02.12.2014 / Aizputes, Latvia
02.12.2014 MD54-4 (kai?) korjaamohallin vieressä. Konesuoja näyttäsi olevan peräisin DT75 telatraktorista. Olisko moottorikin peräisin sellaisesta, sitä en tiedä. Tuossa takan olevassa veturissa on ainakin kuorma-auton moottori.
Kommentit
| 16.12.2014 10:51 | Heikki Jalonen: | Myös tunnusomaisesti kartiomainen pakoputki ja ilmanoton hattu viittaisivat juuri DT-75-tekniikkaan myös konepellin alla. Ilmanottohatun oikealla puolella näkyy myös pieni putkennysä. Se sopisi olla starttiapumoottorin pakoputken pää. Vanhemmissa DT-koneissa käynnistys kun tapahtui erillisen bensiiniapumoottorin (Suomessa yleensä penikaksi nimitettyn) avulla; epävarmoihin sähköstartteihin ja hyytyviin akkuihin ei Siperiaan suunnitelluissa koneissa luotettu. Apumoottori oli 1-sylinterinen ja 2-tahtinen, ehkä noin 350-kuutioinen. Sen vuoksi kokoliaan traktorin käynnistystapahtuna oli äärimmäisen koomisen näköistä ja kuuloista: ison karun (punaisen) koneen kimpussa häärää äijä ja vetelee pikkuruisesta käynnistysnarusta, loputtoman monta kertaa tietysti. Uurastus palkitaan (toisinaan) lopuksi hiivatinmoisella räpätyksen pärinällä ja sinisellä savulla... Savu ja sävel kyllä muuttuvat sitten ihan toisenlaisiksi, kun apumoottorilla pyöräytetään varsinainen päämoottori tulille. |
|
| 16.12.2014 12:01 | Toni Lassila: | Pitääkö sitä apumoottoria käyttää yleensä kuinka pitkään? | |
| 16.12.2014 12:31 | Heikki Jalonen: | Ei yleensä. Sammutetaan heti sen jälkeen, kun diesel on saatu käyntiin. Apumoottoria voi kyllä tarvittaessa käyttää päämoottorin "lohkolämmittimenä", niillä kun on yhteinen vesitila ja apumoottorin pakoputki lämmittää päämoottorin imusarjaa. Tuossa DT:ssä se on vähän sitä ja tätä, apumoottori kun on vähän ailahteleva ruputti, pitää olla koko ajan vähän vahtimassa ja säätelemässä kaasuhanikkaa. Pillarissa eli Caterpillar-koneissa apumoottorikäynnistys oli myös aikoinaan käytössä. Niissä oli kuitenkin 4-tahtiset (2-sylinteriset) apumoottorit. Kun sen sai käyntiin, se kyllä kävi luotettavasti ja niin kauan kuin bensaa riitti ja pakkasella päämoottori tosiaan lämpeni niin paljon, että isonkin dieselin käynnistys helpottui. |
|
| 16.12.2014 12:54 | Robert Sand: | Kiitos Heikki näistä mielenkiintoisista jutuista! Aina oppii uutta. En ole esimekiksi ennen tiennyt että apumoottorilla ja päämoottorilla on yhteinen vesitila. Olen aina ajatellut että apumoottori on vähän kuin jokin Briggs & Startton. | |
| 16.12.2014 13:10 | Kimmo T. Lumirae: | Aina jotain uutta oppii. Tässä on vastaava tapahtuma, 52-litrainen bensa-V 12 heitetään pienellä apumoottorilla käyntiin https://www.youtube.com/watch?v=__8y0HoVMWs | |
| 17.12.2014 15:59 | Joni Lahti: | 1930-40 luvuilla britit käyttivät yleisesti suurten lentokonemoottorien käynnistyksessä ns. Coffman käynnistintä eli moottori pantiin käyntiin räjähdyspanoksella, joka oli usein haulikonparuunan tapainen. Mahtaako koskaan ollut vastaavaa tekniikkaa vetureissa vai sopiiko räjähde vain bensiinimoottoreihin? | |
| 17.12.2014 16:26 | Pentti Yli-Karjanmaa: | Taannoin yksi koneharrastaja esitteli markillaan olevaa isoa kompressorivaunua (kumipyörillä!). Kertoi siinä olevan 2-tahtidiisselin ja käynnistys tapahtuisi pienellä räjähdyspanoksella. Kone ei ollut toimintakuntoinen. | |
