832-35064 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Ari-Pekka Lanne: Siperian Susi – kekkosenaikainen ulvoja

Kansojen välisen syventämisen, lujittamisen, ystävyyden ja liennytyksen hengessä rautatiehallitus tilasi maanantaina 23/11-1970 Valtionrautateiden ensimmäiset sähköveturit neuvostoliittolaiselta Energomaxhexport-yhtymältä. Veturityyppi osoittautui käytössä hyvin edulliseksi ja varmatoimiseksi sekä ajo-ominaisuuksiltaan verrattomaksi, joten siitä tehtiin rataverkon sähköistyksen laajentuessa vielä kuusi erisuuruista lisätilausta. Kaikkiaan vetureita toimitettiin Novotšerkasskin veturitehtaalta 110 yksilöä (3001-3110) vuosina 1973-1985. Tehdasvalmisteisen sarjan jatkoksi VR:n Hyvinkään konepaja kokosi 90-luvun alkupuolella vielä kolme jälkivalmistetta – kaksi ylimääräisistä koreista ja varaosista (onnettomuudessa romuttuneen 3003:n korvaava 3003´ sekä 3111) ja yhden Novotšerkasskin veturitehtaalla pari vuosikymmentä makuutetusta harjoituskappaleesta (3000 → 3112).

Sr1:n päätyohjaamoiden välinen konehuone jakaantuu kahteen suurjännitetilaan, joihin on sijoitettu mm. tasasuuntaajalaitteistot, sekä niiden välissä, veturin keskellä olevaan muuntajatilaan, jossa on 5771 kVA:n päämuuntaja. Teleihin on asennettu jokaiselle akselille oma tuntiteholtaan 820-kilowattinen ja jatkuvalta teholtaan 775-kilowattinen ajomoottorinsa. Päämuuntajaa, ajomoottoreita ja muita ylikuumenemiselle alttiita kojeita jäähdyttävät tehokkaat keskipakoispuhaltimet, jotka varmistavat sähkölaitteiston maksimaalisen suorituskyvyn säilymisen raskaassakin työskentelyssä estämällä käämien vastuksen kasvamisen. Loppupään, ns. "satasarjan" (3098-3112) vetureiden huippunopeus oli aluksi 160 km/h, mutta kohtuullistettiin myöhemmin arvoon 140 km/h, joka on alkupään vetureiden alkuperäinen huippunopeus.

Akuuttitapauksia varten veturin varusteisiin kuuluvat tulensammuttimet, lääkelaatikot, sairaspaarit, VAO-kortisto, kaasunaamarit, sorkkarauta ja kusilaari.

<< 1 2 3 4 5 6 >>
kuva
Jämsä

Kumipyörät valtaavat yhä suurempia aloja ängeten itsensä perinteisesti teräspyörien sukuoikeuksiin kuuluneille apajille. Tulevaisuudessa rahti...
2 kommenttia
14.08.2012 Ari-Pekka Lanne
kuva
Pöljä

Voe tokkiisa! Eehän se kiskoloilla kulukova junan kehvel toppuutakkaan pyssääkin kohalla, voohoiloo ohi pikajunan vaahtia. Pölöjä matkamies jiäp...
6 kommenttia
12.07.2012 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Vuojoki (uusi)–Kiukainen

Juna vihelttäk terveksi Raumalt. Se o ottan vaunui fölihis niim pali, ett em mnää os räknät. Mist gaukka merem takka konti ova seilan Rauma haminam?
Ei kommentteja
02.07.2006 Ari-Pekka Lanne
kuva
Turku asema

Sr1 3065 on Toijalan rataa sukkuloituaan ja Heikkilässä iltapesulla käytyään asettumassa yöpuulle.
Ei kommentteja
11.10.2012 Ari-Pekka Lanne
kuva
Panelia

Raumalta lähtenyt tavarajuna sivuuttaa Panelian aseman.
Ei kommentteja
27.04.2012 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Pohjois-Louko–Peräseinäjoki

"Teippijuna" Raahesta Hämeenlinnaan.
11 kommenttia
04.07.2012 Ari-Pekka Lanne
kuva
Oulu asema

Nälkämaan sinitaajis saapuu Pohjanlahden tervametropoliin.
Ei kommentteja
15.03.2010 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Turku asema–Maaria (uusi)

