12.09.2004 / Riihimäki, Riihimäki asema
12.09.2004 Hr1 1021 lähti toiselle matkalleen kohti Hyvinkäätä komeasti sauhuten.
Kommentit
| 12.09.2004 20:52 | Matti Latva-Hirvelä: | Tuo höyryveturien antama savun määrä on ihan uskomaton! | |
| 12.09.2004 21:22 | Olli Keski-Rahkonen: | Hiivatinmoinen lähtöpesä ;) | |
| 12.09.2004 21:23 | Olli Keski-Rahkonen: | Kymmenen maissa asemalla tosin avautu varot jo hyvissä ajoin ennen lähtöä.. | |
| 12.09.2004 22:57 | Kimmo Pyrhönen: | Hieman mietityttää, harvoin höyryveturiaikana ihan tällaista savutusta tarvittiin. Näyttäväähän se toki on. Höyryveturi on jatkuva- ei kertalämmitteinen. ;-) | |
| 13.09.2004 10:18 | Eero Heinonen: | Hiivatti kun napsit hyviä kuvia. Ja minä riuduin tuolla junassa... Mutta kyllä aromi oli Riksusta lähdön jälkeen sisällä vaunussa varsin originelli ja jalkaan menevä, varsinkin ekassa lähdössä oli EFi:ssä hyvä haju, kun ovi ei suostunut pysymään kiinni... | |
| 13.09.2004 15:56 | [Tunnus poistettu]: | Tässä ekan matkan lähdössä kiihdytys tuntui hyvin myös junassa. Istuin ensimmäisessä vaunussa ja tunnelma oli kivihiilen savun tuoksuinen sisällikin. Höyryveturit ovat aina savuttaneet, milloin vähemmän kuin tässä milloin enemmän. Kiitti Simo kynän lainasta se tuli tosi tarpeeseen! | |
| 13.09.2004 19:17 | [Tunnus poistettu]: | Kello paljastaakin, että tämä oli toinen lähtö Riihimäeltä. No siinä tapauksessa istutaan viimeisessä postivaunussa, jonka takanurkka pilkottaa puskien takaa. Usein raskaalla junalla lähdettäessä tällaisen pitkäiskuisen veturin savu nousee korkealle levittäen parfyymiään laajalle alueelle. Tämä pikimusta hiilisavu on haaste ja samalla oiva efekti kuvaajille. Tässä on onnistuttu vangitsemaan veturin työ erin omaisesti. | |
| 15.09.2004 00:12 | Harri Pesonen: | Mikäs tuo torni tuossa on?? Kauko-ohjaajan paikka....... | |
| 15.09.2004 00:41 | Jari Kuusinen: | Sehän on tietenkin seniorikuvaajien jo 70-luvulla rakentama kuvaus- ja bongaustorni varustettuna saunalla, uima-allasosastolla ja baarilla! Katso http://vaunut.org/kuvasivu.php/2652.html :) Ja tavarapihalta löytyy toinen lähes samanmoinen! | |
| 27.05.2005 05:48 | [Tunnus poistettu]: | Ajeltiinko sitä sodan aikana yöllä? meinaanku toi varmasti näkyy suht kauas.Yhellä pienellä tuikulla ettei vihollinen näe ilmasta helposti.Jotain oon lukenut ohimennen vaan...ja *kiiruhtaakin tästä kirjastoon* | |
| 27.05.2005 05:52 | Juhani Pirttilahti: | Sodan aikanakin ajettiin junia suht. normaalisti. Rantaradalla tosin muutamia junia piiloutui mm. Pohjankurun tunneliin, eivätkä uskaltaneet lähteä jatkamaan ennen kuin vasta pimeällä. | |
| 27.05.2005 05:53 | Juhani Pirttilahti: | Niin ja siis jäivät piiloon venäläisten ilmahyökkäyksiltä... | |
| 27.05.2005 05:53 | [Tunnus poistettu]: | Näinhän ne näppylät on. | |
| 10.01.2011 11:31 | [Tunnus poistettu]: | Tosin meitä säästi paljolta se etteivät venäläisten resurssit riittäneet sellaiseen häirintätoimintaan mitä länsiliittoutuneet harrastivat koska idässä kaikki voimavarat menivät saksalaisten pysäyttämiseen ja sittemmin takaisin ajamiseen. Suomi oli toisarvoinen sivurintama jota tiettävästi vahvasti harkittiin jätettävän sivuun silloin kesällä -44... mutta lopulta siihen irrotettiin kahden armeijan voimaryhmä jonka katsottiin riittävän. Sekin oli lopulta vikaliike ja maksoi venäläisille myöhästymisen kilpajuoksussa keski-Eurooppaan vaikka vartin Berliinistä saivatkin. Kaikki maataistelukoneet tarvittiin etelässä eikä niitä vielä tuolloin liiennyt häirintätehtäviin. Pohjoisin paikka missä niitä nähtiin oli Narvanlahti jossa pyrittiin murskaamaan saksalaisten miinasulunvartiointi. Ilmavaaran pelko oli ilmeisen aiheellinen, mutta harvemmin pieniä asemia tai yksittäisiä linjalla olleita junia pommitettiin... lähinnä silloin jos kone eksyi joukosta ja piti keksiä joku hätäkohde niin sellaiseksi kelpaisi jopa pikkuasemakin varsinkin jos siellä seisoi juna. Yleensäkin venäläisten pommitusteho ja tarkkuus oli jotain aivan muuta alaspäin kuin läntisten. Esimerkiksi Helsingin kolmas ja pahin suurpommitus vastasi konemäärältään aika tarkkaan Dresdenin pommitusta noin vuotta myöhemmin - tosin venäläisten koneet ja pommilastit olivat pienempiä kuin läntiset eikä lentokurikaan ollut läheskään sama. Myöskään mitään tutkahäirintää heillä ei ollut joten kaksi kauko- ja neljä tulenjohtotutkaa sekä päätulenjohtajan tarkkuus aikaansaivat sen että suurin osa pommeista meni variksille; pahimmasta tuhosta katso http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suurpommitukset#Suurpommitusten_tuhot |