25.08.2014 / Pori (uusi)
25.08.2014 Nissan Qashqai veturien kanssa yhtäläisessa värityksessä.
Kommentit
| 31.08.2014 14:00 | Mikko Nyman: | Jännä, että yhtiö voi liisata autoja rahoituslaitoksilta, mutta lafka ei voi liisata edes tele- tai muuta tappia muille toimijoille. Tämän auton omistaja on Danske Finance Oy, mutta taustalla näkyvät kulkupelit omistaa VR-Yhtymä Oy hamaan loppuun asti. Olen kuullut yrityskiinnityksistä ja bondeista joskus jotain, mutta ne ovat korkeista tuotoistaan huolimatta vessapaperia siihen verrattuna, kuinka vahvasti suomalaiseen maaperään erään rautatieyhtiön monopoli on juntattu. |
|
| 31.08.2014 18:42 | Markku Knuutti: | Enpä oo ennen nähäny vuokra-autoa maalatun vuokraavan väreihin. | |
| 31.08.2014 21:34 | Pauli Kyllönen: | Tämä nyt ei kuulu rautateihin, mutta eikös Finnairilla ole liisattua lentokalustoa ja kovasti ne on yhtiön omissa väreissään? Veikkaisin, että tuon auton perusvärinä on tuo valkoinen ja teipattu sitten VR:n vihreä väritys päälle. | |
| 31.08.2014 22:29 | Martin Hillebard: | Amerikoissa kutsuttiin ennenvanhaan johdinautoa joskus Trackless Trolley eli Raiteeton Raitsikka. Ehkäpä tämä on nyt Raiteeton Rata-auto. Minä näin rata-auton Pääradalla viimeksi 1960 luvun alkupuolella. Suuri, musta, al Capone ajan tyyliä. Jokaisella ajallahan omat nämä "riski"kapitalistinsa. Sekä näiden perässähiihtäjät. Tai hännänkannattajat. |
|
| 01.09.2014 04:14 | Harri Junttila: | kyllä tähän pitää vielä saada turvateippaukset lisäksi :) | |
| 01.09.2014 04:46 | Juhana Nordlund: | Trolley ei tainnut alkujaan viitata itse liikennemuotoon, vaan virroitinmalliin. Raitiovaunuissakin on eri aikoina ollut trolleyvirroittimia, alkujaan juoksupyörällä varustettuja (siitä nimikin). Myöhemmin ratkaisu on kehittynyt U-palkin muotoiseksi liukulaahaimeksi, jossa juoksupyörää ei enää ole. Tämä virroitinmalli on johdin(linja-)autoissa edelleen käytössä, ja joissakin raitiovaunuissakin (mm. Riiassa). Riiankin kalustoluetteloissa joissakin yhteyksissä liikennemuotoja on jaettu luokkiin Trolley (raitiovaunu) ja Trackless Trolley (johdinbussi eli trolleybussi). | |
| 01.09.2014 05:59 | Topi Lajunen: | En pitäisi aivan mahdottomana, että sanalla "trolley" ja suomen sanalla "rulla" on sama etymologia. | |
| 01.09.2014 15:09 | Teemu Saukkonen: | Nuo "maalaukset" lienevät teippiä, monesti on kokovärinenkin auto käsittääkseni teipattu ja sitten leasingin lopussa teippi otetaan pois ja uudenveroinen maalipinta jää. Sitten vehkeen voikin kaupata melkein uuden hinnalla eteenpäin. Hyvä bisnes (kuten tietokoneissakin) että saman laitteen voi maksattaa jopa kolmeen kertaan, eli siis kuvitteellisen halpa leasing-sopimus, sikakallis huolto (mikäli tarvitsee) ja sitten käytettynä uudelleen myynti tai omaksi lunastus uuden hinnalla. Itse en maksaisi 5 vuotta vanhasta tietokoneesta 500 euroa mutta niinkin on tehty koska oli pakko sillä uusiminen olisi ollut vielä kalliimpaa ohjelmiston takia. No tämä nyt meni kyllä off-topiciksi. Mutta en tule koskaan ymmärtämään miten leasing voi olla halvempaa tai helpompaa (tästä it-alalla kärsineenä tiedän vaikka siitä kun 2 minuutin homma veikin viikon koska leasing osia ei voinut simppelisti vaihtaa). |
|
| 01.09.2014 15:20 | Topi Lajunen: | Leasing ei sido pääomaa, jolloin "säästetyn" pääoman voi sijoittaa. Tästä sijoituksesta usein arvioidaan saatavan enemmän voittoa kuin leasingratkaisusta tulee tappiota verrattuna omistukseen. | |
