19.06.1944 / Syväri
19.06.1944 Muuttolaatikoita purkaessani löysin kauan kadoksissa olleen kansion, joka sisälsi isäni jäämistöä. Kansiossa oli mm. hänen häälomalitteransa; kirjoitettu Syvärillä 19.6.1944. Kannaksen suurhyökkäys oli jatkunut reilun viikon, Viipuri menetettiin seuraavana päivänä; mutta hääloma oli myönnetty aiemmin. Määränpää oli Urjala, jonne muu perhe (isä ja naimaton sisko) oli evakuoitu sodan jaloista Kannakselta. Vihkiminen tapahtui kuitenkin juhannusaattona 23.6. Tuusulassa, jossa morsian ja tuleva äitini oli töissä sotasairaalaksi muutetussa Kellokosken sairaalassa. Eihän ollut sopivaa antaa lomalitteraa kihlatun luokse. - Matakareitti/kautta: Niva - Rauha - Koria - Turenki. Maksutonta matkatavaraa 15 kg sekä polkupyörä tai sukset. Paluumatkan päättyessä lippu on luovutettava konduktöörille. - En tiedä kuinka isäni onnistui pitämään lippunsa ja vielä, että se on säilynyt yli 70 vuotta. Pidän tätä itsekin arvokkaana muistona.
Kommentit
| 09.03.2015 22:49 | Tapio Muurinen: | Kuva Syvärin asemasta http://vaunut.org/kuva/26674?paik=Syv%C3%A4ri 1940-luvun alusta. | |
| 10.03.2015 00:05 | Reino Kalliomäki: | Hieno dokumentti! | |
| 11.03.2015 13:22 | Tapio Muurinen: | Oliko sattumaa vai kohtalolla sanomista - näyttää kuin paluupuoli olisi jäänyt käyttämättä. Ainakaan lähtöasemalle ei ollut loman jälkeen paluuta. Seuraavana päivänä (20.6.) tuhottiin Elisenvaaran ratapiha ilmapommituksissa täysin. Hävityksessä kuoli n. 200 siviiliä, joita oltiin evakuoimassa kahdella junalla - suurin siviiliuhrein määrä yhdessä pommituksessa. 21.6. alkoi Puna-armeijan suurhyökkäys Syvärin sillanpääasemaan, joka pakotti suomalaiset vetäytymään. Isäni joukko-osasto oli os. Viisterä/RjP1. Viimeiset komppaniat tulivat "veden pinnalla juosten" polkusiltaa pitkin. Samana päivänä räjäytettiin Syvärin rautatiesilta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Syv%C3%A4rin_Silta.JPG 3 tonnilla trotyyliä, vaikka osa suomalaisista oli vielä joen takana. Kaksi ryhmää jäi väärälle puolelle, kun polkusiltakin räjäytettiin. Kolmessa päivässä vetäytyminen kohti U-asemaan (Sortavalan itäpuolella) oli edennyt n. 50 km Tuulosjoelle. Tuuloksessa vihollisen 70.MerijvPr oli kuitenkin päässyt maihin ja saanut sillanpääaseman Laatokan koillisrannalle. Tätä vastaan tehtiin 24.6. epäonnistunut vastaisku, joka oli tuhoisin RjP1:lle, tappiot 143 kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina. Vetäytymistä kohti Vitelettä jatkettiin metsien kautta kiertäen, jonne saavuttiin 27.6. 100 km:n korpivaelluksen, raskaiden tappioiden ja viikon valvomisen jälkeen. |
|
| 23.03.2015 00:42 | Jarmo Pyytövaara: | Olisiko Isäsi lähtenyt Syväriltä junalla 2508 – L.8 kohden hääpaikkaa vai toisella mahdollisella vaihtoehdolla? Aikataulu on syyskesältä 1943: http://vaunut.org/kuva/99936?u=1499&d=23.03.2015 mutta tuskinpa se on oleellisesti poikennut kesä 1944 aikataulusta. Eikö armejassa opi aivan kaikenlaista, joka ei siviilissä edes tule mieleen? Lippu homma on varmasti kepeämmästä päästä! Saattaa olla, että paluulipuja siinä tilanteessa ei ole keritty leimaamaan ja pois keräämään vaan on keskitytty aivan johonkin muuhun? Olen nähnyt kaksi matkalippua samoita ajankohdilta, joissa paluumatkaa ei ole ”käytetty”. |
