31.10.2014 T4713 on kivunnut Jakokoskelle ja kaarteen jälkeen laskua on hieman Kuusojalla. Jakokoskellakin on siistitty radan reunuksia, ojituksia on tehty ja pusikkoa raivattu.
07.11.2014 19:10 | Teemu Saukkonen: | Minkäs päälle kuvaaja on kivunnut? Kun nimittäin näyttää niin korkealta otetulta, vai otitko kuvan sieltä sillalta asti? | |
08.11.2014 08:12 | Vesa-Matti Turunen: | Juu, tämän otin siitä Mönnintien sillalta. Muutaman kerran aiemmin olin miettinyt kokeilevani tätä paikkaa, mutta jotenkin tämä ei ollut niinä kertoina niin vetovoimainen paikka (radanvarsipusikoiden syytä(kö?)). Nyt jälkeen päin voi todeta, että ihan mainion kuvan tästä voi saada Kontiolahden suuntaan. Tuli tuosta karttalinkki -tunnisteesta mieleen, että mikä siinä on tarkoitus merkata sijainniksi, kuvaajan vai kuvattavan kohteen sijainti? |
|
08.11.2014 09:41 | Tuomas Pätäri: | Itse olen järkeillyt, että useimpien mielestä juna lienee kiinnostavampi kuin minä, joten olen aina laittanut kohteen koordinaatit. Tämä perustelu tiedoksi myös Jimille ( http://vaunut.org/kuva/92681 ). | |
08.11.2014 14:10 | Ari-Pekka Lanne: | No ei kai sen kuvaajan haamu siihen pisteeseen ikuisesti jääkään kummittelemaan. Kuvauspaikan koordinaateista näkee, mihin kamera on vietävä, jos haluaa saada samanlaisen näkymän kuin kyseisessä kuvassa on nähtävillä. Minusta ihan selkeää. | |
08.11.2014 14:14 | Ari-Pekka Lanne: | ...tästä tosin poikkeuksena kollaasit, joissa yksiselitteinen kohde pysyy samassa pisteessä, mutta kamera on kiertänyt tutkimassa sitä kahdesta tai useammasta eri kulmasta. Silloin olen muistaakseni pruukannut objektiivisesti kohdistaa koordinaatit osoittamaan kiinteää kohdetta. | |
08.11.2014 16:53 | Jari Kuusinen: | Kuvaajan paikka kiinnostaa vain toista kuvaajaa, kohteen paikka kuvan katsojaa. Kumpaa kuvaamisen pitäisi olla, sisällön tuottamista vai suorittamista? | |
08.11.2014 22:22 | Ari-Pekka Lanne: | Enpä tiedä, pitäisikö kuvaamisen olla välttämättä kumpaakaan noista. Käytännössä, paljolti tilanteesta riippuen toki, kuvaaminen on tavallisesti kai hiukan molempia. Minusta – ja painotan aivan erikoisesti, että tämä on vain oma subjektiivinen käsitykseni asiasta – valokuvaaminen on ennen kaikkea hetkien taltioimista. Aika juoksee, vuodet vierivät. Asiat muuttuvat. Ihmiset muuttuvat, vaatetus muuttuu, tavat muuttuvat. Uusia auto- ja junamalleja tulee ja menee. Maisema muuttuu. Koko maailma muuttuu. Valokuvaaminen on hauska konsti ottaa freeze-otoksia ohikiitävistä hetkistä, tallenteiksi huomista varten. Juuri sen lähemmäs aikakonetta ei nykytekniikalla päästä. Mutta mikäs on se "kohde" näissä kuvissa: http://www.vaunut.org/kuva/63776 , http://www.vaunut.org/kuva/83643 , http://www.vaunut.org/kuva/66337 . (Mihinkään noista kuvista ei ainakaan tätä kirjoitettaessa ole syötetty koordinaatteja.) Minusta kuvat kuitenkin ovat esimerkkejä "monikohteisista" kuvista – joissa kuvan kannalta jokseenkin samanarvoisia, jonkinlaiseksi "kohteeksi" katsottavia merkkejä, opastimia tai vetureita on useita hajallaan, etäällä toisistaan. Sitten meillä on toisaalta olemassa sellaisiakin kuvia, joissa kartalta osoitettavia "pistemäisiä" kohteita ei ole yhtään: http://www.vaunut.org/kuva/96310 . Mihin kuvauspaikan koordinaatit tulisi tässä ( http://www.tekniikkatalous.fi/multimedia/dynamic/00056/02_AL_2_Maa_Kuu_56642i.jpg ) kohdistaa – jonnekin Maahan (osoittamaan yksiselitteistä