Kemijärvi - Kelloselkä rautatie rakennettiin Talvisodan jälkeen vuosina 1940 – 1941 suomalaissaksalaisten joukkojen tarpeisiin. Lapin sodassa saksalaiset kuitenkin tuhosivat radan. Pariisin rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti suomalaisten piti rakentaa rata uudelleen. Suomen ja Neuvostoliiton/Venäjän välillä ei kuitenkaan ole ollut liikennettä. Kelloselän rata erkanee Kemijärvellä Patokankaalle menevästä rautatiestä Isokylän kohdalla, josta on Venäjän rajalle vielä 80 km matkaa.
Isokylän ja Kelloselän välinen rataosuus suljettiin käytön vähäisyyden vuoksi liikenteeltä 9. joulukuuta 2012. Viimeinen käyttäjä huoltoliikennettä lukuun ottamatta oli Pohjois-Suomen Rautatieharrastajien museojuna 8. joulukuuta 2012.

Soklin kaivoshankkeen mineraalivarannot Savukoskella ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset.
Fosfaatin ja raudan lisäksi Soklin esiintymä sisältää mm. harvinaisia maametalleja, mangaania, vermikuliittia, niobiumia ja kuparia. Näitä tarvitaan ennen muuta ruuantuotantoon sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Esimerkiksi fosfaattia käytetään lannoitteisiin ja akkuihin. Harvinaisia maametalleja tarvitaan sähkö-, elektroniikka- ja autoteollisuuden käyttöön sekä uusiutuvan energian tuotantoon. Mangaania hyödynnetään seosmetallina, akuissa, lannoitteissa, pigmenttinä ja reagenssina.

Soklin kaivosalue on linnuntietä n.100 km Kelloselästä pohjois-koilliseen ja sinne suunniteltu rautatie olisi 103 - 166 km pituinen linjausvaihtoehdosta riippuen. Kolme neljästä vaihtoehdosta olisi Kelloselän kautta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Soklin_rat​a
Tavarajunia on ennustettu kulkevan 2 – 4 junaparia vuorokaudessa.

Soklin mineraalivarantoja löydettiin jo vuonna 1967 ja tutkimuksia on siitä saakka tehty. Omistajakin on vaihtunut useaan kertaan ja tällä hetkellä se on Suomen Malmijalostus Oy, joka ”kartoittaa nyt alueen mineraalivarantoja sekä kaivostoiminnan kannattavuutta kokonaisvaltaisesti, kun aiemmat selvitykset ovat pohjautuneet fosfaatin ja raudan tuotantoon”.

Soklilla on tällä hetkellä takanaan loistava tulevaisuus, mutta erityisesti nykyinen maailmantilanne saattaa edesauttaa Soklin malmivarantojen hyödyntämisen ja radan rakentamisen Savukoskelle.

Käväisin itsellekin täysin vieraaksi jääneillä Kemijärvi – Kelloselkä radan liikennepaikoilla. Rataa ei ole raivattu vuosiin eikä ratapihoista saanut kunnollisia valokuvia pusikoitumisen takia.

13.10.2023 20:41	Kari Haapakangas:	Tuon radan rakentaminen kuului Moskovan rauhan 1940 ehtoihin. Tässä(kin) asiassa Neuvostoliitto potkaisi itseään nilkkaan, kun (uudelleen) hyökkäystä Suomeen tukemaan tarkoitettu rata toimi myös toiseen suuntaan.
13.10.2023 22:03	Petri Kiviniemi:	Hieno kuvasarja. Kiitos tästä tuoreesta katsauksesta. Rataa on muistaakseni ainakin kerran raivattu sulkemisen jälkeen. Toki voin muistaa väärin.
23.10.2023 18:50	Tero Korkeakoski:	Toisessa maailmassa tuosta voisi kulkea puuta ja malmia tänne suuntaan, mutta asiat ei aina mene oikein.
23.10.2023 19:19	Arto Papunen:	Itse odotan koska tulee puhetta siitä, että edes Sallaan tarvittaisiin avata liikenne uudelleen kun Kemiin tarvitaan puuta..
23.10.2023 20:18	Jaakko Pehkonen:	Kiitokset mielenkiintoisesta kuvasarjasta. Mikähän oli se perimmäinen syy miksi puunkuljetukset 2010 lopetettiin? Sinällään tämän radan parantaminen ja uudelleen avaaminen olisi varmaan suunnnilleen samanlainen homma kuin Kontiomäki Pesiökylä välin perusparannus.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!