26.01.2015 / Tampere asema
26.01.2015 IC49:n perässä oli tänään konferenssivaunu A20. Se on Aggregaattivaunu Eifetin ohella käytössä olevista ainut, jossa on neljäikkunaiset päätyovet. Vai keksiikö joku muita vaihtoehtoja.
Kommentit
| 26.01.2015 19:40 | Leo Jussila: | Mikä oli syynä siihen, että ikkunoita on nykyään vain kaksi? | |
| 26.01.2015 20:52 | Tuukka Ryyppö: | On ainakin hieman helpompaa ylläpitää. | |
| 26.01.2015 21:14 | Mikko Nyman: | Mielestäni ovien laitimmaiset akkunat poistettiin samalla, kun päätyovet muutettiin paineilmatoimisiksi 80-luvulla. | |
| 26.01.2015 21:27 | Lari Nylund: | Mites Rbkt-BarBaari vaunujen 1. päässä..? | |
| 26.01.2015 21:56 | Olli Aalto: | 2-ikkunaisia ne ovat. 2-päässähän on muiden ravintolavaunujen kaltainen palo-ovi. | |
| 26.01.2015 23:14 | Mikko Nyman: | Pääsäiliöjohdon lisääminen plootuihin ja vetureihin liittyi tuolloin nimenomaan päätyovien pneumaattiseen toimintaan, ja myöhemmin toki myös sitten IC-kaluston alipainevessojen ja sivuovien skulaamiseen skeballa. Korjatkaa toki, jos olen väärässä. | |
| 26.01.2015 23:49 | Topi Lajunen: | Sanosin, että liikennöinnin kannalta ensisijainen pääsäiliöpaineen käyttö liittyy jarrujärjestelmään... | |
| 26.01.2015 23:51 | Mikko Nyman: | Toki juu, mutta eivätkö ankkurit saisi tippumaan alas ilman PJ-patukkaakin? Eli että kiskojarrut voisivat losahtaa alas jarrupaineen pudottua esimerkiksi alle 2 barin. | |
| 27.01.2015 00:12 | Topi Lajunen: | Lähinnä hain sitä, että nykyaikainen itsetoimijarrukin käyttää pääsäiliöpainetta, kahdellakin tavalla. Pääsäiliöpaineella voidaan esimerkiksi täyttää apuilmasäiliöitä, jotta jarrujohdon painetta ei tarvitse "hukata" moiseen. Jarrujohto siis toimii tällöin ainoastaan ohjauspaineena. Toisekseen, apuilmasäiliön ilmaakaan ei välttämättä käytetä itse jarruttavana ilmana, vaan sitäkin voidaan käyttää releventtiilin ohjauspaineena, ja itse jarruttava ilma tulee riittoisasta varastosäiliöstä, jolloin jarrupainettakaan ei tarvitse rajata 5 baariin maksimissaan. Siitä en ole aivan varma, onko kaikkia nykyaikaisimpia kommervenkkeja käytössä kotimaisessa kalustossa. |
|
| 27.01.2015 01:15 | Mikko Nyman: | Mutta eikö ollut niin, että koko plootukalusto oli jarruiltaan kolmivaiheista jo heti 60-luvulta alkaen, jolloin ei ollut vielä tietoakaan pääsäiliöjohdoista? Mutta Topin kommentissa on toki meikällekin uutta: en ole tiennut, että PJ-putki yhdistyy jossain kohtaa jarruletkuun. Mielenkiintoista. Jollain lienee tästä jonkinlainen graafi tai kuvio ajettavaksi vorgiin. Mainittakoon tässä yhteydessä, että jos en tiedä jotain asiaa, se ei tarkoita sitä, etteikö joku asia voisi olla niin tai näin - siksi sanon, etten tiedä. |
|
| 27.01.2015 04:07 | Topi Lajunen: | Kolmipaineisuus on toimintaventtiilin ominaisuus. Se ei liity näihin oheistoimintoihin, joihin taas pääsäiliöyhteys liittyy. | |
| 27.01.2015 09:57 | Mikko Nyman: | Topi tai kuka tahansa muu voinee avata jarruaihetta ja -tekniikkaa hieman lisää. Voin vaihdossa kertoa halukkaille tarinoita Pyhästä Martinlaaksosta vuosilta 1984-1997. | |
| 29.01.2015 01:44 | Ossi Hakkarainen: | Jarruistahan on internetin ihmeellisessä maailmassa luettavissa varsin mainio blogikirjoitus: https://kiskoarkea.wordpress.com/2012/08/30/kuinka-junat-jarruttavat-suuri-jarruartikkeli/ |