??.??.1970 / Sahinmäki, Korpilahti, välillä Saakoski–Muurame
??.??.1970 Jämsänkoski–Jyväskylä-rata valmistuu. Taustalla ilmeisesti Sahinmäen tunnelin Muuramen puoleinen suuaukko. [1970-luku?]
Kommentit
| 14.11.2014 08:55 | Hannu Peltola: | Tässäkin kuvassa erottuu hyvin Saabin leijona-rekisterikilpi. Milloin näiden käyttö päättyi? Ensimmäinen Saab 99 valmistui 1968, joten se rajaa ainakin kuvan ensimmäisen mahdollisen ajankohdan. | |
| 14.11.2014 09:38 | Heikki Jalonen: | Oulun Tekussa oli aikanaan (vahtimestarien) virka-autona edustava viininpunainen Lada Combi, vuosikertaa 1974. Siinä oli Kissa-kilvet. Tuo Saab 99 onkin alkupään 1,85-sarjaa. 1968..1970. Varmasti tässä ovat liikkeellä Rautatiehallituksen herrat työmaakäynnillä. Ovat tulleet Helsingistä junalla esim. Jyväskylään jossa sitten odotti käyttöön varattu lähin sopiva valtion virka-auto. Samoja henkilöitä näkyy jokusessa muussakin kuvassa - joten koko sarja on luultavasti kuvattu samalla reissulla. | |
| 14.11.2014 11:00 | Petri P. Pentikäinen: | Valtionkilvissä oli tuo malli 1971 alkaen, kertoo http://www.kilpipaja.com/paja/Muut.html Seuraavaksi voidaan arvuutella, onko kuvan Saabissa vielä vapaakytkin, sillä aivan ensimmäisten vuosien ysiyseissä sellainenkin oli. Mitä tulee itse kuvaan, se on kaikkine yksityiskohtineen kerrassaan huumaava. |
|
| 14.11.2014 11:15 | Jouni Hytönen: | Jaa myös 99:ssä on ollut vapaakytkin? Enpä tiennytkään. Joitakin kertoja ehdin ajaa pappani silmäterällä eli vm. 1979 Saab 96:lla, jossa vapaakytkin jopa toimikin. *** Tämä kaarre sopisi juurikin Sahinmäen Muuramen puolelle. | |
| 14.11.2014 14:18 | Tunnus poistettu: | Olen ajanut vapaakytkimisellä ysiysillä. Oli laina-auto. Hurja laite etenkin meikäläisen melko tuoreen kuskin käytössä kun ei jarruttanutkaan kaasua nostamalla. Onneksi en ajanut toisen perään tai jalankulkijoita nurin. Taitavalle ehkä käteväkin. |
|
| 14.11.2014 15:18 | Ville Mäki-Tuuri: | Saabissa lienee kuitenkin neljä ovea, mikäli en aivan omiani näe. Näin ollen kykäkin mahtaa olla aivan tavanomaista mallia, neliovinen korimalli tuli markkinoille -70 ja tietääkseni vapaakytkimestä oli jo siinä vaiheessa luovuttu. | |
| 14.11.2014 15:42 | Tuomo Ala-Keturi: | Leijonakilpiä oli käytössä valtion metsäoppilaitosten transiteissa vielä 80-luvun alkupuolellakin. Niissähän ei ollut lainkaan liikennevakuutusta vaan valtionkonttori maksoi vahingot. Ja kyseisen auton ajamiseen tarvittiin kuljettajalta erillinen ajolupa. Nykyisin valtion autotkin ovat jo liikennevakuutettuja. | |
| 14.11.2014 16:26 | Tunnus poistettu: | Kovin meni taas "juna-aiheiseksi", mutta näitä on kiva muistella. Ajoin kyseisellä autolla joko 72 tai 73 ja kovin uusia pelejä olivat, koska firma jossa olin, aloitti v. 72 tampereella ja autot olivat uusia, siis ainakin käyttämättömiä. valmistumisvuodesta en tiedä. Kävin kärryllä hakemassa melko vaikutusvaltaisia vieraita, joten tuntuu oudolta jos olisi ollut kaksiovinen... |
