17.07.2014 Virroittimen kontaktihiilet on kiinnitetty liimaamalla yläkaaren alumiiniin sähköä johtavalla liimalla. Vaihtovirtajärjestelmässä kontaktihiilen materiaali on nimensä mukaisesti hiili. Tasavirtajärjestelmässä kontaktihiili voi olla metallilla kyllästetty.
Käytössä on virroitinhiili, jonka sisällä on paineistettu ilmakanava. Hiilen vaurioituessa ontto sisus mahdollistaa paineen vapautumisen, jolloin ADD (Automatic Dropping Device) pudottaa virroittimen automaattisesti alas.
http://www.karma.se/uploads/1/8/4/1/18413739/add-pdf.pdf
Hiilelle menevän ilmaletkun (valkoinen nuoli) kiinnitys nippusiteillä virroittimen sankaan johtuu jälkiasennuksesta. Yläkaari on kytketty virroittimen runkoon kuparisilla johtimilla (punainen nuoli) ja niitä käytetään myös virroittimen nivellettyjen kohtien ohittamiseen. Johtimilla varmistetaan virran kulku. Keltainen viiva = hiilen ja alumiinin liitoskohta.
21.08.2014 19:40 | Topi Lajunen: | Tarkennus kuvatekstiin: ADD:ta ei ole 100-prosenttisesti käytössä, vaan esimerkiksi Sm1- ja Sm2-moottorivaunuista ne puuttuvat. Samoin ainakin osasta Sr1-vetureita se puuttui ainakin vielä jokin aika sitten. | |
21.08.2014 19:46 | Kari Suominen: | Unohtui lisätä tekstiin, että kuvasarja käsittelee vain näitä kahta linjaveturia eli sarjoja Sr1 ja Sr2. Kiitos jo toisen kerran. | |
21.08.2014 20:12 | Jarno Korhonen: | Eli kulkee sähkö virroittimesta moottoreille juuri noita punaisen nuolen johtimia pitkin? Vai jotain muuta reittiä? | |
21.08.2014 21:11 | Markku Blomgren: | Kuvatekstissähän todetaan, että 'Johtimilla varmistetaan virran kulku.' Näin voisi ymmärtää, että virta kulkee virroittimen rungossa, josta edelleen pääkatkaisijalle, siitä muuntajalle ja edelleen ohjaus(teho)elektroniikan kautta ajomoottoreille. | |
21.08.2014 21:36 | Petri Soronen: | Ottaen huomioon että mitä suurempi jännite, sitä pienempi virta. | |
21.08.2014 23:14 | Jarno Korhonen: | Tarkoitin, että kulkeeko ajolangasta tuleva suuri jännite/virta noiden heppoisenoloisten kuparinarujen kautta, kun en hahmota kuvasta oikein muutakaan järkevää väylää. Ei kai koko virroitinasennelma ole jännitteellinen ja toimi johtimena? | |
21.08.2014 23:24 | Mikko Otava: | Virta kulkee sekä virroittimen runkoa pitkin, että kuparinaruja pitkin. Suurin osa todennäköisesti kuparinaruissa kuparin paremman sähkönjohtavuuden vuoksi. Sähköä virroittimelle syöttävä ajolankakaan ei ole kovin kummoinen naru, vain 80 tai 100 mm^2 pinta-alaltaan uutena, kuluneena vähemmän. Kuvan kuparinarut lienevät noin 50 mm^2. | |
21.08.2014 23:56 | Oskari Kvist: | Ajolangan nimellisvirta 25 kV AC puolella on 800A (20 MVA). Mutta jos Sr2 syö maksimissaan 6100 kW, niin tuota tehoa vastaava virta-arvo olisi 244A. Joten ei hirveän suurista virroista ole kyse maksimitehollakaan ajettassa, eli kyllä noilla johtimilla pärjätään ihan hyvin. | |
22.08.2014 01:21 | Tuomas Korhonen: | Sr2 syö kyllä reilusti enemmän kuin nettotehonsa verran sähköä. | |
22.08.2014 06:58 | Topi Lajunen: | ...ja niitä voi olla kolme nipussa. :) | |
22.08.2014 12:38 | Kimmo T. Lumirae: | Sr2:n taajuusmuuttajatekniikan hyötysuhde on aika tarkkaan 80%. Veturin kokonaishyötysuhteeksi tehdas ilmoittaa muistaakseni 87%, ja siitä tuo 7%-yksikköä tulee hyötyjarrun käytöstä ts. sähköjarrua käytettäessä tehoa syötetään takaisin ajolankaan päin. | |
22.08.2014 12:45 | Mikko Otava: | Syöttöasemien mitoitusvirta on 800A, joten kovin montaa Sr2 nippua ei voi yhtä aikaa ottaa täyttä tehoa samalla syöttöasemavälillä tai syöttöasemalta aukeavat katkaisijat. Ajolangan virtamäärää pienentää vielä se että osa virrasta kulkee kannatinlankaa pitkin. Tämä etenkin useamman virroittimen ollessa kyseessä. |
|
22.08.2014 13:42 | Kimmo T. Lumirae: | Olen ollut käsityksessä, että syöttöasemia on ainakin muuntajien mitoituksen suhteen ollut erilaisia. Puhuttiin 2 x 7,5 MVA:n, 2 x 10 MVA:n ja sittemmin 2 x 12,5 MVA:n syöttöasemista muuntajineen. Miten on nykyään? |