28.06.2014 Dv 16 2038 ja Dv15 1991. Nämä sisaret pysyivät tallissa.
30.06.2014 19:59 | Markku Blomgren: | Jaahas, olikin tuossa Dv15-sarjassa tuo 'pressu' tossa jäähdyttäjän edessä estämässä kaiketi jäähdyttimnen liika jäähtyminen kovemmilla pakkasilla? 16:ssa olikin sitten jo tuo deevereistä tuttu säleikkö, olikos tuokin sitten kaksi osainen eli puolet sai auki vai kerralla koko säleikkö? | |
30.06.2014 21:54 | Martin Hillebard: | Tämä ehkä edustaa tuotekehittelyä aikana, kun näitä veturisarjoja rakennettiin. Muistelen nähneeni noita pressu-ratkaisuja maantiekulkuneuvoissa jopa tavallisissa henkilöautoissa 1960 -luvulla - Suomessahan lämpötila-erot kesä/talvi välillä saattavat olla mielettömän suuret luokkaa - 30 + 30, Sotatalvina oli vieläkin rajummin. Kaikkialla on luonnollisesti ollut termostaatit jo kauan, mutta mitä teet kun on "tulipalopakkanen" ja ajoviima puhuu suoraan jäähdyttäjän/epäsuorasti sylinteriryhmän päälle. Säleiköt muistan Hr 13/Dr 13 -vetureista, Kuinka ne automaattisesti lonksahtelivat auki/kiinni jopa tavallisena leppeänä kesäpäivänä. |
|
30.06.2014 22:18 | Kimmo T. Lumirae: | Nokkasäleikkö ei mielestäni avaudu kahdessa osassa sen enempää Deeverissä kuin Nallessakaan, Alstomissa kylläkin. Dv15:ssähän on säleikkökin, kuten kuvastakin erottuu. Nalleissa ja Hurussahan on jäähdyttimen tuulettimella nestekytkin, jota täytetään vähän kerrallaan ja mitä enemmän täyttöä, sitä vähemmän nestekytkin luistaa ja sitä kovempaa tuuletin pyörii. Hurun tuuletin ottaa muuten 55 hevosvoimaa tehoa, että aikamoinen ropelli. Sikäli hassun tuntuista tuo nestekytkimen käyttö, kun Hurussa on kuitenkin sähkömoottori tuuletinta pyörittämässä; ehkä silloisella tekniikalla (suunnitteluvuosi noin 1955) oli helpompi säätää pyörintänopeutta luistattamalla nestekytkintä sen sijaan, että olisi säädetty tasavirtasähkömoottoria....Laitteiston valmistaja on Voith. Deevereissä on vastaavasti Behrin hydrostaattinen jäähdyttimen tuuletin, jossa pyöritysvoima otetaan päämoottorilta ja muutetaan hydraulipumpulla nestepaineeksi, paineen ollessa luokkaa 200 bar. Tätä painetta käytetään sitten sekä säleikköjen availuun ja sulkemiseen sekä tuuletinmoottorin pyörittämiseen eli siellä on hydraulimoottori (hydrostaattinen moottori). Ja tietysti 26-sarjan Deevereissä on Nallejen kaltainen Voithin järjestelmä; Behreissä on vahva taipumus vuotaa hydraulinestettä kaikkialle ja lennättää sitä jäähdyttimen ilmavirrassa mm. tuulilaseihin... Alstomissa on vielä aivan omanlaisensa. Siinä on päämoottorilta kiilahihnavälitys jäähdyttimen tuulettimelle, joka pyörimisnopeutta säätää sähkömagneettinen kytkin. Mitä enemmän tämä kytkin saa virtaa, sitä vähemmän se jätättää eli "luistaa"; minkäänlaista mekaanista yhteyttä käyttölaitteiston ja tuuletinpyörän välillä ei ole, vaan "veto" tapahtuu sähkömagneettisesti. Säätö oli aikoinaan liki vallankumouksellisesti transistoreilla toteutettu. Ja mitä alkuperäiseen aiheeseen tulee; mainituissa vetureissahan ei ole termostaattia, joka sulkisi veden kierron jäähdytinkennoille vaan kennoilla virtaa vesi koko ajan. Tämän senkin vuoksi, että 1990-luvulle asti ei ollut käytettävissä sopivaa pakkasnestettä, vaan jäähdyttimet täytettiin vedellä, johon sekoitettiin hieman mm. korroosioita hillitseviä lisäaineita. Glykolipohjaisissa eli tavallisissa pakkasnesteissä oli tiettävästi ongelma, että pienikin määrä tällaista riittää pilaamaan moottoriöljyn, ja koska moottoriöljyä jäähdytettiin jäähdytysvedellä, oli vuodon riski aina olemassa. Poikkeuksena oli Porkkana, jossa oli pakkasnesteet. Etenkin Alstomeissa oli ongelmana, että sivukierron viileä jäähdytysvesi tuppasi jäätymään kennojen nurkkaosissa ja siksi siinä oli jäätymisvaroitin "vilupilli", joka alkoi ulvoa, kun sivukierron veden lämpö laski alle jonkun rajan. Tällehän oli aika vähän mitään tehtävissä, mutta pidettiinköhän siinä vedenlämmitys-Webastoa päällä vai saatiinko sekoitettua pääkierrosta kuumempaa vettä sekaan, en osaa varmaksi sanoa. Jormalla saattaisi olla omakohtaista kokemusta? |
|
30.06.2014 22:23 | Toni Lassila: | 26-sarjan Deevereiden Voith-jäähdyttimessä on huomattavan erilainen matala vonkuna verrattuna 25- ja 27-sarjalaisiin, paitsi joistakin 26-sarjalaissista (mm. 2644, 2648, 2651, 2654) kuuluu ihan käsittämätön ininä ja vihellys... Laakerivika? |