|
| 14.11.2014 16:41 | Tunnus poistettu: | Valitettavasti tämä ei kelpaa knopiksi näille sivuille, mutta kysäisempä silti täältä sivuraiteelta, että mikä firma oli silloinen työnantajani. Vihjeeksi vielä, että kävin hakemassa herrat Tampereen rautatieasemalta ja automatka kesti varmaan kauemmin kuin jalkaisin olisi päässyt. Ruotsia puhuivat herrat. |
|
| 14.11.2014 17:04 | Eljas Pölhö: | Saab 99:ssä oli vapaakytkin 1,7 litran moottorilla varustetuissa autoissa. Isommalla 1,85 litran moottorilla varustetuissa sitä ei ollut. Muistaakseni sanottiin, että se olisi aiheuttanut liian suuria rasituksia kasvaneen tehon myötä, tai jotain sen suuntaista. Alkuperäisen 1,7 litran moottorin valmistui päättyi jossain vaiheessa 1971, mutta autoja on toki voinut olla käyttämättöminä vielä seuraavana vuonna. Minäkin olen ajanut sekä 96 V4:llä että 99:llä, joissa on ollut vapaakytkin. Se oli ihan näppärä kun sen käyttöön tottui ja silloisilla autoilla sillä sai pientä polttoaineen säästöä. Muistaakseni kummassakin mallissa sai valita ajoiko vapaakytkin päällä vai "normaalilla tavalla". |
|
| 14.11.2014 18:02 | Lasse Hinkkanen: | Meillä oli Haapamäellä työautona 70-luvun alkupuolella VR:n Mosse , jossa oli aivan tavalliset mustat kilvet Hämeen läänin tunnuksilla. 70-luvun puolivälissä saimme Saab 95:n jossa oli vaaleat kilvet ilman leijonaa, numero ensin ja sitten läänin tunnus. Muistan tuon tunnuksenkin, se oli 608-H. Saabissa oli vapaakytkin, jonka sai päälle/pois jalkatilassa olevalla vivulla. Me nuoremmat miehet tykkäsimme vapaakytkimestä, koska vaihtaessa ei tarvinnut polkea kytkintä. Vanhemmat miehet taas pitivät enemmän moottorilla jarruttamisesta. Tuon jälkeen tuli Jeep Wagoneer, jossa oli normaalit rekisteritunnukset. Tuo Hämeen läänin tunnus tuli siitä, että ne olivat Tampereen autoja. | |
| 14.11.2014 18:40 | Tunnus poistettu: | Eipä ole kukaan syöttini tarttunut. Työpaikalta sai aikoinaan katsella ratapihatoimintaa. Nyt en näkymästä tiedä. mutta eiköhän tuo hotellihirvitys estä näköalat. Saab oli varsin merkittävä tekijä tuossa työmaassani. Eljas saattaa arvata, mutta tamperelaisilta odotan tietämystä. | |
| 14.11.2014 18:48 | Mikko Nyman: | Koska olen tunnetusti yleisimpien alojen erikoisasiantuntija ja tunnen muista aloista vain perusteet, jouduin turvautumaan Eljaksen apuun yrittäessäni ratkoa tässä yllä olevassa keskusteluketjussa ilmennyttä "vapaakytkimen" toimintaperiaatetta. Eljas tietää hyvin, että meikäläisen suurinta vahvuutta eivät ole sellaiset alat, joista pitäisi ymmärtää jotain, saati että ymmärrettyjä tietoja osaisin jotenkin soveltaa käytäntöön. Niinpä Eljas antoi mulle puhelimessa lusikan kauniiseen käteen ja sanoi: "Mikko, voit kuvitella vapaakytkimen