kuvauskohdetta), vaiko Kuun kartalle, tarkalleen kuvauspaikan mukaisiin koordinaatteihin? Näiden esimerkkikuvienkin valossa näkisin, että kuvauspaikan koordinaatit parhaimmillaan ja oikeimmillaan määrittävät koko kuvaa, kertoen m i s t ä kuva on otettu – eivät mitään kuvan yksittäistä yksityiskohtaa tai (pää)kohdetta. Se ei siltikään tarkoita, että koordinaatit tällöin ottaisivat minkäänlaista kantaa siihen, kuka kuvan on ottanut ja minkä takia – tai onko kuvaa tarkoitus katsoa kuvauspaikanhakumielessä vai jostain muusta syystä. |
|
09.11.2014 00:37 | Jari Kuusinen: | Kuvaajan paikka kiinnostaa näemmä todellakin vain toista kuvaajaa. Mutta mikä on ollut kuvaajan paikka esimerkiksi Lassen, Villen ja Pertun yhteisellä kuvauslennolla 06.07.2005 - http://vaunut.org/kuvat/?kd=6.7.2005&kd2=6.7.2005 ? ...sikäli mikäli Ari-Pekka nyt ymmärtää tänä päivänä käytössä olevaa päivämäärän merkitsemismuotoa! ;) |
|
09.11.2014 01:03 | Ari-Pekka Lanne: | Kuvauspaikka keskiviikkona 6/7-2005 otetuissa ilmakuvissa? – Kuvausalustana käytetyn lentokoneen kuvaushetken aikainen sijainti. (vrt. http://www.flightradar24.com/ ) | |
09.11.2014 01:13 | Jari Kuusinen: | Niin siis että mitä? :) | |
09.11.2014 01:14 | Mika T. Polamo: | "M i s t ä kuva on otettu?" on sekin moniselitteinen asia: veturista ja vuorelta, ohjaamosta konehuoneeseen, netistä, muistikortilta, kokoelmasta. Jaiks. K o k o kuvattavasta kohteesta sis. mm. männytkävyt, Prof. D.G.G. Nymanin unohtaman tyhjän kaljatölkin, Hr11:n ja synkät pilvet sen ja kenties koko tulevaisuutemme yllä, kerätään fotoneja linssin (tai sitä toimittavan linssiryhmän) polttopisteeseen asti. Polttopisteestä alkaen fotonit alkavat muodostaa kuvaa ja jatkavat yleensä polttopisteeltä eri kulmissa hajoten kohti aluetta, kennoa, filmiä tms. jossa muodostuu ns. "kuva". Polttopisteessä saattaa tapahtua kummallisia asioita esim. inversio "kuvan kohde on kääntynyt diagonaalisesti toisinpäin kuvaksi". Kuvaus tapahtuu siis polttopisteessä. Piste. Yhtälailla peilaus tapahtuu "peilillä" eikä peilauspaikaksi voi laittaa muuta kuin peilitason jossa fotonit suuntaansa muuttavat. Peili. |
|
09.11.2014 12:22 | Teemu Saukkonen: | Olen laittanut kohtuullisella tarkkuudella kuvaajan sijainnin, helpompi se on kuin kohde. Jos määrittely on vaikeaa, niin tarvitseeko silloin laittaakaan (esim. ilmakuvat)? Olen tuossa sillalla monet kerrat odotellut (ja herättänyt ihmetystä) vaan junaa ei tullut. Tai lopulta tuli kun en enää viitsinyt siinä kapeassa paikassa olla. http://vaunut.org/kuva/96158 |
|
09.11.2014 12:56 | Jouni Hytönen: | Minäkin olen kyllä laittanut sen enempiä ajattelematta aina oman sijaintini, en junan sijaintia. | |
09.11.2014 18:53 | Ari-Pekka Lanne: | Jaahas, katsotaanpas sitten. 6nen pitää siis sitkeästi, tuumaakaan periksi antamatta kiinni kannastaan, että kuvauspaikan koordinaatit kiinnostavat vain toista kuvaajaa. The Wesitorni sen sijaan pohtii fotoneita, kuvausaparaattien osia ja muita yhtä käsittämättömiä. Itse taas olen aapeena hyvin yksinkertainen tapaus, jolla on taipumusta oikoa mutkat suoriksi ja pitää asiat simppeleinä. Saisikohan tästä kolmikannasta muodostettua jonkinlaisen kompromissin? Toivottomalta näyttää, mutta yritetään. Otetaan tarkastelun alaiseksi jokin reaalimaailman hetki, vaikkapa tämännäköinen: http://vaunut.org/kuva/69422 . Pääkohteena, jonkinlaisena esiintyjänä näyttäisi olevan läheisellä