21.03.2015 / Hanko asema
21.03.2015 Aurinko paistaa ja sulkimet laulaa, taitaa tulla Vectron! :)
Kommentit
| 21.03.2015 22:13 | Tuomo Pietilä: | Tästä suoraan seuraavaksi viikon kuvaksi? | |
| 21.03.2015 22:14 | Teemu Saukkonen: | Onpas se matala vai vääristääkö optiikka? | |
| 21.03.2015 22:17 | Jari Kuusinen: | Virroittimet alhaalla Vektori todellakin näyttää olevan yhtä korkea kuin Dv12 - ilmastointiboxia lukuun ottamatta. Ja korkeus ilman virroittimia osuu suurinpiirtein Dv12:n ikkunoiden puoleen väliin. | |
| 21.03.2015 22:19 | Toni Lassila: | Kori on suurin piirtein Sr1:n ja Pendon korkuinen tästä kuvasta arvioituna. | |
| 21.03.2015 22:20 | Juhana Konttinen: | Kommeeta on. Hangossa paistaa aina aurinko. | |
| 21.03.2015 22:23 | Toni Lassila: | Milloinkohan tällä ajetaan ensimmäistä kertaa omin voimin? | |
| 21.03.2015 23:03 | Tuukka Ryyppö: | Tuo on tehty keskieurooppalaisen kuormaulottuman mukaan. Tuota suurempi ei siellä päin maailmaa ei veturi juuri voi olla. Suomalaiset Vectronit tulevat todennäköisesti olemaan suurempia kuin tämä. | |
| 21.03.2015 23:14 | Milo Hilve: | Itse en usko, että suomalaiset Vectronit olisivat tätä suurempia. Eihän Sr2 myöskään eroa Re460-serkustaan kuin raideleveydellään ja toissuuntaisella ajopöydällään. Muutenhan veturi on identtinen kooltaan. | |
| 21.03.2015 23:15 | Tommi K Hakala: | Saattaa riisselikoneistokin vaatia hiukan tilaa peltien alla, mikä korottaa kokonaisuutta? Jännän vanhanaikainen kun on ruuvikytkimellä varustettuna, mikähän lienee noiden puskinten erikoisten sivulipareiden tarkoitus? | |
| 21.03.2015 23:18 | Miko Rautiainen: | Puskimet olisivat muuten liian kapeat/liian keskellä voisi olla syy. | |
| 21.03.2015 23:21 | Toni Lassila: | Sr3-vetureihin kutenkin varmaan tulee SA-3 tai Unilink. Eikö Keski-Euroopassa ole ruuvikytkin lähes kaikissa vetureissa? Suomessa SA-3 -automaattikytkimestä on paljonkin hyötyä, kun tavarajunissa on yleisesti venäläisiä vaunuja. | |
| 21.03.2015 23:22 | Miko Rautiainen: | Tähän ei muuten ole tulossa varmaan mitään turvaväriä. Totesin tänään että nuo vihreät/sinisetvraidat ovat heijastavia. | |
| 21.03.2015 23:32 | Harri Junttila: | Suattaisivat tykätä Siemenssillä kyttyrää jos Vr menisi laittamaan tähän vihreät teipit keulaan :) | |
| 22.03.2015 00:10 | Miko Rautiainen: | Tossahan tohon voi Siemens tekstin päälle hyvin laittaa sellasen ;) | |
| 22.03.2015 00:35 | Leo Jussila: | Kyllä tuo pieneltä näytti kun meni Pasilassa ohi. | |
| 22.03.2015 04:12 | Mikko Mäntymäki: | Sr2-sarjassa tuo virroittimien ilmanvastus ja korinmuotoilu on suunniteltu paremmin. | |
| 22.03.2015 10:17 | Tuukka Ryyppö: | Mikko, tässä USr3:ssa taitavat virroittimet olla vähän poikkeusvirityksellä kiinni, kun suomalainen virroitin on pitänyt saada ängettyä keskieurooppalaiseen veturiin. | |
| 22.03.2015 10:29 | Teemu Saukkonen: | Onko kaikissa euroopan maissa yhtä pieni tuo ulottuma? Irlannissa oli mielestäni todella ahtaat IC:t, ja kotimatka Joensuuhun olikin sitten yhtä juhlaa kun matkustajiakin oli vähän eli tilaa paljon. (Ja silloinkin paistoi aurinko, irlannissa satoi 130mm päivässä) | |
| 22.03.2015 10:30 | Mikko Nyman: | Tarkoittaako USr3 "Universal" Sr3:sta, siis vähän niin kuin USIM-kortti (Universal Subscriber Identity Module)? | |
