | |
| 16.06.2014 16:00 | Kimmo T. Lumirae: | Kerrotaan tapauksia, että "mittojen" aikakautena, jos konduktööri olikin arvioinut etäisyyden väärin ja kyseessä olikin esim. viereisen raiteen opastin tai vaunuston pääty, mihin oli tarkoitus pysähtyä, niin niin syvälle oli painunut ajatus siitä, että sanotaan ehkä 20 mittaa, 10 mittaa ja sitten viidestä tarkemmin, että joissakin tapauksissa oli radiosta kuulunut aika hätäinen "viisimittaahiljaapunainen!!!". Mutta viitosesta piti aloittaa, vaikka vähän myöhässäkin :o} | |
| 16.06.2014 20:02 | Markku Blomgren: | Mitenkäs tiedotetaan jos saatossa vastaan sattuu punainen tolppa? | |
| 16.06.2014 20:12 | Ari Palin: | Saa nähdä, kuinka kauan vielä tarvitaan saattoja ennen kuin peruutuskamerat tulevat käyttöön. Siirrettävä kamera voisi olla kätevä niin ei tarvittaisi jokaiseen vaunuun kameraa (2 kpl) siltä varalta, että vaunu sattuisi letkan viimeiseksi. Joka vaunun molempiin päihin tarvittaisiin vain kamerateline. | |
| 16.06.2014 23:25 | Kimmo T. Lumirae: | Punainen pääopastinhan ei tule varoittamatta vastaan, vaan edellinen opaste on ollut "odota seis". Jos vaihtotyötä tehdään raideopastimen opasteilla, vaihtotyönjohtaja kertoo siitäkin, samoin kuin lähestyvästä punaisesta pääopastimesta "punaiselle kolmesataa" tai vastaavalla tavalla. Peräytyskameroissa ei sitten tarvita kummoistakaan häiriötä, niin liikettä ei voida tehdä. Mistäs silloin tehdään jonnekin perähikiälle kello 02 vaihtotyönjohtaja? |
|
| 17.06.2014 04:45 | Topi Lajunen: | Ja mikäli kaarteen tai muun syyn vuoksi näkyvyys on rajallinen, kertoo vaihtotyönjohtaja senkin kuljettajalle, esim. "näkyvyyttä sata", ja tarvittaessa pyytää vaihtia hiljemmaksi sanomalla "hiljennä". Kuljettaja usein toistaa takaisin annetut vaihtotyökomennot tai muut informaatiot, mutta säännöstö vaatii toistamaan ainoastaan mitat "kaksisataa" ja "sata". | |
| 17.06.2014 06:24 | Lari Nylund: | Kyllä se "punainen pääopastin" voi yllätyksenä poikkeustilanteessa tulla vastaan esim. eristysvian tai väärälle kulkutielle eksyneen kulkijan vuoksi. Ei todellakaan kovin yleistä, mutta täysin mahdollista ja juuri siitä syystä vaihtotyönjohtajan on oltava tarkkana. Tuossa 1980-luvun lopulla oli vielä Helsinki-Ilmalan ratapiha välillä omat "saattokonduktöörit". Nuo kaverit tunsivat jokaisen "saattoihin" liittyvän asian kuin luotsit merenkulun puolella väylät. | |
| 19.10.2020 15:26 | Timo Salo: | Luottamusta herättävä keskustelu (kina) tässä viikon kuvassa... Kaikki VR:n kuskeja? :-) | |
| 19.10.2020 16:18 | Ari-Pekka Lanne: | Lajus-Topin maanantaina 16/6-2014 klo 10:56 mainitseman jatkuvan yhteyden varmistamiseen riitti »Jt-aikana» kipparin toosan kontrollipiippi, joka ei tosin sanonut mitään vaikkapa siitä, onko työnnettävän roikan keulalla vaunun astimella killuvaksi oletettu saattokippari yhä yhtenä kappaleena. Nyky-Jt:n nojalla kipparin tulee pitää painatuksissa yllä jatkuvaa pölpötystä käyttämällä esimerkiksi täytesanaa »yhteys». Hiljaisuus saa jatkua korkeintaan viisi sekuntia ‒, alle kahdenkymmenenviiden metrin päässä työntöliikkeen päätekohdasta kaksi sekuntia. Käytännössä on hauska kuulla, miten eri tyypeillä on omat vakiintuneet täytesanansa. Yksi hokee »Täällä!», toinen »Hoplaa!», kolmas »Hianosti tulee!». Kuulemma joillain on tapana luetella pidemmissä työntöliikkeissä aakkosia. Paras oli, kun radiosta alkoi kuulumaan: »Kekkonen ‒ Kallio ‒ Halonen ‒ Svinhufvud ‒ Ahtisaari ‒ Relander ‒ Koivisto ‒ Mannerheim…» Painatusta junatoimistossa päivystäjän kanavalta kuunnellut järjestelymestari totesikin sekaan liikkeen loputtua: »Mää haluan sit seuraavan kerran noi järjestykses!» | |
| 20.10.2020 23:54 | Tuukka Ryyppö: | Timo: Eläköitynyt kuljettaja, nykyinen kuljettaja, ammattia vaihtanut aikaisemmin pitkän konduktöörinuran tehnyt. Ja loput kai harrastajia? Markulle, että jos punainen pääopastin tulee vastaan, sanotaan "punainen". Sanaa "punainen" käytetään yleisesti pysäytyskäskynä, koska se on hyvin muista erottuva sana. Ei ole ongelma, että pysäytyskäskyn antavaa opastinta kutsutaan samalla nimellä kuin millä annetaan pysäytyskäsky, koska merkitys on aivan sama: Pysähdy HETI ja NYT! |