vähän niin kuin polkupyörän - kun lakkaat polkemasta, fillarin veto toimii vapaakytkimen tavoin - veto lakkaa; Saabissa kun nosti jalan kaasulta, vaihde meni vapaalle, eikä moottorijarrutusta tapahtunut, eli aivan niin kuin polkupyörässä konsanaan." Tässä kohtaa meikäläisen polttimossa syttyi sellaisten LED-lamppujen valomeri, ettei moista ole aiemmin Pyhässä Martinlaaksossa nähty. Taisin todeta Eljakselle hurmokseni keskellä nämä sanat: "Aivan, aivan, niinhän se onkin!" Kirjoittamassani tarinassa saattaa olla joitain dramatisoituja yksityiskohtia, mutta pääpiirteittäin juttu meni osimoilleen noin. |
|
| 14.11.2014 19:01 | Tunnus poistettu: | Kun ketään ei tuntunut kiinnostavan arvuutteluni, kerron, että kyseessä oli Datasaab, sen huolto ja suomalainen tytäryhtiö Tietovoima-Dtakraft. Kovasti yritettiin päästä Suomen markkinoille, mutta kulttuuriero oli kammottava: ruotsalaisille piti olla möte ja diskuteerata niin pitkään, että kukaan ei tuntenut itseään loukatuksi. Suomalaisittain pidettiin lyhyt palaveri ja sitten mentiin hommiin. |
|
| 14.11.2014 19:48 | Kari Rantanen: | Tuossa englanniksi http://en.wikipedia.org/wiki/Freewheel . Itsellä oli Wartburg 23 vuotta ja vapaakytkimestä siinä oli hyötyä. Ekat Saab 99 koneet olivat Triumphin tekoa, siksi varmaan noi Zenith-Srombergin kaasaritkin. Ei kestänyt noi kiskot pitkään , kun vaihdettiin Saakosken kiskorikon jälkeen. | |
| 14.11.2014 23:03 | Oskari Kvist: | Vapaakytkimellistä autoa voi verrata nykyään lähinnä vähän automaattivaihteeseen ja/tai kaksoiskytkimelliseen autoon. | |
| 15.11.2014 01:17 | Eljas Pölhö: | Markku: älä hätäile, minäkin vanhana ukkelina joudun joskus olemaan jonkun päivän poissa netistä kun en en osaa toimia älykännyjen kanssa. Datasaab juolahti kyllä mieleeni, mutta se toinen oli ihan outo firma. Kulttuurierosta voidaan olla samaa mieltä, mutta sen seuraamuksista eri mieltä. Ruotsalaisen näkemyksen mukaan Suomessa ei koskaan päästä edes möte-asteelle, vaan kaikki tyrmätään lauseella: "Ei sitä voi tehdä, siinä tulee kuitenkin joku ongelma vastaan". | |
| 15.11.2014 11:36 | Tunnus poistettu: | Ajattelin jo jättää tämän sivuraiteilun. mutta Eljakselle pitää vielä vastata. En muista, oliko Datakraftilla Ruotsilla toimintaa, Mutta Linköpingissä tuli käydyksi ja sieltä herra johtaja tyrkytti mukaan kansioita joissa oli tuo¨Datakraft- nimi Datasaadin ohella. Mitä tuohon "möteilyyn" tulee, riippuu aika paljon firmasta Suomessakin, mutta ruotsalaisten kanssa ei kyllä saatu mitään aikaan päivässä kun piti jahkata ja mähkätä. Siksipä toiminta myytiin ensin pois ja haudattiin pian hiljaisuudessa. |
|