Vähiin käy ennen kuin loppuu kokonaan ‒ nimittäin Turun cargoilu. Enää ei tällaista puutavarajunaakaan ole kulussa. Nykyään puut sopivat ainoaan...
Ei kommentteja
07.07.2011 Ari-Pekka Lanne
kuva
Oulu Nokela

Suomen valtiollisen rautatieosakeyhtiön vetokalustoa Oulun ajovarikolla.
7 kommenttia
29.07.2012 Ari-Pekka Lanne
kuva
Oulu Nokela

Kaalihäkkejä Nokelassa. Pari marianneraitaista, yksi myrkynvihreäraitainen.
Ei kommentteja
27.03.2011 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Kiukainen–Kokemäki (uusi)

Joskus kun mukavuudenhalu ja laiskuus voittavat jalon aatteen ja periaatteen, aapeenkin™ voi nähdä ei-​autottomana bongarina....
Ei kommentteja
09.11.2007 Ari-Pekka Lanne
kuva
Rautavuori, välillä Humppila–Loimaa

Äkkijyrkkä Rautavuori on tunnettu kautta aikojen junauskovaisten pyhänä kulttipaikkana. Kahden nuorikon bensankatkuinen skootteripöristely näkyy...
Ei kommentteja
26.05.2012 Ari-Pekka Lanne
kuva
Riihimäki asema

Tsuge roudas duunarit Stadista Riksuun. Kliffaa, stailii oranssii Eilistöö.
5 kommenttia
14.10.2009 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Harju–Kouvola asema

Sr1 3075 ylittää Ahlmannintien sillan.
Ei kommentteja
08.07.2010 Ari-Pekka Lanne
kuva
Kouvola asema

Lakritsakaupungin tytöt ovat lähdössä reissuun. Jos kohta teräsbetoniset laiturikatokset ovat melkein vastavaletut, uusia ovat niihin ripustetut...
4 kommenttia
24.10.2010 Ari-Pekka Lanne
kuva
Vainikkala asema

Iltametanoli jatkaa suomalaisten neukkusähkäreiden vetämänä kohti Haminaa. Sr1 3077 +​ 3023 +​ 220 aks.
5 kommenttia
10.07.2012 Ari-Pekka Lanne
kuva
Susivuori, välillä Rauma–Vuojoki (uusi)

Eivätpä raumalaiset löytäneetkään käyttöä hakasille. Tässä mennään lumi pöllyten Susivuoren leikkauksessa.
Ei kommentteja
29.12.2001 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Kouvola asema–Harju

InterCity "Kirkonkylästä" jatkaa matkaansa Savoon. Taustalla on sepelijunien kuormauspaikka.
3 kommenttia
20.07.2010 Ari-Pekka Lanne
kuva
Turku asema

3080 haalistuneine ampiaisraidoituksineen on valmiina vetämään pikajunan Tampereelle. Kaalihäkin edellisestä maalauksesta on kerennyt vierähtää jo...
Ei kommentteja
27.11.2010 Ari-Pekka Lanne
kuva
Tampere asema

Jämsänkoskelta Raumalle matkaava paperijuna jymisee Tampereen henkilöratapihan läpi.
Ei kommentteja
05.07.2012 Ari-Pekka Lanne