rautatiellä kulkeva juna. Paikalla läsnä olevat havainnoitsijat saavat junasta kyllä kuulohavainnonkin, ehkäpä haistavat häivähdyksen Iso Vaaleen pakokaasuistakin tai tuntevat jaloissaan maan vavahtelun, mutta auringosta säteilevät fotonit yhdessä havainnoitsijoiden päissä olevien silmien, näköhermojen ja takaraivojen näkökeskuksen kanssa mahdollistavat elämykseen oleellisesti kuuluvan visuaalisen kuvan muodostumisen junasta ja koko muusta maailmasta pellon ruohoineen, taustan metsineen ja taloineen sekä taivaan pilvineen havainnoitsijoiden tietoisuuteen. Jos katsomme kuvaa tarkemmin, huomaamme pellon reunassa seisovalla havainnoitsijalla olevan edessään statiivi, johon on viritetty valokuvausaparaatti. Näin tällä havainnoitsijalla on kaikkiaan kolme kuvausaparaattia – kaksi päässään ja yksi statiiviin kiinnitettynä. Päässään olevilla aparaateilla tuo havainnoitsija muodostaa tajuntaansa stereokuvan tilanteesta juuri siinä hetkessä, tallettaen sen tosin jonkinlaatuisena myös muistiinsa. Statiiviin kiinnitetty kamera sen sijaan mahdollistaa tilanteesta piirtyvän digikuvan ( http://vaunut.org/kuva/69705 ) säilömisen terävänä pitkälle tulevaisuuteen ja jakamisen meidän tuhansien muiden tietokoneruutujen takana istuvien virtuaalisten havainnoitsijoiden kesken. Eli juurikin tuo statiiviin kiinnitetty kamera teki työtä meidän kaikkien viimeksi linkkaamaani kuvaa katsovien omien silmien puolesta, koska me emme sillä hetkellä hoksanneet tai voineet olla paikalla, emmekä nyt hetken jo mentyä enää mitenkään voi siihen palatakaan. Eli kyllä, primaarinen kuva muodostuu kamerassa, olipa kyse havainnoitsijan silmästä tai valokuvausaparaatista. Ja kyllä, jokainen havainnoitsija, jolla on silmät päässään, on jo itsessään ja luonnostaan "kuvaaja". |
|
09.11.2014 21:41 | Juhani Pirttilahti: | Täytyy myöntää, että harvemmin olen ajatellut asiaa näin syvällisesti. Siis syöttääkkö koordinaatit vorgin järjestelmälle sen tietyn sepelikasan, puun, kallion sijainnin mukaan vai ajaako junan sijainti radalla yhtä hyvin saman asian. Olen tainnut omiin kuviini laittaa vähän mutu-tuntumalla kaikenlaisia tilanteeseen sovinnaisia sijainteja. Kaikki sijaintini ei siis välttämättä osoita juuri siihen puuhun, sepelikasaan tai kivenjärkäleeseen, jossa kuvaaja on kulloinkin reviiriään edustanut. Olen tietysti noteerannut, että kuvaajan sijainti on joissain erityisissä olosuhteissa ( http://vaunut.org/kuva/82428 ) kaikista osapuolista varsin kiinnostava asia. Siispä useissa tapauksissa olen pyrkinyt syöttämään koordinaatit kuvan ottopaikan mukaan. | |
09.11.2014 21:43 | Tuomas Pätäri: | Korjaan haamuani siltä osin, mihin A-P L nappasi kiinni: "Itse olen järkeillyt, että useimpien mielestä junaN SIJAINTI lienee kiinnostavampi kuin minäN SIJAINTINI, joten olen aina laittanut kohteen koordinaatit." Anyway, hyviä perusteluja on tullut myös toisenlaisille näkemyksille. Ehkä tämä ei kuitenkaan ole elämää suurempi asia. Laittoi kenttään sitten kuvauspaikan tai kuvauskohteen koordinaatit, puuttuvan voinee lähes poikkeuksetta päätellä ainakin Karttapaikan maastokartasta. | |
09.11.2014 22:17 | Ari-Pekka Lanne: | Tuomas on täysin oikeassa siinä, että ei tämän keskustelun aihe ole elämää suurempi asia. Tästä nyt vain sattui lähtemään liikkeelle tällainen perinteinen ".org-vääntö", johon kuuluu määrätynasteinen perinpohjaisuus. Mielenkiintoista ajanvietettä, jos ei muuta. ;o) |