| 15.11.2014 12:07 | Tunnus poistettu: | Pakko jatkaa vielä, vaikka ei sivuston aiheeseen kuulukaan. On sanottu, että skotit ja laihialaiset ovat nuukia, mutta ovatko ruotsalaisetkin? Toukokuussa 1973 olimme kursseilla Saabin koulutuskeskuksessa Linköpingin lähellä. Kun Datasaabin pomo kuuli siitä, hän käski meidän käydä konttorilla hakemassa noita tyhjiä kansioita, koska niissä oli firman logo. Niinpä sitten pakattiin 99-Saabiin sen verran tavaraa kuin viiden miehen lisäksi mahtui. Olisi kai tullut liian kalliksi laittaa postiin tms? |
|
| 15.11.2014 15:23 | Lasse Hinkkanen: | Luulen, että Saab 95/96 autoissa tuo vapaakytkin oli jäänne 2-tahti ajalta. 2-tahtinen moottori ei saanut riittävää voitelua pitkässä moottorijarrutuksessa. Näissä oleva Fordin nelitahtinen V4 kone ei vapaakytkintä olisi välttämättä tarvinnut. Lisäksi näissä oli rattivaihde ja pakkilukko, eli vaihde täytyi laittaa pakille ennen kuin sai virta-avaimen pois lukosta. |
|
| 15.11.2014 15:38 | Tunnus poistettu: | Tekniikkaa sen paremmin tuntemattomana oletan, että vapaakytkin oli jotenkin ominaista 2-tahtimoottorien kanssa. Monissa "Idän ihmeissä" oli sellainen 50-60- luvuilla. | |
| 15.11.2014 17:39 | Eljas Pölhö: | Laihialaisten ja skottien nuukuus taitaa olla juttua vain. Ruotsalaisten kohdalla se on totisinta totta. | |
| 15.11.2014 18:40 | Ville Mäki-Tuuri: | Vapaakytkinhän oli tosiaan nimenomaan 2-tahtikoneista periytyvää tekniikkaa ja niissä se oli oikeasti tarpeellinen juurikin tuon voitelun takia. Nelitahtikoneessa se sitten vaikutti lähinnä polttoainetalouteen, kaasutinmoottori kun ei sen kummemmin syöttöä katko moottorijarrutuksessa. Pakkilukkohan sitten taas periytyi vanhoista Saabeista pitkälle tulevaisuuteen ja kun vaihdekeppi siirtyi 99:ssä lattialle, vietiin virtalukkokin samaan paikkaan. 9000 taitaa olla ainoa 92-johdannaisten jälkeinen malli, jossa tämä tyyppiesimerkki saabismista loistaa poissaolollaan. |
|
| 15.11.2014 19:41 | Pasi Seppälä: | Moottorijarrutuksessa kaasutinmoottorissa kaasuttimen läppä on kiinni, joten polttoainetta ei kulu (tyhjäkäyntipiirin kautta menee marginaalinen määrä), oli kyseessä kaksi- tai nelitahtikone. Kaksitahtimoottorille voiteluaine on polttoaineen seassa, joten pitkät moottorijarrutukset eivät ole voitelun kannalta suositeltavia. Siksi vapaakytkin, kuten yllä on mainittu. Nyt kun aikaa on kulunut riittävästi, kehtaa jo kertoa, että isälläni oli useampi Wartburg. Yksi liikkui jopa petroolilla. | |
| 16.11.2014 18:16 | Topi Lajunen: | Kun Saabeissa virtalukko on vaihdekepin vieressä, niin Porscheissa se on ratin vasemmalla puolella. Knopautetaanpa porukalta, että miksi näin? | |
| 16.11.2014 18:36 | Mikko Nyman: | Hmmm... Lajusen knoppiin saatava vastaus kieltämättä kiinnostaa itseänikin. Nimim. "Saabin virtalukkoasiaa vuodesta 1977 pohtinut, Vantaa". | |
| 16.11.2014 18:38 | Pasi Seppälä: | Olisiko peruja Le Mansin autokisasta, jossa startattiin auton viereltä jalkamiehenä? Jää oikea käsi vapaaksi vaihdekeppiä varten. | |
