16.09.2014 / Siuntio, välillä Siuntio–Kirkkonummi
16.09.2014 Aamun eka yhteys Turusta Helsinkiin on ohittanut Siuntion aseman auringonnousun aikoihin. Radan takana Siuntionjoki on vielä täysin usvan peitossa.
Kommentit
| 18.09.2014 08:22 | Juri Nevalainen: | Onpas erittäin upea kuva. Aamuisen tunnelman pystyy aistimaan tästä hyvin. | |
| 18.09.2014 17:30 | Antti Häyhänen: | Komea kuva! Kuvasta näkee hyvin myös koko junan teippauksen ja värityksen, kuvio näyttäisi nätisti jatkuvan yksiköstä toiseen ja kokonaisuus on luontevan näköinen. Vielä kun Sr2 olisi kerrostalon kokoinen tai Edo Sr2:n kokoinen... | |
| 18.09.2014 17:40 | Toni Lassila: | Se ei olisi mahdollista. Suomen kaksikerrosvaunut ovat paljon sveitsiläisiä vastaavia isompia. | |
| 18.09.2014 18:02 | Kimmo T. Lumirae: | Mutta ei Sr2 ole sveitsiläisenkään kerrostalon kokoinen http://www.bahnbilder.de/1024/460-001-am-090810-muttenz-433463.jpg | |
| 18.09.2014 20:53 | Antti Häyhänen: | No, suunnittelussa on varmasti tehty kompromissi eikä tuota veturityyppiä ole räätälöity juuri kaksikerrosvaunujen vetäjäksi. Mutta olisiko korkeamman veturin teolle mitään teknillistä estettä? Miksei se voisi olla yhtä korkea kuin juuri nämä kaksikerrosvaunut? Propellipäille: voisihan kai tuon Sr2:n päälle tehdä irrotettavat kuoret (á la Nokia) jolloin ulkoasu ja profiili olisi kaksikerrosjunassa yhtenäinen. Saman sarjan voisi sitten jatkaa myös Sr1:seen, jolloin olisi oikea susi Edon vaatteissa... ;) |
|
| 18.09.2014 21:06 | Toni Lassila: | No ei varmasti... Pitäähän virroitin saada sen katolle. | |
| 18.09.2014 21:06 | Markku Blomgren: | Sellainen versio löytyy...ja tietenkin Sveitsistä, joskin ko. veturityyppi onkin sitten puolikiinteästi valjastettu junarunkoonsa. http://www.bahnbilder.de/1200/re-450-030-2-r252mlang-am-810388.jpg Veturin tyyppi tosin Re 450, mutta olikos tuossa kuitenkin 460:sen tekniikka? | |
| 18.09.2014 21:14 | Toni Lassila: | Suomessa tuo ei onnistuisi, kun kaksikerrosvaunut ovat 5,22 m korkeita ja ajolanka on noin kuuden metrin korkeudella. | |
| 18.09.2014 22:01 | Kimmo T. Lumirae: | Re 450:ssä ei ole 460:n tekniikka, vaan se on kevyempi, yksinkertaisempi ja halvempi vastaten Re 460:n kevytversiota 456:tta, http://de.wikipedia.org/wiki/SLM_Re_456 joka on suunniteltu moderniksi veturiksi yksityisradoille, jotka eivät tarvitse 460:n yletöntä tehoa tai huippunopeutta. 456:tta ei pidä sekoittaa entiseen SBB:n Re 4/4 IV:een, http://de.wikipedia.org/wiki/SBB_Re_4/4_IV joka on vuoden 1978 näkemys tulevasta yleissähköveturista. Re 4/4 IV:ää tehtiin neljä prototyyppiä, ja tämän tyristoriveturin sarjavalmistuksesta päätettiin luopua taajuusmuuttajatekniikan hyväksi, jota aikanaan tuli edustamaan Re 460 eli Sr2. Re 4/4 IV-veturit myytiin Südostbahn SOB:lle, jossa ne palvelevat tyyppitunnuksella Re 446. |
|
| 18.09.2014 22:05 | Kimmo T. Lumirae: | Antti, Sr2:n muotoilu on tehty nimenomaan matalien vaunujen kanssa yhteensopivaksi. Veturin nokan muoto on aerodynaaminen kompromissi keulaa, ja matalia vaunuja vastaan olevaa perää. Ehkä juuri tästä syystä se ei ole osoittautunut kovinkaan sopivaksi kaksikerrosvaunuja vasten silloin, kun vaunuja lähinnä oleva virroitin on ylhäällä; tämähän aiheuttaa nopeusrajoituksen tiettyihin vanhempiin tunneleihin, joiden poikkileikkaus on pieni. | |
| 19.09.2014 03:46 | Topi Lajunen: | Teoriassa kuitenkaan ei olisi mitään estettä suunnitella mainittua kaksikerrosvaunujen korkuista sähköveturia, jossa olisi suomalaisella ajolangan korkeudella toimiva virroitin. Se pitäisi vain suunnitella siten, että se ala-asennossaan painuu vähintään katon tasolle tai alemmas. Mitään järkeä tällaisen veturin suunnittelemisessa ei luultavasti kuitenkaan olisi, sillä sellaista ei voisi myydä millekään rataverkolle, jossa ajolanka on alempana. |
|
| 19.09.2014 04:23 | Jouni Halinen: | Eikö veturiin voitaisi laittaa kumpaankin päähän spoileria (ilmanohjain), joista ylösnostettuna olisi aina se joka on vaunuihin päin. Toinen olisi alas laskettuna airodynaamisessa kotelossaan (lumi?). Spoileri olisi noin 45 asteen kulmassa veturin kattoon nähden. Näyttää että siellä veturi päädyn ja virroittimen välissä on hiukan ahdasta, mutta kyllä sen hyvällä suunnittelulla saa aikaiseksi. Onko sillä mitään väliä, että kumpi virroitin on käytössä junan kulkusuuntaan nähden, etummainen tai takimmainen?. Eikö siinä tarjouspyynnössä nimenomaan haeta ”avaimet käteen” ratkaisua, eli suunnittelu ja valmistus samassa paketissa?. | |
| 19.09.2014 16:36 | Perttu Karttunen: | Joissain maissa asia on ratkaistu niin että veturin jälkeen on viistokattoinen vaunu. Toki ongelmana on ettei kyseistä vaunua voi käyttää junassa muualla ja kaksikerroksinenkin se taitaa olla vain puoliksi. Mutta voisikos tätä vaunua käyttää esim tavaroiden kuljetukseen. Siellähän kulkisi yöjunissa esim pyörät ja sukset sekä muut isommat tavarat. | |
| 20.09.2014 15:01 | Topi Lajunen: | Kanadassa on ainakin ollut kaksikerroskalustoa, jossa vaunujen molemmat päät ovat viistottu alaspäin: https://www.flickr.com/photos/wobblything/7173180302/ |