<< 1 2 3 4 5 6 >>

Hakuehdoilla löytyi 110 kuvaa

Kommentit

27.08.2013 04:41 Ossi Hakkarainen: Jo on. Kiitos vaivannäöstä.
27.08.2013 04:43 Ari-Pekka Lanne: Eipä kestä. Huvikseni näitä keräilen. Koska se on - hauskaa! =o)
27.08.2013 09:15 Vesa-Matti Turunen: Hauskaahan harrastuksen on tarkoitus ollakin ja enemmän siitä saa irti, kun on tällaisia tavoitteita ja kun tavoitteet saapi toteutettua. Vaivaa on kyllä nähty näiden kuvasarjojen eteen, peukkua AaPee:lle. :)
27.08.2013 10:16 Juha Kutvonen: Kokonainen susilauma! Nopeita (160 km/t) vetureita olivat alkuaan myös nrot 3040 ja 3041, joiden myötä sarja sai myös lisää keltaista huomioväriä pintaansa.
27.08.2013 10:52 Pasi Ohtonen: Itsekin sain susilauman kuvattua kolmen vuoden aikana Kouvola-Kajaani välillä. Ainoastaan Jyväskylässä ja Jokelassa tuhoutuneet koneet jäivät uupumaan. Kierto on siis aika tehokasta.
27.08.2013 11:01 Kimmo T. Lumirae: Tämä ainutkertainen yhteistyöveturimalli on rakennettu tarkasti tilaajan toiveiden mukaiseksi. Vaikka neuvostoliittolaisen tekniikan laatu on herättänyt huomiota laajalta tämän suuren maan rajojen ulkopuolellakin, toimitettiin veturi länsisaksalaisin paineilmalaittein tilaajan niin halutessa. Tilaajan haluama poikkeuksellisen korkea ajonopeus edellytti erityisiä teknisiä ratkaisuja, ja nämä suunniteltiin ja toteutettiin veljellisessä yhteistyössä tshekkoslovakialaisen veturitehtaan kanssa. Neuvostoliittolaisen tarkkuussähkötekniikan lisäksi veturiin jätettiin hieman tilaa pieniä suomalaisia lisäyksiä varten.

Veturin ohjaamoa kiitettiin avaraksi ja valoisaksi ja sen tehokas ilmanvaihto etenkin talvisaikaan sai runsaasti huomiota osakseen.

Novotsherkasskin veturitehtaan onnelliset ja pikkutarkat työläiset viimeistelivät ilolla nämä vientimallit melkein yhtä hyvään kuntoon kuin kotimaahan ylpeästi työn sankareiden käyttöön luovutetut yksilötkin. Niinpä konehuone on täynnään kellosepäntarkasti koottua sähkötekniikkaa ja teknisiä varusteita. Mainittakoon, että viimeaikaisten teknisten uudistusten johdosta kuparin kulutusta tuotantoprosessissa oli pystytty alentamaan jopa 2,6 %.
27.08.2013 11:55 Petri Nummijoki: Tarttuisin kohtaan "satasarjan" (3098-3112) vetureiden huippunopeus oli aluksi 160 km/h". Käsitykseni mukaan 160 km/h välityksillä varustettuja ovat uutena olleet 3040, 3041 ja 3101-3112. Vetureihin 3040 ja 3041 tosin vaihdettiin 140 km/h välitykset jo 80-luvulla. Veturi 3100 sai nopeammat välitykset ehkä joskus 90-luvun puolivälissä, kun Rantaradalla suurin sallittu nopeus nousi arvoon 160 km/h ja Turun pikajunat pyrittiin vetämään pelkästään nopeammalla välityksellä varustetuilla Sr1-vetureilla. Mutta onko vetureissa 3098-3099 ollut oikeasti joskus nopeammat välitykset? Tiedän kyllä, että ne ovat esiintyneet 160 km/h kulkevina useissakin yhteyksissä (taisivat olla jopa Jtt:ssä) mutta muistan ihmetelleeni joskus 90-luvun puolivälissä, että näiden (tai ainakin toisen) kyljessä luki 140 km/h, vaikka kirjallisissa lähteissä vetureiden väitettiin olevan 160 km/h kulkevia. Toisin sanoen 3098-3099 oli varmaankin suunniteltu muutettavaksi 160 km/h välityksille ja tämä painettu joihinkin lähteisiin mutta toteutuiko muutos oikeasti vai luovuttiinko siitä Sr2-vetureiden yleistymisen johdosta?
27.08.2013 12:27 Ari-Pekka Lanne: Kimmo näköjään tunnisti piilosarkasmini.

