06.08.2014 / Haapamäki
06.08.2014 Haapamäki sai talvisodassa moneen otteeseen osansa intensiivisistä ilmapommituksista – liikenteellisesti tärkeä risteysasema kun oli. Tästä johtuen asemaravintolan oli syytäkin saada v. 1940 valmistuessaan käyttöönsä samalla pomminvarma perunakellari.
Kommentit
| 21.09.2014 09:34 | Lasse Hinkkanen: | Tuonne tuli 60-luvun lopulla puhelinkeskus, joka oli automaattinen relekeskus. Lisäksi siellä oli muita viestilaitteita. Myöhemmin 90-luvulla puhelinkeskus vaihdettiin digitaaliseksi. Digitaalikeskus on siellä kenties vieläkin, vaikka lankapuhelimia ei enää ole. Ei tämä vara-asema kestä pommin täysosumaa, vaan toimii lähinnä sirpalesuojana. Vanhat miehet kertoivat että ensimmäinen pommin täysosuma tuli yleisökäymälään, jossa ei ollut kuitenkaan ketään sisällä. Ryönää oli ympäri ratapihaa. Haapamäen pommituksissa ei tiettävästi kuollut kuin yksi ihminen, hän oli ilmavalvontasotilas jonka sirpalesuojaan vanhan vesitornin vieressä tuli pommin täysosuma. Tieto ilmavaarasta tuli niin ajoissa, että muut ihmiset ehtivät metsiin karkuun. |
|
| 22.09.2014 20:47 | Olli Aalto: | Kyllä digitaalikeskus on edelleen olemassa, sillä VR-linjassa on yhä jännite, mutta vapaa-ääni on jo vaimentunut. Vielä tämän vuosikymmenen vaihteeseen saakka kyseisen keskuksen kautta saattoi pyytää kaukolta luvat vaihtotöihin, jos tallialueelta oli tarvetta siirtyä lupia vaativille raiteille. Puhelinkeskukseen liittyvä koaksiaali/kuitu (kumpi?) on lienee kääritty rullalle GSM-R:n tulon jälkeen? | |
| 23.09.2014 21:41 | Lasse Hinkkanen: | Ei tuolta mitään kokseja tai kuituja ole purettu, koska niitä ei ole koskaan ollutkaan. Relekeskuksen aikaan oli avojohtolinjat, joissa kulki tilaajayhteyksiä sekä 12-kanavaisia kaukoyhteyksiä. Digitaalikeskus liittyi ulkomaailmaan Soneran 2Mb yhteydellä Jyväskylään. Jos puhelimen linjassa on jännite, mutta vapaaääntä ei tule, niin liittymä on blokattu eli suljettu. Keskukset omisti alun perin Valtionrautatiet. Sen jälkeen perustettiin yhtiö nimeltä Railtelia, jossa VR oli enemmistö-osakas. Tämän jälkeen tuli Corenet jonka omaisuutta nämä viestilaitteet ovat vieläkin. Sitten tuli Ratahallintokeskus, joka myöhemmin liitettiin osaksi silloin perustettua Liikennevirastoa. Liikennevirasto teetti RAILI-järjestelmän jonka myötä myöskin liikenteenohjauksen puhelinnumerot vaihtuivat, joskin vanhat numerot taisivat pelata rinnan vielä jonkin kuukauden. Muistaakseni Sonera toteutti liikenneviraston puhelinnumeroavaruuden. |
|
| 23.09.2014 22:10 | Olli Aalto: | Eli jos halusi soittaa vaikka Seinäjoelle kaukolle, niin menikö puhelu sitten Jyväskylässä yleiseen puhelinverkkoon siirtyen edelleen Seinäjoen vastaavaanlaiseen paikalliskeskukseen, vai oliko siellä jokin rautateiden puhelinverkkoon liittyvä keskus? (Ts. oliko rautateillä enää omia/vuokrattuja kaukoyhteyksiä vai käytettiinkö siihen yleistä verkkoa) | |
| 24.09.2014 09:30 | Lasse Hinkkanen: | Puhelu lähti Haapamäeltä Soneran 2Mb väylän kautta Jyväskylään. Jyväskylästä puhelu ohjautui radan varteen auratun valokuidun kautta Seinäjoelle joko Tampereen tai Pieksämäen kautta. Näin tapahtui siis, jos soitti Corenetin lankapuhelimesta. Nämä valokuituyhteydet ovat sellaisia, että bitti saattaa kiertää puoli Suomea ennen kuin se on vastaanottajalla. Kerran katkesi valokaapeli, jossa osa kuiduista oli Soneran ja osa Corenetin Ov-Jäs välillä. Kuopiossa pimeni Kolmosen televisiolähetyksen ääni, mutta kuva näkyi. Tämähän oli katastrofi, koska Salkkarit oli juuri alkamassa. Myöskin Seinäjoen kaukolta pimeni Kolho. |
|
| 24.09.2014 15:30 | Lasse Hinkkanen: | Jyväskylässä oli MD110 LIM1 ja tällä LIM1:llä oli alaisenaan kolme muuta LIM:ä joista yksi oli Haapamäen LIM4. Jyväskylän MD oli sitten tukevammin kiinni rautateiden puhelinverkoissa. Kun teleliikennelakia sittemmin muutettiin oli VR:llä mahdollisuus käyttää omaa kaukoverkkoaan ulospäin soitettaessa. Esimerkiksi Oulusta soitettaessa Helsinkiin yleiseen verkkoon, puhelu ohjautui VR:n kaukoverkon kautta Helsinkiin ja sieltä ulos HPY:n verkkoon. Näin päästiin paikallispuhelun hinnalla. Yleisestä verkosta sisäänpäin tulevia puheluita ei VR:ä saanut ohjata kaukoverkkonsa kautta, vaikka se olisi ollut teknisesti mahdollista. Nykyään taitaa sekin onnistua koska esim. Helsingistä palvelunumeroon soittavalle voidaan vastata vaikka Rovaniemellä. Tosin palvelupuhelut on hinnoiteltu niin, ettei sillä ole väliä mitä verkkoa pitkin se menee. |