| 22.03.2015 10:32 | Olli Keski-Rahkonen: | U = ulkomailla rekisteröity. Vähän samaa logiikkaa siis kuin 50-luvun K-alkuiset koeveturit. | |
| 22.03.2015 11:17 | Kimmo T. Lumirae: | Teemu, aukean tilan ulottuma ATU vaihtelee maittain. Koska Briteissä on hyvin matala ja kapea ATU, lienee se sitä myös Irlannissa. Mm. Ranskassa on ATU on matala, ja siksi Dr13 oli vain 4200 mm korkea. Italiassa ja monissa muissa maissa ATU on myös kapea, ja alkuperäinen Pendolino on vain noin reilu 2700 mm leveä. Saksassa ATU lienee hieman korkeampi, ja esim. Ruotsissa ATU lienee suurimpia, mitä Euroopassa tavataan, mutta ei missään Venäjää ja Baltiaa lukuun ottamatta ole niin iso ATU kuin meillä, sallien noin 3300 mm leveän ja kaiketikin 5200 mm korkean kaluston. Osaisiko joku linkata sivulle, jossa tämä asia olisi esitettynä vaikkapa kaaviomuodossa? |
|
| 22.03.2015 11:38 | Tuukka Ryyppö: | Tuossapa on länsi-Euroopan kuormaulottumat siistissä paketissa: https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/asiakkaan-opas/tekniset-ohjeet--ja-tiedot/kuormaulottuma/euroopan-rautateiden-kuormaulottumat/ . Tuossa puolestaan Suomen kuormaulottuma tarkemmin: https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/asiakkaan-opas/tekniset-ohjeet--ja-tiedot/kuormaulottuma/suomen-rautateiden-kuormaulottumat/ . Ja sitten vielä entisen Neuvostoliiton alueen kuormaulottuma: https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/asiakkaan-opas/tekniset-ohjeet--ja-tiedot/kuormaulottuma/ivymaiden-rautateiden-kuormaulottumat/ . | |
| 22.03.2015 11:41 | Tuukka Ryyppö: | Ja sitten voi tietysti mennä katselemaan yhdistelmää Sr2+Ed. Sr2 on melko täsmälleen niin suuri kuin keski-Euroopassa voi isoimmillaan olla. Ed taas on juuri sen kokoinen kuin Suomessa voi vaunu suurimmillaan olla. Kun katsoo, miten paljon Ed on Sr2:ta korkeampi ja miten paljon se on Sr2:ta leveämpi, näkee suoraan, miten paljon isompi suomen kuormaulottuma on kuin keski-Euroopan. Esim. Saksassa kaksikerrosvaunut ovat saman korkuisia ja levyisiä kuin Sr2. |
|
| 22.03.2015 11:41 | Marko Nyby: | Asia alkoi kiinnostaa, joten haeskelin hetken mm. hakusanoilla "interoperability european rolling stock kinematic envelope". Perus-wikipedian http://en.wikipedia.org/wiki/Loading_gauge lisäksi löytyi tällainen "vähän" monimutkaisempi, mutta ei selkeää vertailugrafiikkaa sielläkään: http://www.rgsonline.co.uk/Railway_Group_Standards/Infrastructure/Guidance%20Notes/GEGN8573%20Iss%201.pdf Olisiko vastaus sitten siinä, että kv. kuljetuskäytävät on kuitenkin määritelty sekä kaluston että sallitun kuorman suhteen esim. yhteentoimivuusdirektiiveillä, ja uusiin kuljetuksiin liittyviä toimijoita on niin vähän, ettei asiaa ole tarpeen "popularisoida" sen enempää? EDIT: lähdin sitten kalastamaan liian kaukaa. Kiitos Tuukka :) |
|
| 22.03.2015 11:48 | Tuukka Ryyppö: | Esim. tässä kuvassa näkyy, miten pieneen tilaan kaksikerrosvaunu on pitänyt änkeä Sveitsissä: http://vaunut.org/kuva/2416?maa=164 . Suomalainen kuormaulottuma mahdollistaisi käytännössä linja-autotyyppisen matkatavaratilan kaksikerrosvaunun päälle tai alle, jos niin haluttaisiin. | |