Jaa, voi olla että hammasvälitystilanne on muuttunut vuosien saatossa. Tiiliskiven Valtionrautatiet 1962-1987 s. 397 kerrotaan mm. näin: ”Veturien suurin nopeus on 140 km/h, mutta kymmenessä veturissa on akselinkäyttölaitteen toisenlaisella hammaspyörävälityksellä huippunopeus nostettu arvoon 160 km/h samalla ajomoottorin pyörintänopeudella.” Veturiyksilöitä ei kirjassa nähdäkseni eritellä, mutta on huomattava, että tuohon aikaan olivat käytössä veturit 3001-3110. Sr1:iä 3111-3112 ei ollut vielä rakennettu. Vuonna 1995 julkaistussa kirjassa Suomen veturit osa 2 kirjoitetaan s. 89: ”Veturien 3098-3112 voimansiirrossa on erilainen hammasvälitys ja niiden suurin sallittu nopeus on 160 km/h.”
27.08.2013 12:43 Petri Nummijoki: 1987 on kymmenen nopeammalla välityksellä varustetun veturin täytynyt olla 3101-3110. Vetureihin 3040 ja 3041 oli jo vaihdettu hitaampi välitys. Veturissa 3100 muistan olleen 90-luvulla nopeusmerkinnän 160 km/h, joten sen uskon olleen oikeastikin muutettu jälkikäteen mutta vetureiden 3098-3099 osalta tilanne on jäänyt itselleni epäselväksi.
27.08.2013 14:20 Jouni Hytönen: Muistelisin kansioistani löytyvän kuvia juuri punavalkoistetusta 3098:sta päivämäärältä 12.7.1988 ja tuolloin siinä oli kyljessä 160 km/h:n laatat. Siitä en toki voi olla varma, oliko veturi myös oikeasti teknisesti 160 km/h-välityksillä. Kai se nyt oli.
27.08.2013 14:25 Jouni Hytönen: Hatunnosto kuvasarjasta - tämä vaatii jo jonkin verran sinnikkyyttä ja viitseliäisyyttä. :) Jäikö loppuvaiheessa muutamia yksilöitä, joiden osalta täytyi käynnistää oikea Sudenmetsästys vai ovatko nämä kaikki vaan osuneet kuviin vuosien varrella?
27.08.2013 14:48 Ari-Pekka Lanne: Kiitos kiitos. Idean tähän, niinkuin eräiden muidenkin sarjojen (Sr2, Dr16...) keräilyyn, sain joskus vuoden 2009 lopulla, jolloin julkaisinkin tämän susilauman ensimmäisen eli viimeisen kuvan: http://www.vaunut.org/kuva/60413. Myönnettäköön, että taisin saada idean tähän eräältä itseäni paljon korkeammalta (niin kuvaustaidoiltaan kuin muutenkin) rautatieharrastajalta: http://www.vaunut.org/sarja/190.

Sr1-sarjaa keräillessä ei ollut käytettävissä oikein mitään muita apuja kuin sitkeä bongailu. Toki Sr1:n hyvä kierto on auttanut paljon. On mulla ollut jo pitkän aikaa tämä sarja täynnä. Viimeiseksi sain numeron 3065 viime syksynä. Olin Turun bussirahtiasemalla autojenpakkausvuorossa, kun näin sattumalta kadun yli tuon viimeisen puuttuvan numeron karkaavan Turusta Tampereen suuntaan jossain matkustajajunassa. Tietysti mielessäni noiduin, kun missasin sen siinä, mutta kokeilin illalla tuuriani, josko se palaisi vielä takaisin Turun puoleen. Ja palasihan se: http://www.vaunut.org/kuva/78195.

