30.11.1939 / Helsinki asema
30.11.1939 Helsingin rautatieasema 30.11.1939 SA-Kuva
Kommentit
| 19.11.2014 03:15 | Mikko Mäntymäki: | Savupilvestä päätellen ryssä on käynyt vierailemassa... | |
| 19.11.2014 10:19 | Jarno Korhonen: | Talvisodan ensimmäisenä päivänä ei taidettu vielä pommittaa Helsinkiä? Eikös kahinat olleet vielä rajan tuntumassa. | |
| 19.11.2014 10:56 | Teppo Niemi: | Eikös juuri Helsinkiläiset vavahtuneet talvisodan syttymiseen juuri ensimmäiseen pommituksen myötä tuona päivänä hieman ennen keskipäivää. Pommit aiheutttivat tuhoja mm linja-autoasemalla ja ja sen naapurissa sijainneessa Maanviljelijäin maitokeskuksen talossa. | |
| 19.11.2014 12:01 | Jarno Korhonen: | Olet Teppo oikeassa, ensimmäiset neuvosto-pommitukset lensivät Helsingin yli klo 9.20 | |
| 19.11.2014 13:23 | Simo Virtanen: | Ryssän linnut saapuivat Helsingin taivaalle tosiaankin heti ensimmäisen sotapäivän aamuna. | |
| 19.11.2014 15:12 | Martin Hillebard: | Kreml katkaisi diplomaattiset suhteet Suomen kanssa 29. marraskuuta. Seuraavana aamuna, nousi neuvostoliittolaisten hallinnassa olevilta eestiläisiltä lentokentiltä pommikoneita, jotka lentäen matalalla Suomen ilmatilassa, pommittivat Helsinkiä, ja muitakin kaupunkeja. Neuvostoliiton radion mukaisesti uutiset pommituksista olivat puhtaita emävalheita, Ilmavoimat olivat yksinkertaisesti toimittaneet leipää nälkäänäkeville helsinkiläisille. Jatkossa kutsuivatkin suomalaiset venäläisten pommeja, Molotovin leipäkoreiksi. | |
| 19.11.2014 18:20 | Kimmo T. Lumirae: | Näin oli. Ja koska neuvostoliittolaiset täten ystävällisesti toimittivat näihin pippaloihin purtavaa, hommasivat suomalaiset juotavaa ja näin syntyi Molotovin cocktail (suomalainen polttopullon kehitysversio: pullosssa spriitä, petrolia ja tervaa sekä sytytystikku. Erittäin tehokas lähitaistelussa panssarivaunuja vastaan, varsinkin, jollei mitään muutakaan ollut). | |
| 19.11.2014 19:36 | Pasi Utriainen: | Kärsikö päärautatieasema merkittäviä vahinkoja koko sodan aikana, sillä kokonaisuudessa pommitusten tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi. Ilmatorjunnan sulkutulella pakotettiin ryssät pudottamaan pomminsa ennen määränpäätä ja suurpommituksissa 1944 vihollista hämättiin myös "siirtämällä" kaupunki Vuosaareen. | |
| 20.11.2014 07:50 | Teppo Niemi: | Kärsi jonkun verran, mm Aemarakennuksessa sijainnut Rautatiemuseo. Samoin Valtionrautateiden:n 100 vuotishistoriikissa kerrotaan Rh piirustusarkiston kärsineen korvaamattomia vahinkoja. Rautatieaseman kärsineistä vahingoista on kerrottu jonkin verran Helsingin suurpommituksia käsitelleessä teoksessa (sen nimeä vain en satu muistamaan) | |
| 20.11.2014 22:21 | Markku Blomgren: | Venäläisillä oli käytössään kaiketi aika pieniä pommeja, tyyliin 100Kg, ehkä jopa 250Kg, jotta varsinkin sodan alkupään koneet olisivat edes jonkinlaisen pommikuorman saaneet kyytiin. Olisikohan rautatieasema enään pystyssä jos siihen olisi osunut 1000Kg jööti, jotka olivat ymmärtääkseni suurimpia pommeja mitä venäläiskoneet pystyivät kantamaan, nekin ulkopuolisilla ripustuksilla. | |
| 27.02.2018 11:45 | Esa J. Rintamäki: | 1944 pommituksista kertova Wiki sanoo ryss... -anteeksi- venäläisten pudottaneen kaksi 5 000 kg pommia. | |
| 27.02.2018 12:15 | Kari Haapakangas: | Enpä tiennyt ilmaneuvostoliittolaisilla edes olleen "blockbustereita", saatikka koneita josta moinen jötikkä pudotettaisiin. Helmikuun 44 hyökkäysten pääkone raisi olla sikäläinen dc 3:n kopio Li-2 | |
| 27.02.2018 12:56 | Esa J. Rintamäki: | Se block-busteria kuljettanut kone mainittiin olevan nelimoottorinen Petljakov Pe-8, siinä oli neljä Mikulin AM-35A tähtimoottoria, teho kussakin 1450 hp. Siipien kärkiväli n. 40 m, pituus n. 25,4 m, miehistöä 11 päätä, suurin nopeus n. 441 km/t 7 600 m korkeudessa, pisin toimintamatka 3 730 km ja pommikuormaa se otti n. 4 000 kg. Tiedot kirjasta Aircraft of World War II / Kenneth Munson 1972. |