| 22.03.2015 13:23 | Kimmo T. Lumirae: | Tuukan linkki https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/asiakkaan-opas/tekniset-ohjeet--ja-tiedot/kuormaulottuma/euroopan-rautateiden-kuormaulottumat/ on varsin valaiseva. Olemme siis omilla metriluvuillamme, mitä korkeuteen tulee. Ruotsi sallii samalla tavalla leveät vaunut kuin Suomikin muualla ollen kapeampaa. ja eurooppalainen verrattuna brittiläiseen ja jenkkiläiseen tuo vielä lisätietoa: http://i845.photobucket.com/albums/ab17/zmil1/001LoadingGauge.jpg ja tuohon jenkkiläiseen on oltava laajoja poikkeuksia, koska esim. double-stack -kontit eivät mahdu tuon sisään eivätkä kyllä siellä jo 1950-luvulla käytetyt kaksikerrosvaunutkaan. |
|
| 22.03.2015 14:12 | Eljas Pölhö: | Ei jenkeissä ollut yhtenäistä kuormanulottumaa (katson 60v vanhasta lähteestä), vaan se oli yhtiökohtainen. Siellä oli olemassa minimi, jonka sisään tavallisen 4-akselin umpivaunun kuului mahtua. Dieselveturien valmistajat keksivät sovittaa vakiomallinsa samaan. Se on juuri 15 jalkaa (4m 57,2 cm). Höyryvetureiden kohdalla oli suuria korkeuseroja, useimmat pyörivät 5 metrin hujakoilla (16 jalkaa 1--7 tuumaa aika yleisesti). New York Central oli sieltä matalammasta päästä, mikä näkyy Niagara-tyypin muodossa (4m 64,2 cm eli 15' 2 3/4") ja esimerkiksi Northern Pacificin veturit olivat yli puoli metria korkeampia (5 m 16,7 cm eli 16' 11 7/11"). | |
| 22.03.2015 17:32 | Juhani Pirttilahti: | Tuo Marko Nybyn linkkaama "Guidance on Gauging" dokumentti sisältää vain UK:n omat ulottumat, joita on peräti 13 erilaista. | |
| 22.03.2015 19:22 | Tuukka Varjoranta: | Tämä kuva jaettiin juuri Railcolor.netin FB-sivulle. Saadaan hyvää näkyvyyttä :) | |
| 22.03.2015 20:58 | Perttu Karttunen: | Komea veturi on niinkuin on Sr1 ja Sr2:kin omalla tavallaan. Olisikohan Siemensillä tarjota myös kelpo Dieselveturikin, eikös tästä samasta tuoteperheestä ollut dieselversiokin tarjolla. | |
| 22.03.2015 21:36 | Kimmo T. Lumirae: | Siemensin Eurorunner on saatavilla kaksiohjaamoisena, ja jos vaihtotyöominaisuuksia halutaan painottaa dieselveturihankinnoissa, niin se ei ehkä sitten käy. ER20 "Herculeksen" teho on 2700 hv ja se kulkee 140 km/h sekä syöttää junanlämmityssähköä ja aivan epäilemättä toimii Edojen kanssa yhdessä, ja tietenkin myös radio-ohjattuna. http://en.wikipedia.org/wiki/Eurorunner http://www.bahnbilder.de/bilder/siemens-diesellok-er20-2007-eingereiht-als-223-176025.jpg |
|
| 22.03.2015 21:41 | Joona Kärkkäinen: | Innotrans-messuilla oli esittelyssä uusi Vectron DE. Vectronista on siis dieselversiokin olemassa. | |
| 23.03.2015 17:08 | Tuukka Varjoranta: | Vectron DE on jo ahkerassa koeliikenteessä Saksassa. | |
| 24.03.2015 18:21 | Tuukka Varjoranta: | Hieno kuva Vectron DE:stä linjalla: https://flic.kr/p/qNXkxU | |
| 25.03.2015 01:51 | Juhani Pirttilahti: | Onkohan nyt ensimmäinen kerta vorg-historiassa, kun viikon kuvaksi yleisön toimesta toivotusta kuvasta tulee viikon kuva? :) | |
| 25.03.2015 13:39 | Ari-Pekka Lanne: | Ei oo ensimmäinen kerta, kun näin kävi. Mutta hieno kiva! | |
| 25.03.2015 15:07 | Juhana Konttinen: | Onhan tämä niin suuri uutinen, että viikon kuvaksi pääsy oli itsestään selvää jo ilman toiveitakin. |