Kari Suominen: M-juna, länsivantaalaisten ja lounaishelsinkiläisten metro
Martinlaakson rata oli Suomen ensimmäinen rautateiden kaupunkirata ja tietyltä kantilta ajateltuna myös maamme ensimmäinen metrorata, jota liikennöi VR Osakeyhtiö YTV:n tilaamana. Vaikka rata haarautui yleiseen rataverkkoon kuuluvalta Rantaradalta, se oli teknisesti pitkälti samankaltainen kuin HKL:n metro: lähinnä virroitustapa oli erilainen , samoin keskustan palvelu. Siinä missä HKL:n metro (Itämetro) vie matkustajat seitsemälle kantakaupungin metroasemalle, vei M-juna vain Pasilaan ja Elielin aukiolle
Kuvasarja on virtuaalinen aikamatka, jossa Helsingin,Pasilan,Ilmalan sekä Huopalahden asemia tarkastellaan 1970-luvun puolenvälin asussaan eli sellaisina kuin ne Martinlaakson liikenteen alun aikoihin olivat. Pohjois-Haagan ja Malminkartanon asemat esitetään nykypäivän valossa samoin kuin Vantaan asemat, sillä ne ovat lähes alkuperäisessä 70-luvun asussaan. Kehäradan tulon vuoksi Vantaan puolen asemathan on Vantaankosken asemaa lukuunottamatta vain kosmeettisesti ennallistettu, mikä niukalla budjetilla tapahtunut korjaus on itse asiassa säilyttänyt lähes kaiken alkuperäisenä.
Olen aiheen kerronnassa parhaani mukaan yrittänyt välttää yhtäläisyyksiä Resiinassa 4/2015 olleen Martinlaakson rataa käsittelevän artikkelin kanssa.
Myyrmäki
MYYRMÄKI BUSSITERMINAALI RATAOSAN HEIJANNAISVAIKUTUKSET 2 Vantaan joukkoliikennelinjaston uudistamista valmisteltiin keväästä 2011 lähtien....
05.12.2015 Kari Suominen
Myyrmäki
MYYRMÄKI Tästä se alamäki alkaa. Martinlaakson rata suunniteltiin kaupunkiradaksi ja asemat sijoitettiin radan korkeimmille kohdille ja niiden...
05.12.2015 Kari Suominen
Louhela (Hpl–Vks)
LOUHELA Myös Louhelan asemarakennus suljettiin peruskorjauksen takia tammikuun 2014 alussa. Asemalaituri oli kuitenkin käytössä koko remontin ajan...
05.12.2015 Kari Suominen
Louhela (Hpl–Vks)
LOUHELA A-, M- ja L-lähijunien liikennöintisuunta vaihdettiin oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi sunnuntaina 27. lokakuuta...
05.12.2015 Kari Suominen
Martinlaakso
MARTINLAAKSO Laituri-alueella olevat sisätilat ovat todella vähäiset, jolloin ihmiset saattavat pahimmillaan tukkia kulkuväylän odottaessaan...
05.12.2015 Kari Suominen
Vantaankoski
Vuodesta 1991 käytössä olleen Vantaankosken aseman kasvojen kohotus on loppusuoralla ja uusittu asema alkaa hahmottua. Vantaankosken tärkeyshän...
08.06.2012 Kari Suominen
Vantaankoski
VANTAANKOSKI Ikäänkuin tuulahduksena kunniakkaasta menneisyydestä ja vaikutusvaltaisten aikansa toimijoiden inspiraation kohteena olemisesta sai...
05.12.2015 Kari Suominen
Hakuehdoilla löytyi 27 kuvaa
Kommentit
| 21.12.2016 11:15 | Jukka P. T. Ruuskanen: | Erittäin hyvä ja asiallisesti kirjoitettu kuvasarja. Tukee hyvin ym. artikkelia. | |
| 21.12.2016 11:23 | Mikko Nyman: | Täältä niin ikään hatunnosto kuvasarjasta. Toki Pyhästä Martinlaaksosta olisi voinut laittaa enemmänkin kuvia, mutta menköön tämän kerran... :-) | |
| 24.10.2017 20:17 | Tuukka Ryyppö: | Miksi tässä ei missään mainita sitä, että Martsarin rata on Kamppi-Meilahti-Haaga-Martinlaakso-metroradan ensimmäinen vaihe? Kun rahat eivät riittäneet koko linjan rakentamiseen, siitä tehtiin vain välttämätön osa sekä Munkkiniemen metroasema. Tuo välttämätön osa, eli luoteen uudisrakennusalueet, annettiin väliaikaisesti VR:n hoidettavaksi - ja tunnetusti mikään ei ole pysyvämpää kuin väliaikainen. Metroratahistoria on merkittävässä osassa Martsarin rataa: Vähemmissä määrin siten, että esim. Kannelmäen asemalla on laiturin reunassa puuparrut laituria raiteiden suuntaan jatkamassa, koska rautateiden junat ovat kummaltakin sivultaan sen parrun leveyden verran kapeampia kuin metrojunat. Ja enemmissä määrin siten, että asemat ovat poikkeuksellisesti olleet Helsingin ja Vantaan kaupunkien omaisuutta, toisin kuin kaikki muut Suomen rautatieasemat ja seisakkeet. Tämä omistussuhteiden ero taas on vaikuttanut sekä asemaratkaisuihin, että asemien tunnetusti häkellyttävän surkeaan ylläpitoon, joka puolestaan on heijastunut myös M-junan matkustajien keskimääräiseen asenteeseen, antaen M-junalle hyvin karun ja rujon maineen. |