| 01.09.2014 15:37 | Mikko Nyman: | Topi: miksi Suomessa ei sitten ole kalustoyhtiötä, joka liisaisi vetureita ja muuta kalustoa muille yhtiöille, jos sen omistus ei kerran VR:llä kannata, kuten tuossa autovertauksessasi kerrot? | |
| 01.09.2014 16:38 | Topi Lajunen: | Onhan Suomessa jo JKOY. Se, ettei niitä ole laajemmin, lienee enemmänkin strateginen ja poliittinen linjaus, ei taloudellinen. Lisäksi toisin kuin henkilöautoilla ajaminen, junailu on yhtiön ydinliiketoimintaa. Rehellisesti sanottuna uskon, että olet perehtynyt aiheeseen paremmin kuin minä, etkä tarvitse meikäläiseltä näkemystä tähän asiaan. |
|
| 01.09.2014 16:48 | Mikko Nyman: | Junien ajaminen saattaa olla VR-Yhtymä Oy:n ydinliiketoimintaa, mutta kannattavinta liiketoimintaa se ei missään nimessä ole. Tämä selviää esimerkiksi VR:n tilinpäätöksistä. Mitä JKOY:hyn tulee, JKOY:n omistuspohja on mielestäni erinomainen läppä siinä mielessä, että monopolissa toimiva lafka omistaa mainitusta yhtiöstä 35 %... |
|
| 01.09.2014 20:20 | Topi Lajunen: | Läppä selittynee sillä, ettei omistajakunnilla ollut varaa pääomittaa koko yhtiötä. Eikä niillä taida olla oikein vieläkään varaa (eikä tahtoa?) ostaa VR:ää ulos. | |
| 01.09.2014 21:07 | Mikko Nyman: | Ei se homma (JKOY:n omistussuhteet ja -syyt) kyllä nyt aivan noin ollut. | |
| 02.09.2014 12:12 | Antti Häyhänen: | Junailu on varmaan VR:n ydinliiketoimintaa, mutta veturien ja kiskokaluston omistaminen tuskin on. Laskennallista tuottavuutta voitaisiin hyvinkin nostaa liisaamalla kalusto ulkoa, mutta silloin on riskinä että joku muukin voisi liisata kalustoa ja alkaa kilpailla... Vaikka liisaamalla muuttuvat kulut kasvavat (eli kate pienenee) niin vuokraamista harrastetaan pääasiassa sen joustavuuden takia. Ulkopuolinen toimittaja vastaa vuokrattavan toimivuudesta ja laadusta jolloin itsellä on yksi murhe vähemmän. Toimittajia voidaan myös kilpailuttaa ja kiristää joten periaatteessa laatua ja kuluja on myös helpompi hallita. Liisaamista harrastetaan myös henkilöstöpuolella erilaisten vuokrafirmojen kautta. Insinööripuolella suunnittelutehtävät alkavat olla miltei kokonaan vuokrafirmojen hallussa vaikka kulut ovatkin teettäjälle jopa 100 % suurempia kuin jos tekijänä olisi firman oma mies. Mutta mitä ei maksettaisi kiinteiden kulujen pienenemisestä ja joustavuudesta... |
|
| 28.02.2018 22:10 | Esa J. Rintamäki: | Qashqai? Kuka tällaisia autonnimiä oikein keksii...? Missä ovatkaan Super, Crown Vic, Caprice Classic, RAM, Bel Air, Elite, Testarossa, Prinz, Seville ym...? Muuten, yksi vekkuli tarina autonnimestä: Rolls Royce lanseerasi kerran uuden automallinsa nimeksi "Silver Mist". Ymmärrettävää kyllä, sitä ei voinut viedä Saksaan, ilman nimen muutosta...? Niille, joilla saksan kieli ei ole hanskassa, niin "Mist" = sonta, lanta, paska... Englannissa taas "mist" = utu, usva tai sumu. |
|
| 01.03.2018 00:10 | Markku Knuutti: | Niinno , oliha jo 80-luvulla pohjanmaan ratan rempassa kuutena kesänä 4 - 5 hiacea vuokralla. Kun työt alko aina vapun jälkeen , oli ne hiacet fiksussa kunnossa - muttei sitte enää lokakuuulla... :D | |
| 01.03.2018 22:12 | Kimmo Säteri: | Autonnimistä vielä: Sillekin on tietysti oma syynsä, miksei Mitsubishin maastoautomallia kannattanut myydä Espanjassa nimellä Pajero... | |
| 01.03.2018 23:50 | Esa J. Rintamäki: | Katsoin pilan päiten espanjan sanakirjasta, pajeroa ei ollut, mutta el pajaro = lintu, el paje = hovipoika, paashi ja el pajar = heinäsuova. Lopuksi: el pajarero = lintukauppias. Tarkoittaako sitten "pajero" jotain, joka ei olisi espanjaa? | |