| 17.12.2014 16:44 | Tommi K Hakala: | Mielestäni ko. kompuran olen nähnyt ja se olisi ollut Valmetin tekemä. Vähän kuin kaksi moottoria yhdessä, toinen puolisko kompura. Siinä oli jonkinlainen ruudinpidin, jolla tuo käynnistyspamaus saatii aikaseksi. | |
| 17.12.2014 18:58 | Robert Sand: | Kyllä on käytetty rähjähdyspanoksia vetureissa. Ainakin kapearaiteisissa sellaisissa. Esimerkkejä ei ole antaa nyt heti mutta NGJ:llä Ruotsissa on ainakin yksi sellainen kone. | |
| 17.12.2014 21:19 | Heikki Jalonen: | Englantilainen Field-Marshall-traktori on varmaan tunnetuin "paukkukäynnisteinen" diesel. Tehdas toimitti myös moottoreita eri käyttötarkoituksiin, liekö olisi suurikaan ihme jos sellainen olisi johonkin kapearaideveturiinkin asennettu. Fowler oli toinen britti, joka käytti samaa tekniikkaa. Molemmat 1-syl makaavia "umpirautamoottoreita". Joihinkin amerikkalaisiin Buda-dieseleihin sai valinnais/lisävarusteena saman systeemin. Ja luullakseni myös Deutziin, siis niihin makaaviin 1- tai 2-sylinterisiin, ennen F-sarjoja. Onko kukaan katsonut Minkiön Deutzia oikein tarkasti sieltä sylinterinkannen seudulta; taskulampun kanssa? | |
| 18.12.2014 00:57 | Kimmo T. Lumirae: | Räjähdyspanoksen käyttö käynnistyksessä on läheinen sukulainen dieseleiden korkeapainekäynnistykselle, jossa imusarjaan tai sylintereihin possautetaan parisataa bar paineilmaa. Dr15:ssahan tällainen oli, onko Dr16:ssakin? Tavallisesti tämä paine tehdään kompressorilla pienehköihin paineilmapulloihin, mutta voisihan siinä ajatella käytettävän muutakin painelähdettä, miksei myös räjähdettä. Matalapainekäynnistys paineilmalla puolestaan muistuttaa auton sähkökäynnistystä: tässä vain paineilma tekee kaiken työn. Ensin paineilma siirtää käynnistysmoottorin hammaspyörän moottorin käynnistyshammaskehälle ja sitten joko paineilmaventtiilillä tai sähkökytkimellä aistitaan, että hammaspyörä on todellakin siirtynyt perille, ja päästetään varsinainen käynnistysilma paineilmakäynnistysmoottoriin, joka pyörittää moottorin käyntiin. |
|
| 18.12.2014 02:38 | Leo Männistö: | Nyt lipsahti kyllä yksi nolla liikaa. Männän päälle pari-kolmekymmentä baria ja johan lähtee. Startti-ilmapullon ja sylintereiden välissä on toki startti-ilman jakaja joka nimensä mukaisesti jakaa ilman sytytysjärjestyksessä sylintereihin. Tällä videolla kuuluu hyvin tuon ilmanjakajan toiminta: https://www.youtube.com/watch?v=s6YQnsdgHZU | |
| 18.12.2014 21:42 | Arto Lopia: | Räjähdyspanoksen palokaasut ei kai menneet lainkaan sylinteriin vaan räjähdekäynnistin toimi toisella tavoin. Palokaasut painoivat mäntää joka taas jonkinlaisen ruuvin avulla sai aikaan pyörivän liikkeen, loppuosa toiminnasta olikin vastaava kuin sähkötoimisessa startissa. Yks äijä tuosta toiminnasta minua aikoinaan valisti ja noin sen ymmärsin toimineen isossa maansiirtokoneen dieselissä, josta oli silloin puhe. Tuon Coffman starterin kuvat joita google löysi, vahvistaisivat sen toimineen jotakuinkin tuolla tavoin. Kenties muunkinlaisia ratkaisuja on ollut käytössä. | |
