??.??.1970 / Savipohja, Korpilahti, välillä Saakoski–Muurame

??.??.1970 Markkulan sillan rakenteet ovat valmiina mutta rata puuttuu vielä. Näkymä Muuramen suuntaan. [1970-luku?]

Kuvan tiedot

Välillä: Saakoski–Muurame Kuvauspaikka: Savipohja, Korpilahti

Kuvaaja: ? (Lisännyt: Jussi-Pekka Halonen)
Kuvasarja: Jämsänkoski–Jyväskylä-radan työmaita
Lisätty: 14.11.2014 02:00

Muu tunniste
Rautatieinfra: Silta
Sekalaiset: Henkilökunta, Työmaa
Vuodenajat: Kesä

14.11.2014 10:21	Heikki Jalonen:	Oh. Siellä sillan allahan piileksii Land-Roverin seurana ihka-aito Ford Taunus pf. Siis pee-äf. Ilman ikkunoitakin vielä. Oi tuota Suomen autoverotuksen rannattoman suon lajirunsautta... Joskin tämä laji on jo kokonaan kuollut sukupuuttoon ja uudet (paremmin varustellut) tulokaslajit ovat vallanneet sen paikan liikenteen ekosysteemissä.
14.11.2014 15:37	Ian Oliver:	Series III LandRover :-) Kaunis eläin
14.11.2014 17:29	Topi Lajunen:	Vielä 2000-luvulla oli mun entisellä firmalla Ford Fiestoja, joissa oli etupenkkien takana puolikorkea seinämä ja loput tavaratilaa. Siinä tosin oli normaalit lasit, mutta pakettiauton verotus. Siihen aikaan näkyi joillain siivousyrittäjillä takasivuikkunattomiakin.
14.11.2014 21:24	Esko Maasalo:	Silta valmistui 1975 ja rata avattiin liikenteelle 1.11.1977. Tässä pölkkyjä on jaettu jo sillalle ja ruoho vihertää jo vahvasti penkereillä. Vuosi voisi olla 1976 tai jopa vasta seuraava vuosi?
14.11.2014 21:29	Simo Virtanen:	Land Roverilla on nykyäänkin tarjolla Discovery LCV (light commercial vehicle), joka on tarjolla vain Suomessa. Ilman takapenkkejä, mutta sivuikkunat sentään on, joskin tummennettuina. Discon kantavuus on niin suuri, että tuollainen kevyesti verotettu malli on mahdollinen. Suomen autoverotus ja kansanperinne voi siis hyvin.
14.11.2014 23:56	Heikki Jalonen:	Paku-Fiestat ja Disco LCV ovat oivallisia esimerkkejä myöhempien aikojen kevennysautoista. Kukin vastauksena oman hetkensä merkillisyyksiin ja sopeutuneena johonkin verotuksen viidakon vähäiseen ekologiseen lokeroon. Alkuperäinen pf. piti sisällään aistikkaat ja mukavat vaneripenkit, täysin kotimaista tuotantoa. Täysin pehmustamattomat ja selkä menosuuntaan etteivät vain takamatkustajat olisi päässeet arveluttavan (=fiskaalisesti rangaistavan) ylellisyyden makuun. Ja tottakai ilman mitään turvavöitä tai muuta pehmoilua. Jostain oli tingittävä, turvallisuus oli silloin oiva paikka mistä aloittaa. Matkustajia sai kyytiin silti melkein puolijoukkueen. Ja lapsia vielä enemmän, nehän olivat (auto-) verotusmielessä vain puolikkaita... Mikä vielä ihmeellisempää, käyttöönoton jälkeiset vuodet (3 vuotta ellen väärin muista) nollasivat tilanteen (ehkäpä ehkäisevä kakku oli silloin nokittu...) ja matkustamon sai ylellistää jollakin niinkin luksukkaalla varustuksella kuin sivuikkunoilla. Siinä rinnalla Sodoman ja Gomorran hekuma ja Rooman bakkanaalitkin jäivät toiseksi... Ja älkää edes yrittäkö ymmärtää tätä järjellä, ei onnistu. Järkiparka vain nyrjähtää.
15.11.2014 00:33	Eljas Pölhö:	Ian: En epäile yhtään tunnistustasi, mutta uteliaisuttani kysyn, että mikä on se asia millä erottaa Series IIA Series III:sta näin kaukaa? Syylärin maski, mistä minä tunnistaisin, ei näy kuvassa. Series III tuli tuotantoon 1971, joten se tarkentaa kuvausvuotta yhdellä pykälällä.
15.11.2014 00:51	Niila Heikkilä:	Huomionarvoisena ja mielenkiintoisena yksityiskohtana: Markkulan sillassa oli aivan alusta saakka valmistauduttu sähköistyksen tuloon, koska sähköratapylväiden alustat oli muotitettu valuun jo rakennusvaiheessa. Näkyvät sillan oikeassa laidassa olevina ulokkeina. Sinällänsä hyvinkin kaukonäköistä ajattelua, koska sähköistys saavutti tämän pisteen vasta parinkymmenen vuoden kuluttua. Tuohon aikaan sähköistettiin vasta päärataa Helsingistä Seinäjoelle. Sähköratatyyppi S71:n pylväsjakoja 1990-luvun alussa suunniteltaessa lienee Markkulaa jouduttu käyttämään jossain määrin aloituspisteenä jotta pylväsväli ja vierekkäisten jännepituuksien ero ei harppaa liikaa lähialueella.
23.12.2017 23:30	Petri P. Pentikäinen:	Sähköratapylväiden statiivit suorastaan varastavat kaiken huomion. Tuohon aikaan niiden rakentamista ei edes pidetty kaukonäköisenä, koska radan sähköistämisen ajateltiin tapahtuvan muutama vuosi käyttöönotosta. Toisin sitten kävi. Herrojen olemuksesta paistaa, että tarkastus alkaa olla tehty, ja autonkuljettajakin odottelee jo, milloin saa käynnistää pystylamppumersunsa. Illalla sitten koko virkamieskunta Jyväshoviin tanssimaan.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!