| 02.03.2018 07:18 | Erno Palonheimo: | Kyllä se on espanjaa. Ei nykymerkityksensä takia löydy ihan joka sanakirjasta. https://www.collinsdictionary.com/dictionary/spanish-english/pajero | |
| 02.03.2018 09:05 | Esa J. Rintamäki: | Kiitos, Erno! Katsoin nettisanakirjasta tuon, ja niille tiedoksi, joilla ei lontoo skulaa, niin pajero = itsetyydyttäjä eli run##@ri. Onpa historiassa tapahtunut autojen nimeämisessä muitakin mokia: Chevrolet Nova, meksikon slangissa no-va = ei kulje. Mercury Caliente, caliente = kuuma. Jossain päin latinomaailmaa caliente tarkoittaa myös ilonaista. (Mercury Caliente = autonhuora, heko heko!) |
|
| 02.03.2018 09:39 | Hannu Peltola: | Olen ollut myös siinä uskossa, että Pajero kääntyy slangi-espanjassa nimenomaan r###kariksi. Ei kannata sanoa ääneen Espanjassa! Onhan näitä muitakin nimeämiskämmejä ollut: Ford Fuego ei mennyt latinalaisissa maissa myöskään kaupaksi, kun ainakin joidenkin maiden slangissa Fuego kääntyy niinikään ilolinnuksi. Ja eihän tästä ole kuin hetki, kun Alko toi Suomeen erän italialaista Docata & Runcata -viiniä... | |
| 02.03.2018 14:59 | Heikki Kannosto: | Novan myymättä jääminen on myytti mutta Honda Fitta onkin toinen juttu. https://en.wikipedia.org/wiki/Brand_blunder |
|
| 04.03.2018 08:51 | Kurt Ristniemi: | Trolleystä vielä: Alunperin tuntuu tarkoittaneen suurinpiirtein jotakin 'pyörijää' (ei kuitenkaan sitä virranjakasta tuttua) tai pyörällä/pyörillä varustettua vehjettä, jota voi rullata eteenpäin: https://www.etymonline.com/word/trolley |
|
| 04.03.2018 11:13 | Hannu Peltola: | Tässä Kurtin linkkaamassa sivustossahan sanotaan selkeästi, että trolley olisi tarkoittanut kiskoilla liikkuvaa kärryä ja sen jälkeen nimenomaan raitiovainujen virtapuomin päätä: "1823, in Suffolk dialect, "a cart," especially one with wheels flanged for running on a track (1858), probably from troll (v.) in the sense of "to roll." Sense transferred to "device used to transmit electric current to streetcars, consisting of a trolley wheel which makes contact with the overhead wires" (1888), then "streetcar drawing power by a trolley" (1891), which probably is short for trolley-car, attested from 1889." |
|
| 04.03.2018 14:48 | Juhana Nordlund: | Jatkan keskustelua samasta off-topicista, johon osallistuin näköjään jo syyskuussa 2014. Virroitintyyppejä koskevaan näkökantaan minulla ei ole uutta kerrottavaa. Mutta kaiken kaikkiaan, tuolla tutulla sanalla on tosiaan vallan muitakin merkityksiä. Trolley tarkoittaa myös hyvin monennäköisiä esimerkiksi työnnettäviä kärryjä (ostos- tai matkalaukkukärryt) tai vaikkapa tarjoiluvaunuja. IC-juniemme tarjoilukärrytkin mainitaan (tai ainakin yhteen aikaan mainittiin) englanninkielisissä junakuulutuksissa trolley-termein. |
|
| 04.03.2018 15:41 | Erkki Nuutio: | Muistakaamme jälleen, että englanti on Shakespearen kieli: Kukin sana tarkoittaa (ainakin) kymmentä toisistaan poikkeavaa asiaa ja samaa asiaa tarkoittaa (yleensä) kymmenen eri sanaa + hongkongilaisten, intialaisten, kaukolännnen jenkkien, etelävaltiolaisten ja Ahti Karjalaisen englantien erityissanat. Collins English Gem Dictionary sanoo: pole and wheel by which tram-car collects power from wire, electric street car. Trolleybus n. bus deriving power from overhead electric wire, but not running on rails. Tietenkin trolley on mikä tahansa tarjoilukärry tai pyörällinen työnneltävä vehje Kiinnostukseni lausua asiasta on ilmeinen, koska kuljin säännöllisesti trolleybussilla, siis rollikalla vuodesta 1949-1961 ja 1970-1976. Pääseekö kukaan muu samaan tai parempaan? |
|
