24.06.2014 / Raisio
24.06.2014 "Kui sää sii vislas? Eksää huaman et mää tulisi oikkelt!"
Kommentit
| 04.07.2014 15:17 | Mikko Mäntymäki: | Jäisi ooppeli toiseksi, eikä kuljettajan tarvitse nostaa persettään ylös tuon takia. | |
| 04.07.2014 16:27 | Toni Lassila: | Auton- vai veturinkuljettajan? | |
| 04.07.2014 17:06 | [Tunnus poistettu]: | Nää muuten taitaa nykyisin kulkee Turun Pv:nä (6181), ei siis enää 3559/3560 :) | |
| 04.07.2014 18:32 | Mikko Mäntymäki: | Toni, mieti sitä vaikka huomiseen asti... | |
| 04.07.2014 18:53 | Toni Lassila: | Czas. Jaa, no kyllä varmaan jokainen auton kuljettaja painaisi kaasua tuossa vaiheessa, eikä jäisi siihen ihymettelemään. | |
| 04.07.2014 21:06 | Ari-Pekka Lanne: | Paikalla olleena ja tilanteen kameralla dokumentoineena sanoisin – niin kuin muutenkin kuvan kaltaisissa tilanteissa – että autoilijalla on peiliin katsomisen paikka. Filmin edellisessä ruudussa näkyy kuinka autoilija on tulossa ylikäytävälle. Siinä autoilija katsoo suoraan eteensä. Seuraavassa hetkessä auto yllättäen jatkaakin pysähtymättä radalle. Siinä kohtaa veturinkuljettaja viheltää, ja autoilija katsoo ihmeissään junaa (yllä oleva kuva). Visan kommenttiin vastaisin, että olen tietoinen junaparin 3559/3560 tehtävien siirtymisestä osaksi Pv-6181:tä viime syksynä. Ko. junapari kuitenkin palasi listoille keväällä. Kuvan mukainen tilanne sopisi paremmin olemaan junapari kuin päivystäjä, koska kuljettajan paikalla istui tekstiileistä päätellen veturinkuljettaja, eikä vaihtotyönjohtaja, eikä kyseinen veturi ole Rc-kelpoinen. |
|
| 04.07.2014 21:08 | Jimi Lappalainen: | Naantalilaisissa myös palaa nykyään ylävalonheitin, joka yleensä tarkoittaa junana kulkua. (Sain itsekin tietää junana kulusta vasta aivan lähipäivinä.) | |
| 04.07.2014 21:20 | Toni Lassila: | Miksihän sitä ei muisteta katsoa radalle vartioimattomissa tasoristeyksissä? Ehkä monet olettavat, että sellaisella "pikkuradalla" ei paljoa junia kulje. Ja luulisi, että ylävalonheitin pidetään aina veturin kulkiessa päällä. Pimeällä tietenkin lähinnä näkemisen takia. | |
| 04.07.2014 23:18 | Mikko Mäntymäki: | VI-TL välillä käytetään valoheitintä, normaalisti vaihtotyö tehdään puskinvaloilla. | |
| 05.07.2014 08:36 | Topi Lajunen: | Säännöstö ei suoranaisesti kiellä käyttämästä valonheitintä myös vaihtotöissä. | |
| 05.07.2014 10:23 | Jimi Lappalainen: | Näin ymmärsin, Topi. Siksi käytin yleensä -sanaa :) Enhän toki tiedä, kuinka paljon vaihtotöissä käytetään ylävalonheitintä, mutten usko, että paljon. | |
| 05.07.2014 13:21 | Riku Outinen: | Varmaan sellaisissa paikoissa erityisesti käytetään valonheitintä, missä on "linja-ajoa", esim. Lahti-Mukkula tai Toijala-Valkeakoski. Voisi olla aika ankeaa tulla ainakin talvella pelkäs puskinvalot päällä, aiheuttaisihan se jonkinlaisen turvallisuusriskin. (esim. tasoristeykset) | |
| 05.07.2014 13:45 | Mikko Mäntymäki: | Jos Metsäkansaan, Valkeakoskelle asennettaisiin tulo/esiopastimet lähtöopastimiksi radio-opastimet niin rataosalle voisi tehdä nopeusrajoituksen korotuksen koska rata on siinä kunnossa että siellä voisi käyttää nopeuksia 80/120km/h. Kyseisellä pätkällä on testattu 1xDv12:n suorituskykyä viimeisin kuulemani ennätys 3600tn. | |
| 05.07.2014 18:45 | Ari-Pekka Lanne: | Tyypillisesti Rauman ja "Repolan" välillä päivystäjät ajelevat tuplavalonheitintä polttaen (http://www.vaunut.org/kuva/44681) – samoin Kn-Ktu-Säk -linjaosuuksilla jurtin loppuaikoina, jolloin kyseiset linjaosuudet mentiin vaihtotyö-statuksella. Onpa näin näyttänyt olevan käytäntö myös Pv 6181:nä liikennöitävässä Viheriäisten kondensaatti/nestekaasu -ekspressissä (http://www.vaunut.org/kuva/86898). Ainakin maatalousjärjen mukaan se tosiaan tuntuisi fiksulta ja turvallisuutta edistävältä käytännöltä selkeillä linjaosuuksilla. Toisaalta ylätuplalamppujen sammuksissaolokaan ei aina tarkoita, että kyseessä olisi vaihtotyö – VEK on vain unohtanut kytkeä valonheittimeen virran. Sitäkin näkee silloin tällöin. | |
| 05.07.2014 21:03 | Jari Kuusinen: | Sekä Hiirimäeltä Saloon tyhjiä rapuvanuja yöaikaan tuoneen T3688:n että loppuillasta vaunuja hakeneen (ja kerran tyhjiä samalla tuoneen) T3586/3587:n vaihtotyötyöskentelyssä pisti merkille juurikin tämä "pitkien" valojen kytkeminen päälle aina kun ratapihalta lähdettiin vetämään vaunuroikkaa linjalle, tässä tapauksessa Turun suuntaan. Ja mitä tulee tähän junanumerointiin niin toivoisin raisiolaise ja naantalilaise kohdalla käytettävän jatkossakin näitä jo reilun kymmenen(?) vuoden ajan käytössä olleita junanumerotunnisteita, jotta kyseisiä kuvia tulevaisuudessa ylipäätään täältä etuviistogalleriasta löytää! ;) Mikäli kyseessä on ollut mikälie-vaihtotyö jollakin diipa-daapanumerolla tai laiton liiikennöinti ilman minkäänlaista lottonumeroa niin kerrottakoon tämä kuvatekstissä.. :) | |
| 07.07.2014 07:26 | Niklas Savinsaari: | Kyllähän tämä ihan junana (3559 / 3560) kulki / kulkee, vaikka "mikälie-vaihtotyö jollakin diipa-daapanumerolla tai laiton liikennöinti ilman minkäänlaista lottonumeroa" voisi periaatteessa tuntuakin vaihtoehdolta... | |
| 07.07.2014 12:09 | Ari-Pekka Lanne: | Kiitokset numeron oikeamielisyyden vahvistamisesta lottoarvontamme viralliselle valvojalle! | |
| 14.04.2021 10:02 | Jimi Lappalainen: | Loppuvuodesta 2014 Naantalissa on käyty myös "vitosnumerolla"; https://tinyurl.com/stu8s5ep , sen jälkeen alettiin käyttää PAI-tunnusta, ja yleensä numeroparia 65851–65850. |