| 16.11.2014 18:42 | Jouni Hytönen: | Laatuautoissa kuten Lada ja Porsche, on esiintynyt vasemmalle kädelle sijoitettuja virtalukkoja. :) | |
| 16.11.2014 18:53 | Topi Lajunen: | Juuri Pasin mainitseman syyn minäkin olen lukenut. | |
| 16.11.2014 20:34 | Kimmo T. Lumirae: | Saabin virtalukon sijoitusta mainostettiin joskus 1970-luvulla suunnilleen näillä sanoilla: "Virta-avaimen irrotuksen jälkeen Saab on lukittu peruutusvaihteelle. Ilman virta-avainta ei Saabia ole varastettu vuosikausiin". | |
| 16.11.2014 21:14 | Eljas Pölhö: | Kun tämä ketju näkyy siirtyneen autopuolelle, niin lisätäää keitokseen, että mun Jaguar (3.8S, vm-65) ei käynnistynyt avaimella, vaan ensin avain käynnistysasentoon ja sitten painallus starttinappulaan. Koska Jaguar oli englantilainen merkki, niin kaikki toimi hyvin, paitsi kostealla säällä tai 0-kelillä. Ne oli varmaan tuntemattomia olosuhteita Englannissa. | |
| 16.11.2014 21:35 | Ville Mäki-Tuuri: | Niinhän sitä tosiaan taittiin mainostaa, harmi vaan että se pakkilukko on nujerrettavissa kuitenkin aika vähäiselläkin voimankäytöllä. Joskus on käynyt mielessä, että kun Saabilla kuitenkin mentiin aina vahvasti turvallisuus edellä niin noinkohan tuossa virtalukkoasiassakin olisi sellaiset näkökohdat taustalla - onhan se kuitenkin kohtuullisen kookas ja järeä mollukka ja sitä myötä varmaan vähän ikävä ottaa vastaan polvilumpiolla. | |
| 17.11.2014 10:00 | Petri P. Pentikäinen: | Myös Wartburg on niin urheilullinen, että virtalukko on ratin vasemmalla puolella. Ja Saabin tapaan Warressa saa vapaakytkimen pois käytöstä erillisellä vivulla, vaikka ilman vapaakytkintä ajamisessa ei paljon järkeä olekaan. | |
| 17.11.2014 12:46 | Tunnus poistettu: | Myös ensimmäisessä Minissäni oli startti nappulalla, kuten kai monissakin aikansa autoissa. Siitä lähti startti- moottori käyntiin ilman virran vierailua virtalukossa, ja jos vaihde oli päällä ja akussa varausta, pääsi ajelemaan jonkin matkaa. Pelästyttävä kokemus lapsuudesta oli kun menimme sisareni kanssa leikkimään autolla ajoa yhden sedän autolla. Ei niitä monilla ollut, eikä meillä varsinkaan. Sisareni kertoi viisaana vanhempana, että ei auto mihinkään liiku kun ei ole virta-avain paikalla. Minä painoin sitten starttia ja pelästys oli kamala kun auto hyppäsi pituutensa verran eteenpäin... |
|
| 17.11.2014 21:13 | Sauli Mäkelä: | Vuosikeskusteluun: Ysiysiin tuli turvapuskurit 72 ja kyllä tuossa autossa sellaiset on. | |
| 17.11.2014 21:50 | Tunnus poistettu: | Hyvä huomio! Niissä firman autoissa joihin tutustuin, Oli "peltipuskurit" ja lankomiehen autossa myöhemmin oli noita "saabismeja" vaikka muille jakaa. Ns. huomiovalot olivat kummastus mm Englannin kanaalin lautalla jossa piti sammuttaa kaikki valot... En muuten ymmärrä miksi. Jos lautta olisi uponnut, niin kaiketi niitä autoja, joissa valot hehkuivat olisi ollut helpompi paikallistaa. |