| 04.03.2018 20:29 | Vesa Höijer: | Englannin kielestä pitäisi kehittää yksinkertaistettu versio, jossa harvinaisempien synonyymien käyttö on kielletty. Miten tästä hankalasta ja vaikeaselkoisesta kielestä pääsikin tulemaan eräänlainen koko maailman virallinen kieli? | |
| 04.03.2018 23:18 | Juhani Pirttilahti: | Suomihan se hankalampi on puutteellisella sanavarastollaan! | |
| 04.03.2018 23:45 | Esa J. Rintamäki: | Johtuisikohan englannin kielen valta-asema raa'asta Viktorian aikaisesta kolonialismista? Viittaan ilmiöön nimeltä "jäykkä ylähuuli". | |
| 05.03.2018 18:15 | Vesa Höijer: | Miksi esimerkiksi ostamiselle on kaksi sanaa, "buy" ja "purchase"? Mitä lisäarvoa se tuo kieleen? | |
| 05.03.2018 19:16 | Esa J. Rintamäki: | Vesa, lieneekö sitten, että ns. kansankieli ja yläluokan käyttämä kirjakieli ovat kaksi eri asiaa...? Väännänpä rautalangasta: maamme eliitti ei juuri viljele savon murretta harrastaessaan "small talkia"...! | |
| 05.03.2018 20:36 | Tuukka Ryyppö: | Esa: Viljeleehän. Ainakin Savossa. | |
| 05.03.2018 22:00 | Erkki Nuutio: | Buy ja purchase -asiaan liittyen, suuri hämmästykseni siellä opiskellessani oli ,että syntyperäisestikin englantia puhuvilla oli yleensä hyllyssään kuvaileva englannin sanakirja (vrt. Nykysuomen sanakirjaa harva lienee koskaankaan tarvinnut). Siitä he aika usein katsoivat kirjoitustapaa, harvemmin ääntämystä ja joskus sanan eri merkityksiä. Monet suomalaiset vaihto-oppilaat mainitsevat olleensa järjestään parhaita, kun opettaja äidinkielen (englannin) tunnilla kyseli hankalampien sanojen kirjoitustapaa. Kun suomi karkeasti ottaen äännetään kuten kirjoitetaan, meille syntyy aivoihin helpommin ikäänkuin valokuva englanninkin sanoista. Syntyperäisille englannin puhujille ei tämä näemmä yhtä helposti käy. Itselläni on pienen virsikirjan kokoinen 625 sivuinen kuvaileva sanakirja Collins English Gem Dictionary. Suosittelen sitä tai vielä mittavampia vastaavia. Siitä löytyy käännellessä sanoja paremmin kuin kymmenkertaisesta englanti-suomi sanakirjasta. Buy-purchase asiasta se sanoo: buy: get by payment, puchase, bribe - siis buy sana kun lahjot. purchase: buy , what is bought (=mitä tuli ostetuksi, ostos) - sitten vaikeampiselkoisesti leverage, grip . Englannin ongelma on sanojen merkitysten standardoinnin mahdottomuus, koska kieltä puhutaan kaikkialla. Todettakoon että ei suomesta sanoja puutu, koska niiden muodostaminen kielen loogisuuden ansiosta on ylivoimaisen helppoa muihin kieliin verrattuna. Yleensä ainakin jotenkin kukin ymmärtää suomenkielisen sanan merkityksen, vaikka tapaa sanan ensimmäistä kertaa eläissään. |
|
| 06.03.2018 07:10 | Vesa Höijer: | Onhan olemassa kokonaan keinotekoinen kieli, esperanto. Se ei ole kovin laajalle levinnyt, mutta uusi keinotekoinen kieli, jonka pohjana olisi englanti voisi toimia paremmin. | |
| 06.03.2018 09:18 | Juha Kutvonen: | Suomen kulkuneuvot (Turisti) tarjosi 1930-luvulla matkailijalle tietoa suomen, ruotsin, saksan ja englannin lisäksi myös esperantoksi. | |
| 13.02.2021 18:53 | Timo Humalisto: | Lada = Ruotsissa. Siksi myytiin nimellä Tshiguli (?) tjsp. | |
| 13.02.2021 20:11 | Pekka Siiskonen: | Siemensin tiellä kulkeva trolleyvaunu https://en.wikipedia.org/wiki/Electromote vuodelta 1882 ja sähköraitiovaunu, Leo Daftin "Troller": http://www.darbyhistory.com/oct-Troller.html ja http://bobbrooke.com/clangclangtrolley2.htm vuodelta 1887 (jälkimmäinen vuosiluku on kirjasta: Chas. S. Dunbar: "Buses Trolleys & Trams", Hamlyn 1967), Aiheesta lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Trolley_pole |