15.07.2014 / Seinäjoki tavara
15.07.2014 16 Rbqnns(-v) ja 33 Hbi-suvun vaunua odottamassa kohtaloaan Seinäjoen tavararatapihalla..
Kommentit
| 15.07.2014 18:19 | Mikael Sahervo: | Onkohan näillä sama kohtalo kuin Lahden vastaavilla? | |
| 15.07.2014 19:27 | Riku Outinen: | Ei ole Rbnqss-y-vaunuja, vaan letkassa näyttäisi olevan ainakin Rbnqss-v ja Rbnqss-vaunuja. Rbnqss-y-vaunut ovat teräksen kuljetukseen, eivät ajoneuvojen kuten kuvan vaunut. | |
| 15.07.2014 20:00 | Jimi Lappalainen: | Lienevätkö Rbnqss- ja Rbnqss-v -vaunut tuotu Oritkarista? | |
| 15.07.2014 20:09 | Ville Hautamäki: | Eilen siinä vähän puoli kahden jälkeen päivällä ohitti Lapuan luultavimmin noista Rbqnss(-v) -vaunuista koostuva tavarajuna kohti Seinäjokea. Sk:n ratapihalta löytyi tänään seisomasta myös kaksi Kbp-vaunua. | |
| 15.07.2014 20:38 | Panu Breilin: | Nuo Rbnqss-sukuiset rekkavaunut olivat Skt:ssä jo eilen aamulla. Oritkarin terminaalissa oli ainakin pari päivää sitten kolmesta raiteesta kaksi täynnä seisonnassa olevia rekkavaunuja, mutta yhdellä raiteella oli muistaakseni vain yksi vaunu. |
|
| 16.07.2014 09:44 | Tommi K Hakala: | Olisko mahdollista, että rekkavaunut menevät muutettavaksi, esimerkiksi rapuvaunuiksi? Eikös niissä ole samanlainen runkorakenne. | |
| 16.07.2014 11:43 | Marko Nyby: | Tai miksi muuttaa, jos yhdistettyihin kuljetuksiin saadaan uutta virtaa Seinäjoki-Oulun valmistuttua? | |
| 16.07.2014 14:03 | Tommi K Hakala: | No, jos perinteinen logiikka vaatii ensin vaunujen sulautusta ja sulatetusta metallista uudelleen vaunuiksi tekemistä? Epäilen, että rekkaliikenne tuskin enää palaa takaisin. Hibbivaunujen romutusta en käsitä, tuskin niiden pitäminen sivuraiteilla säilössä on liian kallista. | |
| 16.07.2014 14:50 | Jimi Lappalainen: | Millaista voisi olla tavaraliikenne 30 vuoden päästä? | |
| 16.07.2014 15:00 | Simo Virtanen: | Mielenkiintoinen kysymys Jimiltä. Vuonna 1984 eli 30 vuotta sitten elettiin vielä aikaa, jolloin Valtionrautatiet kuljetti yksittäisiä kolleja ja VR-Dodget ajoivat ovelta ovelle (tm). Toisaalta silloin oli kyllä muutoksentuulet jo puhaltamassa ja vietettiin ns. vanhojen hyvien aikojen viimeisiä vuosia. Viimeistään 90-luvun alun suurlama ja VR:n yhtiöittäminen lopetti vanhan ns. puuhastelun aikakauden. |
|
| 17.07.2014 00:30 | Tero Korkeakoski: | Voisin veikata että 30 vuoden päästä kulkee noin puolet nykyisestä tavaraliikenteestä kiskoilla. Pitkän matkan raskaita kiinteän kokoonpanon junia lähes kaikki. Tampereen ja Kouvolan laskumäet ovat siloiteltu, kun tarvetta ei enää ole. | |
| 17.07.2014 00:44 | Jimi Lappalainen: | Juuri tuollaista hain, eli millaisia tavarajunat ovat. Uskon itsekin noihin suuriin kokojunakuljetuksiin. | |
| 17.07.2014 09:03 | Timo Salminen: | Toisaalta on olemassa sellaisia tekijöitä, joiden vaikutusta ei pysty tarkkaan ennustamaan kuten liikenteen hiilidioksidipäästöjen säätely tai mahdollisten pienempien liikennöitsijöiden tulo tavarankuljetukseen. Yllätykset joka suuntaan ovat siis mahdollisia. | |
| 17.07.2014 17:16 | Jari Kuusinen: | 30 vuoden kuluttua liikenteessä saattaa olla aikataulujen mukaan kulkevia junia lähes kaikilla tuolloin olemassa olevilla rataosuuksilla, jotka ottavat "matkustajikseen" raskasta liikennettä lähtö- ja pääteasemien lisäksi radanvarrella olevilta muilta autoramppipysäkeiltä - ennakkovarauksella tai ilman. Tämä tosin edellyttää (diesel)polttoaineen hinnan noin kymmenkertaistumista (sehän on jo kaksinkertaistunut 10 vuodessa), VR:n toimintatapojen ja organisaatiokäsitysten täydellistä ajanmukaistamista vallitseviin olosuhteisiin sekä alihankkijoiden tai yksityisten operaattoreiden tuloa mukaan rautateiden liikenteeseen. 50 vuoden kuluttua rautatiet ovat huomattavasti nykyistä suljetumpi järjestelmä, mikä tarkoittaa miehittämättömiä, etävalvottavia yksiköitä, kutsutaan niitä vaikkapa "juniksi". Tämä mahdollistaa myös junapituuksien lyhentämisen tarvittaessa vaikkapa vain yhteen ns. "vaunuun". Vastaavasti junatiheyttä voidaan kasvattaa. 50 vuoden kuluttua on toivottavasti saatu junien energiankäytössäkin kolmas ulottuvuus. Enkä nyt tarkoita klassista höyry-diesel-sähkö -jakoa, vaan sitä, miten juna saa energiansa: Ensimmäisessä vaiheessa energianlähde kuljetettiin junissa mukana, toisessa eli nykyvaiheessa energia johdatetaan kömpelöllä ja haavoittuvalla tavalla sähköverkkojen avulla juniin. Tulevassa kolmannessa vaiheessa ulkopuolella tuotettu energia varastoidaan junaan muodossa tai toisessa, mitä tämä sitten ikinä tulee tarkoittamaankaan. Myös junakuvaaminen automatisoituu ja muuttuu mobiililaitteilla etänä suoritettavaksi, mistä on nähtävillä orastavia viitteitä jo nyt. Enää ei siis tarvitse vaivautua henkilökohtaisesti radan varteen. |