Veturiyksilökeräily on antanut harrastukselle lisää jännitystä ja varmasti aktivoinut lähtemään tiheämmin radanvarteen ja bongausretkille.
27.08.2013 15:37 Petri Nummijoki: Kuvan http://vaunut.org/kuva/79122 perusteella myös 3099:ssä olisi ollut 160 km/h välitys jo 1988, joten täytyy varmaankin olla muistivirhe, että olisin nähnyt näissä tai ainakin toisessa 140 km/h laatat vielä 90-luvulla. Vai voisiko olla mahdollista, että 3098-3099 lainasivat telit vetureille 3111-3112 ja 3098-3099 olisi ollut 140 km/h teleillä liikenteessä jossain vaiheessa 90-lukua?
27.08.2013 19:59 Jouni Hytönen: Olisi periaatteessa mahdollista kerätä omista kansioista koko 112 veturin sarja, kun muistan 3048:sta ja 3089:stä löytyvän kuvat. 3101:stä en ole kyllä varma. Alkuperäisestä 3003:sta tuskin löytyy. Jo pelkkä kuvien etsiminen olisi aikamoinen työ. :)
28.08.2013 07:13 Petri Nummijoki: 1.4.1987 voimaan tulleessa Jtt:ssä on 160 km/h kulkeviksi Sr1-vetureiksi merkitty 3102-3110 ja 29.5.1994 voimaan tulleessa 3100-3111. Olisiko niin, että 3098-3101 ovat kaikki vasta jälkikäteen 80-luvun lopulla nopeammalle välitykselle muutettuja ja 3098-3099 palautettu jo 90-luvun alkupuolella hitaammalle välitykselle? Hyvinkin on mahdollista, ettei Jtt:ssä luetella kaikkia yksilöitä mutta oma muistikuvakin tukee sitä, että 3100-3111 olivat 90-luvun puolivälissä Rantaradan pikajunien vakivetäjät sekä myös 3112 sitten, kun ilmestyi liikenteeseen. Rantaradalla suurin sallittu nopeus nousi syksyllä 1995 arvoon 160 km/h ja sen jälkeen Turun pikajunat vedettiin parin vuoden ajan lähinnä nopeammalla välityksellä varustetuilla Sr1-vetureilla, ennen kuin Sr2-vetureita riitti marginaalista runsaammin Turun suunnan juniin.
29.08.2013 11:09 Ari-Pekka Lanne: Joo, kyl mun kirjahyllyyn ainakin mahtuisi oikein hyvin kirjanen, johon olisi koottu jonkun kuvaajan tai kuvaajaryhmän keräämät kuvat kaikista Siperian Susista kaikissa kuoseissaan. Erityisesti ainakin keltaruskeissa väreissä, jotka olivat ne parhaimmat.

Pyrhösen Kimmohan on koonnut ja taittanut Huruista vastaavan kirjasen, jossa on kaikki Dr12:t 2200:sta 2241:een numerojärjestyksessä kuvin ja yksilökohtaisin kirjallisin historiikein, unohtamatta sarjakohtaista esittelyä. Suositeltava lukemisto, ken ei ole vielä törmännyt: Huru 12 - Matkan varrelta, Kustantaja Laaksonen 2011.
29.08.2013 12:11 Juha Kutvonen: Kuvausharrastuksen alkuvuosina tuli pidettyä kirjaa kuvatuista vetureista. Seurannassa olivat ainakin Dv12, Dv15/16, Dr12, Dr13 ja Sr1. Lopetin kuitenkin tilastoinnin jo 80-luvun lopussa, mutta ainakin kaikki siihen aikaan käytössä olleet Hurut ja Alstit tuli kuvattua.
29.08.2013 16:12 Ari-Pekka Lanne: Juhan kuvailemista syistä ensinnäkin toivoisin omistavani aikakoneen (jolla pääsisin keräämään filmille kaikki Alspommin ja Hurut), ja toisaalta olen innostunut keräilemään näitä nyt väistyviä sarjoja, nämä kun ovat ymmärtääkseni tulevaisuuden historiaa.
29.08.2013 17:09 Jouni Hytönen: Alsthomeista taitaa olla kaikista paitsi kauan sitten ajosta pois jääneistä kuva. Huruista en ehtinyt kovinkaan paljon kuvia saamaan, etenkään linjalta.
30.08.2013 09:36 Juha Kutvonen: Kaivoin vanhat tilastot esiin ja totesin Hurujen 2211 ja 2229 kohdalla olevankin vain merkintä N (= nähty). Ihan kaikkia en ehkä sittenkään saanut filmille.

Itsekin 80-luvulla haaveilin aikakoneesta, jolla olisin mm. matkustanut 1930-luvulle tallentamaan sittemmin rajan taakse jääneitä rautatiemaisemia etenkin Viipurin seudulta ja Laatokan rannoilta. Lisäksi olisin ajanut ja dokumentoinut kaikki kapsuradat (olin silloin innokas diesel- ja kapsufani). Kaikilla junakuvaajilla on varmasti mielessä asioita, joita haluaisi kokea ja dokumentoida, jos pääsisi ajassa taaksepäin. Vasta vuosien kuluessa olen huomannut sittenkin keksineeni sen aikakoneen. Valokuvien, videoiden ja niihin liittyvien muistojen kautta pääsen palaamaan jo elettyyn aikaan. Se, mikä 30 vuotta sitten oli arkipäivää, on nykyään nostalgiaa ja menneessä maailmassa on mukava välillä päästä käymään :)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!