| 19.12.2014 12:38 | Heikki Jalonen: | Kyllä ne käynnistyspanokset noissa diesel-sovelluksissa vaikuttivat suoraan moottorin työsylinterissä. Joissain tapauksissa järjestelmä voitiin myös nopeasti jälkiasentaa, silloin käynnistyspesä yksinkertaisesti kiinnitettiin indikointihanan tai sylinterin puhallushanan tilalle. Ennen käynnistystä moottori on luonnollisesti vauhtipyörästä pyöriteltävä oikeaan lähtöasentoon, työtahdin ykk:n ohi. Tavallisin käynnistyspanos on 12.kal haulikonpatruunan kokoinen ja voidaan ladata sellaisen hylsyyn. Tulppia tai hattuja ei siihen tule, suljetaan krymppäämällä ja vahalla. Normaali haulikon ruutipanos ei sovellu, vaan panoksen pitää olla sopivan hitaasti palava. Käytännössä panos on kaksiosainen: pieni nopea pohjapanos, välipaperi ja karkea hidas päämassa. Väärillä tavoilla ja aineksilla kokeilu vahingoittaa moottoria ja käynnistäjän terveyttä! Lentokoneiden (bensiini-) moottorit ovat hieman eri tekniikkaa; niiden sisäkalut ovat hienovaraisempia ja kestävät huonommin kordiitinkaasuja ja patruunan paloroskia. Siksi (järjettömän) kallis Coffman-systeemi; hinnaltaan ehkä viiden kokonaisen traktorin veroinen... |
|
| 19.12.2014 16:52 | Arto Lopia: | Tossa olis tollanen keksintö, joka ei vaikuta työsylinterissä ja dieselmoottorin käynnistykseen tarkoitettu. http://www.easy39th.com/files/TM_9-1731_Breeze_Cartridge_Starter_for_Radial_Diesel_Engines_1942.pdf | |
| 19.12.2014 21:16 | Joni Lahti: | Kuten Arto sanoi, teknisen kuvan http://goo.gl/kEVzJA mukaan Coffman -järjestelmässä palokaasut pyöräyttivät paineella käynnistintä, joka on hyvin saman näköinen kuin sähköstarttikin. Kuvassa näkyy myös patruunan rakenne. Kysymyksessä oli pikemminkin palo- kuin räjähdekäynnistin. | |
| 19.12.2014 23:43 | Jorma Toivonen: | Pienehkö selvennös tuohon Kimmon kommenttiin (18.12.-14 klo 00;57) Dr16:n paineilmakäynnistyksestä. Apukompuran painerajat ovat n. 24 - 28bar:a, joskus saattaa käynnistyä 15bar:kin. Paineilma johdetaan vain V12-moottorin toisen puolen sylintereille ("A-puoli"). | |
| 20.12.2014 00:39 | Kimmo T. Lumirae: | Jorma toi juuri sitä tietoa, mitä tässä jo ehdin kaipailla, kiitos. Eli kyseessä on keskipainekäynnistys, tyypillisesti juuri 20-40 bar paineella, korkeapainekäynnistyksessä käytetään ilmeisesti 100-200 bar paineita ja pienen googlettelun jälkeen juuri keskipainekäynnistys (middle pressure air start) on yleinen, korkeapainekäynnistys ei niinkään. Olisi kiva löytää sen Dr15:n speksejä, koska tietoni ja käsitykseni ovat siitä Wärtsilästä peräisin. | |
| 29.12.2014 16:32 | Reino Kalliomäki: | MD54/4 vetureita valmisti Istinskin tehdas. Eestistä Mehis Helme kertoo, että alkuperäinen moottori oli DT-54. Mehiksen sivuilla Facebookissa on paljon kuvia kapearaiteisista. Jostain olen muistavinani Istinskin valmistusnumeron noin 11500 ... |
|
| 29.12.2014 20:39 | Eljas Pölhö: | Istinskin lisäksi MD54-4-vetureita valmistettiin myös ne suunnitelleessa Kalininin konetehtaassa, joka ennen sarjavalmistusta yhdistettiin Kalininin kaivinkonetehtaaseen (KEZ). Useampi valmistuspaikka ei ole yllättävää, kun valmistusmäärä on Moskalevin & knit (Russian Narrow-Gauge Diesel and Electric Locomotives, Volume 1) mukaan peräti 6844 kpl. Harva omin voimin kiskoilla kulkenut vehje on päässyt suurempaan valmistusmäärään. | |