|
| 23.03.2015 14:09 | Tapio Muurinen: | Mielenkiintoinen kysymys, joka jäi selvittämättä. Tämä lippukin löytyi isäni jäämistöstä 12 vuotta sitten. Jos lähtö Syväriltä on ollut 17:30 ja edelleen Suojärveltä (lähtö 3:40) junalla nro 2 Sortavalaan, jonne tulo 8:03, ja jos jatkoyhteys jollain päiväjunalla löytyi, niin ehkäpä? Tuo myöhäisempi vaihtoehto 2508 - L.8; juna oli vasta Matkaselässä, kun Elisenvaaran ratapiha pommitettiin hajalle. Sortavalaan tulo oli klo 14:00, ja junamatka päättyi viimeistään siihen. Ehkä se selittää, miksi lippu on reijitetty vain kahdesti. - En tiedä, miten aliupseerit saivat makuuvaunupaikkoja, vai olivatko ne vain päällystölle? | |
| 23.03.2015 17:40 | Hannu Siitari: | Junat 2 ja 4 liikennöivät väliä Äänislinna - Helsinki ja lomajuna 8 väliä Äänislinna - Joensuu - Haapamäki. | |
| 24.03.2015 22:34 | Tapio Muurinen: | Jos minä voisin päättää, niin se oli tuo juna nro 2. Ensin kuitenkin iltapäiväjunalla Äänislinnaan (Syväri - Äänislinna - Tomitsa - Suojärvi - Jänisjärvi - Matkaselkä - Sortavala jne.). Muuten meni hankalaksi - tai sitten se meni. Kiitokset Jarmolle aikatauluviitteestä ja Hannulle tarkennuksesta. | |
| 25.03.2015 08:29 | Hannu Siitari: | Makuupaikoissa on suurella todennäköisyydellä ollut sotilasarvoon perustuva nokkimisjärjestys ainakin tilanteessa, jossa tilattuja tai jäljellä olevia paikkoja myytiin ennen junan lähtöä. Tämä selviää kirjasta ”Rintaman poliisi - valvontaupseerin päiväkirja 1941 - 1944”. Kirja perustuu Taavetti Heikkisen päiväkirjoihin ja sen on toimittanut Jarmo Nieminen. Heikkinen oli sotilasarvoltaan luutnantti ja kun hänellä oli komennustodistus matkasta päämajaan Mikkeliin, niin hän sai tilatun makuupaikan Äänislinnasta, vaikka kapteenin arvoisia lomalle meneviä jäi ilman makuupaikkaa. Kirja sisältää useita kuvauksia lomamatkoista välillä (Syväri -) Tokari - Otava. Koti oli Otavassa. Kun Äänislinnan pikajuna 1 / 2 alkoi liikennöidä, niin matkaan meni noin vuorokausi. Sitä ennen matka kesti kahden yön yli. Tässä pari esimerkkiä: Tiistaina 21.4.42 illalla klo 18.16 lähti juna Tokarista ja matka alkoi. Keskiviikko 22.4.42 matkapäivä. Rautatiesiltoja vartioitiin. Routa oli rikkonut radan Elisenvaaran – Vuoksenniskan välillä, joten oli kierrettävä Antrean kautta. Kouvolaan tullessa oltiin niinollen yli kolme tuntia myöhässä. Torstaina 23.4.42 kello 12 saapuvassa moottorijunassa pääsin Otavaan. Torstai 25.2.43. Tulin henkilöautossa luutnantti Oittisen ja Rääkköläisen sekä vääpeli Holopaisen kanssa Tokariin. Siitä Äänislinnaan. Makuuvaunupaikat oli tilattu ja maksettu ja Oittisen kanssa saimme paikat 2. luokassa. Teimme uuden havainnon Suomen köyhtymisestä: 2. luokan makuuvaunussa ei ollut lakanoita eikä pyyheliinoja. Likaisen näköiset tyynyt ja viltti vain. Perjantai 26.2.43. Hyvinhän se siitä huolimatta nukutti Sortavalaan asti ja matka jatkui kommelluksitta aina kotiin asti. |